318. Tukioppilastoiminnan puu

300. Kiusaamisen ehkäiseminen

Tehtävä

Rakennetaan askarrellen iso puu, jonka avulla hahmotetaan tukioppilastoiminnan kokonaiskuvaa, pohditaan tukioppilastoiminnan tavoitteita ja arvioidaan, onko toiminta tavoitteiden mukaista.

Tila

Luokkahuone tai muu tila, jossa on mahdollista jakautua pienryhmiin työskentelemään.

Tarvikkeet

Vihreää, punaista ja keltaista/valkoista paperia, sinitarraa, tussit ja fläppitaulu Omenat, kukat ja lehdet valmiiksi leikattuna nopeuttaa tehtävän tekemistä.

Kesto

yli 45 min.

ArvotOhjaaminenOsallisuus
7 - 9 luokatToinen aste

Ladattavat materiaalit

Harjoitus löytyy myös Tutortoiminnan oppaasta

Tehtävän tavoitteena on pohtia yhdessä mitä tukioppilastoiminta on omassa koulussamme, mitä kaikkea siihen liittyy. Muodostaa tukioppilasryhmälle yhteinen käsitys siitä, minkä asian äärellä ollaan. Vaihtaa ajatuksia ja keskustella. Tavoitteena kiteyttää minkälaiselle arvopohjalle toiminta rakentuu ja mitä toiminnalla tavoitellaan. Tuoda näkyväksi mitä eri toimintamuotoja tukioppilastoiminnassa on ja mitä resursseja tarvitaan? Puun avulla voi myös arvioida ovatko toiminta, arvot ja tavoitteet linjassa?

Piirrä puu taululle tai isolle paperille ja kerro osallistujille, miten harjoitus etenee. Kukat, lehdet ja omenat tehdään pienryhmissä ja ne kootaan lopuksi aihe kerrallaan yhteiseen puuhun. Kun latvusto on valmis, pyydä osallistujia pohtimaan yhdessä puun runkoon tulevia asioita ja mihin arvopohjaan puu juurtuu.

Ohjeista osallistujat pienryhmiin satunnaisjaolla ja anna tehtäväksi kirjata omenoihin, kukkiin ja lehtiin seuraavia asioita:

  1. Omenat = tavoitteet, mihin tukioppilastoiminnalla pyritään. Hedelmät, joita halutaan poimia?
  2. Lehdet = konkreettiset teot, mitä nyt jo tehdään tukioppilastoiminnassa, entä mihin tulee keskittyä, jotta päästään tavoitteisiin?
  3. Kukat = Mikä innostaa, mikä saa jaksamaan, mikä motivoi? tukioppilasta, ohjaajaa, koko koulua?
  4. Runko = toiminnan edellytykset ja resurssit (yhteisesti). Mitkä ovat tukioppilastoiminnan edellytyksiä, jotta runko olisi vankka? Mitä resursseja tarvitaan?
  5. Maa = Arvopohja käydään läpi yhteisesti. Mitä arvoja tunnistatte tukioppilastoiminnassa? Kirjataan maaperään, johon puu juurtuu

Pyydä ryhmiä tuomaan omenat, lehdet ja kukat puuhun ja esittelemään mitä niihin on kirjoitettu. Tämän jälkeen mietitään yhdessä, millaisia elementtejä tukioppilastoiminnan rungossa täytyy olla, jotta toiminta kantaa koulussa mahdollisimman hyvin? Listataan yhdessä ja kirjoitetaan fläpille puun runkoon.

Usein tähän kirjataan asioita kuten motivoituneet tukioppilaat, ohjaaja, ihmiset, jotka ovat mukana toiminnassa, heille tarjottu koulutus, koko kouluyhteisön tuki, johdon tuki, jonkin verran rahaa rahaa, riittävästi aikaa suunnitteluun ja toimintaan.

Lopuksi kysytään mihin arvoihin puussa näkyvä toiminta liittyy, kirjataan osallistujien ajatuksia maaperään, johon puu juurtuu. Tarvittaessa voi keskustella nuorten kanssa siitä mitä arvot ovat. Arvot ovat tärkeinä pitämiämme asioita, jotka ohjaavat kunkin omaa toimintaa ja valintoja. Avuksi voi ottaa myös MLL:n tukioppilastoiminnan arvot, joita ovat yhdenvertaisuus, vapaaehtoisuus, ilo, luottamuksellisuus, nuoruus ja nuoruuden arvostus, osallisuus ja nuorten äänen kuuleminen. Nämä voi täydentää maaperään, johon puu juurtuu.

Keskustelukysymyksiä:

  • Miksi on tärkeää, että tempausten ja tapahtumien taustalla on aina myös jokin tavoite?
  • Oliko vaikeaa tunnistaa ja erottaa, mikä on arvo, toimintaa tai tavoite?

Taustaa:

Tavoitteellisuutta nuoria osallistaen

Puun avulla tutkitaan toimintaa yhdessä ja harjoitus mahdollistaa pysähtymisen Tukioppilastoiminnan tärkeiden asioiden äärelle. Puun ei tarvitse kuvastaa sitä, mitä jo tehdään vaan puuhun on tarkoitus kerätä mahdollisimman runsaasti omenoita, lehtiä ja kukkia.

Pohtiessaan puuhun tulevia asioita, tukioppilaat harjoittelevat myös tunnistamaan sitä, onko idea omena, lehti vai kukka. Esimerkiksi hauskanpito voi olla tavoite sinänsä, mutta myös motivaation tekijä. Onko hauskanpidolla myös jokin syvempi merkitys kuten yhteisöllisyyden rakentaminen. Puuta rakentaessa voi tuoda esille tukioppilastoiminnan haasteita, esimerkiksi sitä miten pidetään hauskaa siten että se palvelee myös esimerkiksi tavoitetta yksinäisyyden vähentämistä? On tärkeää tunnistaa, että kun ystävän päivänä toteutetaan terkkuradio tai halauskampanja, se tuottaa iloa niille, joilla on jo paljon ystäviä ja voi odottaa saavansa huomionosoituksia. Sama idea ei toimi yksinäisyyden vähentämiseen vaan saattaa jopa aiheuttaa toiseuden tunnetta.

Vertaamalla omenoissa olevia tavoitteita ja lehtiin kirjattuja toimintaideoita nuoret oivaltavat, että suunnittelussa on hyvä tarkistaa, että mitä omenaa kulloinkin tavoitellaan. Yhdessä määritellyt arvot ja tavoitteet toimivat myös ohjaajan selustana ja auttavat rajaamaan mikä on tukioppilastoiminnan tehtäviin kuuluvaa toimintaa suhteessa oppilaskuntaan tai muuhun kerhotoimintaan.

Rakentamalla puu alusta alkaen yhdessä tukioppilaiden kanssa muodostetaan oman tukioppilasryhmän yhteinen käsitys siitä mitä tukioppilastoiminta on. Lopputulos voi vaihdella ryhmäkohtaisesti. Oppimisen ja toiminnan suunnittelun kannalta on merkityksellistä, että tukioppilaat ovat itse mukana oivaltamassa ja määrittelemässä tavoitteita ja pohtimassa toiminnan arvoja. Puun äärelle voidaan palata myöhemmin tarkistamaan, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Puun tekeminen voi olla myös tärkeää silloin, jos tukioppilasryhmässä on epäselvää minkä tavoitteiden eteen tukioppilaiden tulisi toimia.

Puun avulla voidaan myös pohtia, mikä omena olisi juuri nyt meidän koulussamme tärkeää, mihin tukioppilaat itse haluaisivat vaikuttaa mitä halutaan vahvistaa omassa koulussa. Tukioppilaat saattavat havaita koulun arjessa yksinäisiä oppilaita, rasismia, kiusaamista tai muita ongelmia. Tukioppilaiden kanssa voidaan pohtia, millä omenalla/tavoitteella tuohon ongelmaan voidaan vaikuttaa.

Halu auttaa motivoi useimpia tukioppilaita. Kukkien kirjaaminen tuo näkyväksi myös muita motivaatiota tuovia asioita. Esimerkiksi usein tukioppilaita motivoi uusien ystävien saaminen ja ryhmässä mukana oleminen. Puun avulla voi pohtia myös sitä, että voimavarat ja tehtävät ovat tasapainossa ja toiminnassa on myös iloa sekä arvioida sitä, että toiminta suuntautuu ryhmästä koko kouluun, ei vain tukioppilaiden omalle ryhmälle.

Puun tekemiseen voi osallistaa mukaan muitakin koulusta, esim. oppilaskuntaa tai henkilöstöä. Puun voi esitellä rehtorille ja opettajille tai laittaa näkyvälle paikalle koulussa tai tilaan, jossa tukioppilaat kokoontuvat. Joissakin kouluissa puusta on tehty tyylikäs seinämaalaus.

Vinkki!

Otetaan käsittelyyn yksi tavoite kerrallaan, esimerkiksi omena ”yksinäisyyden ehkäiseminen”, johon pohditaan sopivia lehtiä, eli toimintaa. Lehtiin kirjoitetaan tähän omenaan sopivia konkreettisia tekoja, esim. ”moikkaa 5 henkilöä päivässä -kampanja” ja ”yksinäisyys-kummitunnit”. Tämän jälkeen mietitään mikä tuon tekemisessä motivoi, innostaa ja keitä ja kirjataan asia kukkaan.

Kerro osallistujille:

  • Tehdään oikein runsas ja hieno tukioppilastoiminnan puu, jossa on paljon tutkittavaa.
  • Kannustetaan pienryhmissä kaikkia tuomaan ajatuksensa esiin. Ideoita ei tässä vaiheessa tarvitse toteuttaa tai pohtia ehditäänkö näitä tekemään. Annetaan ideoiden lentää.
  • Omenoita, lehtiä ja kukkia voi pohtia laajastikin yksilön, yhteisön, koulun tai yhteiskunnan näkökulmista. Esimerkiksi yksinäisyyden vähentäminen kummiluokissa voi palvella myös yhteiskunnallista syrjäytymisen vähentämisen tavoitetta.