Siirry sisältöön

Valtaosa lapsista voi hyvin, mutta...

Suomessa on 1 072 000 lasta. Heistä valtaosa voi hyvin, mutta osalle lapsista kasautuu ongelmia, jotka varjostavat elämää ja heikentävät hyvinvointia vielä aikuisenakin.

Lasten ja nuorten toive on, että heillä olisi enemmän yhteistä tekemistä vanhempiensa kanssa eikä vanhemmilla olisi niin kiire. Tavallisia ilonaiheita ovat retket tai pelaaminen perheen kanssa, kaverit, harrastukset, lemmikit ja herkut. Varsinkin monet alakoululaiset viihtyvät koulussa. Kuusivuotiaista suurin osa kertoo saavansa kehuja ja osaa mainita jonkin asian, jossa he ovat hyviä.

Lasten oikeudet toteutuvat Suomessa suhteellisen hyvin, mutta paljon on myös kehitettävää.
Suurin haaste on, että hyvinvointi eriarvoistuu. Joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheessä. Osa lapsista ja nuorista joutuu lopettamaan harrastuksen tai jopa lukion tai ammattikoulun siksi, että siihen ei ole varaa. Perhetausta vaikuttaa vahvasti lapsen tulevaisuuteen, eikä kaikilla ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuutta.

Väsymys tai jopa uupumus ovat osa lasten ja nuortenkin arkea. Koulu koetaan etenkin toisella asteella vaativaksi ja 60 prosenttia toisella asteella opiskelevista tytöistä ja kolmannes pojista kärsii väsymyksestä viikoittain. Nuoria stressaa myös tulevaisuuden epävarmuus ja ammatinvalinnan vaikeus.

Kiusaaminen on valitettavan tuttua kaikenikäisille. Syrjivää kiusaamista, mikä tarkoittaa, että lasta on kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla, on kouluterveyskyselyn mukaan kokenut 19 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista. Yleinen kiusaamisen muoto on ulkopuolelle jättäminen, joka on kasvavalle nuorelle raastava kokemus ja voi aiheuttaa vakavia ahdistus- ja masennusoireita.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet eivätkä lapset ja nuoret aina saa palveluista tarvitsemaansa apua. Lasten ja nuorten puhelimeen yhteyttä ottaneet lapset ja nuoret kertovat, etteivät tiedä mitä kukin ammattilainen tekee tai pysyvätkö tiedot luottamuksellisina. Osa lapsista on useamman palvelun piirissä, mutta jää silti ilman vaikuttavaa apua. Noin kolmannes oppilaista ja opiskelijoista koki tarvinneensa enemmän tukea koulukuraattorilta ja -psykologilta.

Lasten kuulemista on lisätty ja esimerkiksi koulussa oppilaiden kokemukset vaikuttamismahdollisuuksista ovat mennet hyvään suuntaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, että päätösten vaikutukset lapsiin arvioitaisiin säännöllisesti tai lasten ja nuorten palveluja kehitettäisiin yhdessä heidän kanssaan.

Takaisin ylös