Valtaosa nuorista ei koe tarvetta vähentää netin käyttöä

Yläasteikäiset tunnistavat netinkäytön haittapuolet ja olisivat halukkaita myös vähentämään sitä, mutta he kokevat painetta olla läsnä palveluissa jatkuvasti. Asia selviää MLL:n tekemästä nuorten mediakyselystä, johon vastasi 1500 nuorta. Puolet vastaajista kertoi, että netti on auttanut heitä tutustumaan ihmisiin.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto selvitti mediakyselyllä nuorten mielipiteitä heidän omasta netin ja puhelimen käytöstään. Yläasteikäisille suunnattu kysely jakaantui neljään teemaan: kaverisuhteisiin, sosiaalisen median luomiin paineisiin, mediankäyttöön ja loukkaavaan kohteluun netissä.

Puhelimessa mukana kulkeva netti on nuorille erittäin tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen areena uusien tuttavuuksien luomisessa sekä vanhojen ylläpidossa. Nuorten mediakyselyyn vastanneista 49 prosenttia kertoi, että netti on auttanut heitä tutustumaan uusiin ihmisiin koulussa. Netti on mahdollistanut myös vanhoihin kavereihin paremmin tutustumisen.

– Nuoret hoitavat sosiaalisia suhteitaan netin ja sosiaalisen median välityksellä, ja ne ovat tärkeitä palveluita heille. Kääntöpuolena on, että he kokevat sosiaalista painetta olla läsnä ja tavoitettavissa eri palveluissa koko ajan, mediakasvatuksen suunnittelija Noora Järvi sanoo.

Nuoret kertovat, että he viettäisivät mielellään aikaa toistensa kanssa ilman puhelimiakin. Osa myöntää, että puhelimen välityksellä kommunikointi on heille helpompaa kuin kasvotusten keskustelu.

”Se on hyvä asia, että pystytään kommunikoimaan paremmin kuin ennen, mutta ihmisen/ihmisten kohtaaminen kasvotusten voi alkaa tuntua vaikealta eikä siten välttämättä puhuta kasvotusten niin paljoa. Paitsi jos kyseessä on paras ystävä tai joku muu läheinen.” 

Haittavaikutukset tiedostetaan

Suurin osa nuorista kokee, että käyttää nettiä sopivasti ja he tietävät tarkkaan, kuinka paljon viettävät aikaa puhelimella. Tästä huolimatta noin kolmasosa vastaajista haluaisi vähentää netin tai jonkun tietyn palvelun käyttöä. Nuoret ovat itsekin huomanneet, että puhelimen käyttö häiritsee heidän keskittymistään ja untaan.

Neljäsosa kyselyssä mukana olleista kertoi yrittäneensä vähentää puhelimen käyttöä, mutta ei ole onnistunut siinä. – Aikuisen rooli on auttaa ja tukea nuorta pyrkimyksessä vähentää netin ja puhelimen käyttöä. Vähentäminen ei onnistu vain omalla päätöksellä, vaan se vaatii yhteisiä sopimuksia kavereiden kesken, Järvi sanoo.

”Olisi kiva, että kaikki vähentäisivät kännykän käyttöä, sillä jos vain minä vähentäisin, niin muut silti käyttäisivät, jolloin siitä ei olisi apua vuorovaikutusjuttuihin. On ärsyttävää, kun kaverin kanssa ei keksi enää mitään tekemistä vaan molemmat ovat koko ajan kännykällä.”

Lääkkeet nettikiusaamisen kitkemiseen

Kun nuorilta kysyttiin asiaa, jonka he haluaisivat muuttaa internetissä, vastaus oli yksimielinen: kiusaamisen. Nettikiusaamisen kitkemiseksi nuoret ehdottivat, että aikuiset valvoisivat netin käyttöä sekä puuttuisivat loukkaavaan käytökseen. Nuoret myös tunnistavat oman vastuunsa kiusaamisen ehkäisemisessä, sillä he esittivät vastauksissaan toiveen, että jokainen miettisi miten kohtelee muita netissä.

”Se ettei nettiä käytettäisi negatiivisten viestien välittämiseen, asiat joita netissä kirjoitettaisiin olisivat sellaisia mitä voisi sanoa kasvotustenkin.”

Vastaajina reilut 1500 nuorta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan mediakyselyyn vastasi kaikkiaan reilut 1500 nuorta. Suurin osa vastauksista kerättiin yläkouluissa osana Empatia netissä -prosessia. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös Nuortennetissä, jossa siihen vastasi 229 nuorta. Pääosa vastaajista on yläkouluikäisiä, mutta kaikille avoimen kyselyn kautta vastauksia tuli myös jonkin verran alakouluikäisiltä sekä toisen asteen opiskelijoilta.

Empatia netissä on tukioppilaille ja -ohjaajille suunnattu koulukohtainen mediataitoja ja myönteisiä kohtaamisia vahvistava prosessi. Prosessiin kuuluu tukioppilaiden koulutuspäivä sekä mediakyselyn toteuttaminen, jonka avulla luodaan pohjaa koulun prosessille ja tukioppilastoiminnan suunnittelulle.

Kursiivilla merkityt lainaukset on poimittu nuorten avovastauksista.

Lisätietoja
mediakasvatuksen suunnittelija Noora Järvi, noora.jarvi(a)mll.fi, p. 050 4393 933
tiedottaja Eveliina Kutila, eveliina.kutila(a)mll.fi, p. 040 580 2393

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *