MLL:n eurovaaliohjelma 2009

Lapset näkyväksi Euroopan unionissa

Euroopan unionissa asuu yli 100 miljoonaa lasta

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 7.6.2009. Suomesta valitaan 13 edustajaa viisivuotiskaudelle 2009-2014 Euroopan parlamenttiin. Euroopan unionissa asuu yli 100 miljoonaa lasta. MLL toivoo, että vaalikeskusteluissa nousevat esille lapsen oikeuksiin ja lasten elinoloihin liittyvät kysymykset.

EU:n päätöksenteossa lapsen oikeudet ja lapsinäkökulma tulee ottaa huomioon. Lapsen oikeuksien edistämiseen on sitouduttava Euroopan parlamentissa ja muissa EU:n toimielimissä. EU:n perusoikeuskirja, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja muut yleismaailmalliset ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset sekä Suomen perustuslaki edellyttävät lapsen oikeuksien toteuttamista ja edistämistä. EU:n päätöksenteossa on arvioitava lapsiin kohdistuvat vaikutukset. EU:n lainsäädännössä ja toimissa on otettava huomioon lapsen etu.

Lapsen oikeuksien toteutumista seurattava EU:n tasolla

Lapsen oikeuksien edistäminen on yhteistä eurooppalaista arvoperustaa. Kaikki EU:n jäsenmaat ovat ratifioineet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja sitoutuneet Euroopan neuvoston ihmisoikeustyöhön. Voimaan tullessaan EU:n Lissabonin sopimus vahvistaa perusoikeuksien suojaa. Lissabonin sopimuksessa taataan EU:n perusoikeuskirjassa määritellyt vapaudet ja periaatteet ja tehdään sen määräyksistä oikeudellisesti sitovia. Merkittävää on, että EU:n perusoikeuskirjaan on kirjattu lapsen oikeudet.

Euroopan unionin tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen oikeuksien ja lasten hyvinvoinnin vahvistamiseen uusissa jäsenmaissa ja EU:n hakijamaissa. Lapsen oikeuksia on tehtävä tunnetuksi kaikissa jäsenmaissa ja hakijamaissa myös EU:n toimenpitein. YK:n lapsen oikeuksien komitean jäsen- ja hakijamaille antamia suosituksia on seurattava ja niiden toimeenpanoa edistettävä myös EU:n toimielinten tasolla. EU:n tulee myös koota lapsia ja lapsiperheitä koskevia tietoja jäsen- ja hakijamaista.

Lapsivaikutukset arvioitava EU:n päätöksenteossa

Euroopan unionin lainsäädännöllä ja toimilla on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia koko unionin alueen lasten elämään. Jotta lapsen oikeudet tulevat huomioon otetuksi, lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin on oltava säännönmukainen osa EU:n päätösten valmistelua. Lapsen etu on otettava huomioon kaikessa EU:n lainsäädännössä ja toimissa, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin. EU:n budjetissa on varattava riittävät voimavarat lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Eurooppalaiset arvot yhdistävät

Euroopan unioni muodostuu erilaisista yhteiskunnista ja kulttuureista. Niille on kuitenkin yhteistä ajatus yhteisen vastuun kantamisesta lapsista. Eurooppalainen yhteisvastuu eri muodoissaan on yhteistä perinnettämme, jota on edelleen vahvistettava maailmanlaajuisten muutosten keskellä. EU:n jäsenmailla tulee olla mahdollisuus kehittää palvelujärjestelmiään ja hyvinvointipolitiikkaansa kansallisista lähtökohdista ja kulttuurisista erityispiirteistä käsin korostaen samalla yhteisiä EU:n perusoikeuskirjaan kirjattuja arvoja, ihmisarvoa, vapautta, yhdenvertaisuutta ja yhteisvastuullisuutta.

Lapsiköyhyyttä on määrätietoisesti vähennettävä

Lapsiköyhyys on merkittävä eurooppalainen ongelma. Arviolta 19 miljoonaa lasta elää EU-maissa köyhyysuhan alla. Lapsiköyhyyden vähentämistä pidetään yleisesti tärkeänä, mutta toimenpiteet sen vähentämiseksi ovat olleet riittämättömiä. Esimerkiksi Suomessa lapsiköyhyysaste on kasvanut voimakkaasti. EU:n tasolla on seurattava aktiivisesti lapsiköyhyyden esiintyvyyttä ja kannustettava jäsenmaita vaikuttaviin toimiin lapsiköyhyyden vähentämiseksi. Lapsiperheiden sosiaaliturvaan ja peruspalveluihin tulee panostaa. Lapset eivät saa joutua meneillään olevan taloustaantuman maksajiksi.

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytyksiä edistettävä EU:n toimin

Lasten ja lapsiperheiden peruspalvelut ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnille tärkeitä. EU:n toimien on edistettävä lasten ja lapsiperheiden peruspalveluiden turvaamista ja kehittämistä. Terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista on vahvistettava EU:n tasolla. Alkoholihaittoja tulee ehkäistä Euroopan laajuisesti. EU:n on edistettävä työn ja perheen yhteensovittamista lapsi- ja perhelähtöisesti. Työelämän kehittämisessä tulee lasten ja lapsiperheiden tarpeet ottaa nykyistä vahvemmin huomioon. EU:lla on tärkeä rooli kuluttajansuojelun alueella. Lapset ovat haavoittuvainen kuluttajaryhmä, jonka suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Koulutukseen panostettava ja perheen perustamista helpotettava

Lasten ja nuorten koulutukseen tulee panostaa kaikissa EU-maissa. Nuorisotyöttömyyteen ja lapsiperheiden vanhempien työttömyyden vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden vahvistamisen tulee olla EU:n vahvoina tavoitteina. Perheen perustamisen edellytyksiä on edistettävä myös EU:n tasolla edistämällä nuorten työllistymistä, kehittämällä perhevapaa- ja perhe-etuusjärjestelmiä ja parantamalla perhepalveluita.

Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää ehkäistävä EU:n laajuisesti

Lapsiin kohdistuvaa kaikkinaista väkivaltaa on ehkäistävä myös EU:n toimin. EU-maiden yhteistyö on välttämätöntä rajat ylittävän lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjunnassa. EU-maissa asuu paljon etnisiin vähemmistöihin kuuluvia lapsia, jotka joutuvat kokemaan erilaista etnistä syrjintää ja rasismia. Yksin maahan tulleiden lapsipakolaisten oikeuksien turvaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lapsia suojeltava median haittavaikutuksilta

Euroopan unionilla on merkittävä rooli lapsen suojelemisessa median haittavaikutuksilta. Median tekninen kehitys on tehnyt välttämättömäksi siirtää mediaa koskevaa sääntelyä myös ylikansalliselle tasolle. EU:n lainsäädännössä on otettava huomioon media-alan nopea kehitys ja sen tuomat haasteet lasten suojelemiselle haitallisilta mediasisällöiltä. EU:n on tuettava laadukasta lapsille tarkoitettua mediatarjontaa sekä lastenkulttuuria.

EU:n kannettava globaalia vastuuta lapsen oikeuksien edistämisestä

EU:n tulee toimia lapsen oikeuksien vahvana puolestapuhujana kansainvälisillä foorumeilla, kuten YK:ssa ja WTO:ssa. EU:n perusarvot ihmisarvo, vapaus, yhdenvertaisuus ja yhteisvastuullisuus ilmaisevat käsitystä sosiaalisesta Euroopasta. Maailmanlaajuinen vastuu korostuu kehitysmaiden lasten oikeuksien toteutumisen edistämisestä. Kehityspolitiikassa kehittyvien maiden lasten oikeuksien edistämisen ja lasten hyvinvoinnin parantamisen on oltava ensisijaisena päämääränä. EU:lla tulee olla aktiivinen ja globaali rooli ympäristönsuojelussa sekä ilmasto- ja energiapolitiikassa.

Kansallisten rahapeliyhteisöjen yksinoikeusjärjestelmä säilytettävä

Kansallisten rahapeliyhteisöjen, kuten RAY:n ja Veikkauksen, yksinoikeuden säilyttäminen on hyvin tärkeää kansalaisyhteiskunnan toimivuudelle. RAY ja Veikkaus ovat erittäin merkittäviä kansalaisjärjestöjen rahoittajia Suomessa. Jos rahapelien yksinoikeusjärjestelmä purettaisiin, kansalaistoiminnan ja ehkäisevän työn rahoitus vähenisi merkittävästi. Yksinoikeusjärjestelmällä kyetään myös hallitsemaan paremmin pelaamista ja pelihaittoja kuin vapaan kilpailun mallissa.

EU:n toiminnan tunnettuutta on parannettava

Edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2004 suomalaisista vain 41 % käytti äänioikeuttaan. Euroopan unioni ja sen päätöksenteko ovat monille kansalaisille etäisiä. EU:ta koskevassa keskustelussa kansalaisen arkeen liittyvät asiat ovat jääneet sivurooliin. Erityisesti ihmisten arkielämää ja hyvinvointia koskevien EU-asioiden sekä EU-päätöksenteon tunnettuutta on kansalaisten keskuudessa vahvistettava.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton eurovaaliohjelma on hyväksytty MLL:n liittohallituksen kokouksessa 13.5.2009