20.5.2009
Lausunto imetyksen edistämisestä Suomessa
|
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 20.5.2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle Imetyksen edistäminen Suomessa - Toimintaohjelma 2009–2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ent. Kansanterveyslaitoksen) asettaman asiantuntijaryhmän ehdotuksesta Imetyksen edistäminen Suomessa toimintaohjelmaksi 2009–2012 kohteliaimmin seuraavaa: Äidinmaito on tutkimuksellisesti ihanteellisinta ravintoa imeväiselle. Imetyksellä on useita terveysvaikutuksia lapselle ja myös äidille. Lisäksi imettäminen edistää äidin ja vauvan tunnesuhteen ja vuorovaikutuksen kehittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön imetyssuositusten mukaan suositellaan normaalipainoisille, terveinä syntyneille vauvoille täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti ja sen jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi asti. Suositukset ovat Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten mukaisia. MLL on huolissaan siitä, että äidit ja perheet eivät ole saaneet kaikkea mahdollista tietoa ja tukea rintaruokinnan aloittamiseen ja jatkamiseen. Suomessa lapsia imetetään huomattavasti vähemmän aikaa kuin suositellaan. DIPP-ravintotutkimuksessa täysimetyksen kesto oli 1,4 kuukautta ja osittainen imetys jatkui keskimäärin 7 kuukauden ikään asti. Myös muissa tutkimuksissa Suomessa jäädään imetyksen kestossa selkeästi suositusten alapuolelle. Asiantuntijaryhmän mukaan toimenpideohjelman keskeiset linjaukset ovat: - yhtenäisten, näyttöön perustuvien imetysohjauskäytäntöjen edistäminen lapsia ja perheitä hoitavissa terveydenhuollon toimintayksiköissä - imetyksen edistämistyössä toimivien ammattihenkilöiden osaamisen vahvistaminen ja - tarvittavien paikallisten, alueellisten ja kansallisten rakenteiden luominen imetyksen edistämiseksi Yhtenäiset ja näyttöön perustuvat imetysohjauskäytännöt ovat erittäin kannatettavia. Tällä hetkellä perheet ovat epätasa-arvoisessa asemassa saamansa ohjauksen ja tuen suhteen. Imetykseen ja siihen liittyviin asenteisiin on vaikutettava myönteisesti parhaiden olemassa olevien käytäntöjen avulla. Nykyisin käytössä olevat menetelmät eivät ole olleet riittäviä. Esimerkiksi maassamme 1990-luvun alkupuolelta asti toiminutta Vauvamyönteisyys-ohjelmaa ei ole hyödynnetty toivotulla tavalla eikä sillä ole saavutettu haluttuja tuloksia valtakunnallisesti. Samanaikaisesti kun käytäntöjä tehostetaan, on kunnioitettava äitien ja perheiden valinnanvapautta päättää itse imettämisestä ja sen kestosta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valmiuksia ja osaamista tulee vahvistaa järjestelmällisesti. Imetysohjauksen pitää kuulua peruskoulutukseen ja ammattiin valmistuneille on järjestettävä täydennyskoulutusta. Lasten, äitien ja perheiden parissa työskentelevä terveydenhuollon henkilöstö joutuu työskentelemään monenlaisten odotusten ristipaineessa. Yhtä aikaa neuvoloiden resursseja supistetaan jatkuvasti. Imetyssuositusten toteutumattomuutta ei ole kohtuullista sälyttää pelkästään käytännön työtä tekevälle hoitohenkilökunnalle, vaan se on nähtävä laajempana yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja terveyspoliittisena ilmiönä. Imetyksen edistäminen edellyttää koulutusta, eri tason rakenteiden kehittämistä, yhteistyötä ja sopimuksia, kuten toimenpideohjelmaan on kirjattukin. MLL on kannanotoissaan edellyttänyt, että lasten ja perheiden terveys- ja hyvinvointipalvelut on turvattava. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveyttä edistävää työtä – imetysohjaus mukaan lukien – on tuettava ja palveluiden laatu ja saatavuus on varmistettava. MLL on myös ottanut kantaa terveyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kaventamiseksi. Neuvoloissa on tärkeää noudattaa kansallisia suosituksia ja kohdistaa erityishuomiota perheisiin, joiden sosioekonominen asema voi olla riskitekijä. MLL näkeekin tärkeänä, että sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on huomioitu toimenpideohjelmassa. MLL:n mielestä tavoite pidentää imetyksen ja täysimetyksen kestoa on keskeinen, mutta tavoite saavuttaa Pohjoismaiden taso jää epätäsmälliseksi. Tavoitteeseen tulisi kirjata selkeämpi taso, johon pyritään vuoteen 2012 mennessä. MLL kannattaa lämpimästi imetyksen edistämistä. MLL näkee toimenpideohjelman tärkeänä ja lähestymistapaa kattavana ja monipuolisena. Rakenteellisesti toimenpideohjelma vaatii edelleen täsmentämistä ja selkeyttä. Luonnoksessa on vielä päällekkäisyyttä ja toistoa. Valmiiksi saatettuna se tulee palvelemaan hyvin kohderyhmäänsä. MLL pitää tärkeänä rohkaista äitejä ainakin osittaiseen äidinmaidon antamiseen myös erityistilanteissa (esimerkiksi vauvan keskosuus, suulakihalkio tai muu erityistilanne). Äidinmaidon antaminen vauvalle silloinkin, kun imettäminen ei ole mahdollista, vahvistaa äiti-lapsisuhdetta. Myös osittainen äidinmaitoruokinta saattaa olla emotionaalisesti erittäin merkittävä asia silloinkin, kun sillä ei ravitsemuksellisesti ole suurta merkitystä. Lopuksi MLL muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artiklan 2 kappaleen e-kohta edellyttää sopimusvaltion toimia rintaruokinnan eduista tiedottamisessa. Helsingissä 20.5.2009 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Ritva Paavonheimo |