Yksin vai yhdessä? - Miltä digilaitteiden käyttö perheessä näyttää lasten silmin?
Millaisia median käytön rutiineja teidän perheessänne on? Onko pelaaminen perheen yhteinen harrastus vai antavatko lastenohjelmat hengähdystauon kiireisessä arjessa? Kuka valitsee lapsille sopivat ohjelmat, sovellukset ja pelit? Entä ollaanko ruutujen äärellä yksin vai muiden kanssa?
Lasten digimedioiden käyttö on yksi kestopuheenaiheita. Mikä on sopiva ruutuaika? Millaiset pelit, sovellukset ja ohjelmat sopivat lapsille? Yhteisiä pelisääntöjä mediankäyttöön on toivottu pitkään. Elokuun alusta astui voimaan uusi perusopetuslaki, joka kieltää mobiililaitteiden käytön oppitunneilla ilman opettajan lupaa. Tavoitteena on turvata työrauha oppilaille. Kouluissa toimia median käytön rajaamiseksi on tehty, mutta entä kotona, jossa suurin osa median käytöstä kuitenkin tapahtuu?
Lasten ääni ja näkökulmat jäävät valitettavan usein ilman huomiota päätöksenteossa. Me halusimme ymmärtää, miltä kotien media-arki näyttää lasten silmin ja pyysimme nelosluokkalaisia piirtämään tavallisia tilanteita oman perheensä media-arjesta. Saimme yhteensä 154 piirrosta.
Perheenjäsenten itsenäinen digilaitteiden käyttö korostui lasten piirroksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapset piirsivät kunkin perheenjäsenen oman laitteensa ja kullakin laitteella näkyvän oman sisältönsä äärelle. Mitä tästä pitäisi ajatella? Nostan seuraavaksi esille muutamia tärkeitä asioita, joihin vanhempien on hyvä kiinnittää huomiota, mikäli perheessä käytetään medioita itsenäisesti.
On vanhempien vastuulla huolehtia, että sovellukset, pelit ja ohjelmat ovat lapsen ikätasolle sopivia. Ikärajasuosituksia on tärkeä noudattaa. Samalla on huomioitava, että ikärajoja voi määritellä lähes kuka tahansa. Vaikka vanhempi olisi valinnut ikärajojen mukaista sisältöä, on lapsen median käyttöä silti tärkeä valvoa. Tarkkailemalla omaa lastaan pelien ja ohjelmien äärellä voi oppia tuntemaan, miten hän reagoi erilaisiin sisältöihin. Lapset ovat hyvin yksilöllisiä, minkä takia jokaiselle täysin sopivia ikärajoja on mahdoton antaa.
Lasten piirustusten valossa suomalaisten perheiden median käyttö ei näytä erityisen yhteisölliseltä. Tutkimustiedon valossa median runsas itsenäinen käyttö perheenjäsenten läsnä ollessa heikentää perhesuhteita. Yhteiskäyttö sen sijaan vahvistaa perheen sisäisiä suhteita (Tammisalo 2023).
Arjen hengähdyshetkistä ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden rinnalla digilaitteiden äärellä voi ja kannattaa viettää myös yhteistä aikaa. Näin lapset pääsevät tutustumaan laitteisiin ja niiden sisältöihin sekä harjoittelemaan tärkeitä mediataitoja turvallisesti vanhemman kanssa.
Vanhemmat eivät voi valvoa jokaista tehtyä klikkausta, mutta avoimella keskustelulla ja kiinnostuksella voidaan luoda ilmapiiri, jossa mediasta pystytään puhumaan avoimesti ja käyttöä pysytään myös rajaamaan. Jo pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus: istu lapsen viereen katsomaan hetki hänen lempiohjelmaansa, kysy mitä peliä hän pelaa tai jaa omia mediakokemuksiasi; omia hassuja asioita tai ihmetyksen aiheita sekä kysele säännöllisesti myös lapseltasi, mihin hän on viime aikoina törmännyt.
Näin teet digilaitteiden käytöstä ja niiden sisällöistä arkipäiväisen puheenaiheen. Myös keskusteluyhteys säilyy hämmentävinä ja mietityttävinäkin hetkinä.
Mitä luulet, että sinun lapsesi piirtäisi teidän perheenne media-arjesta?
Lasten kuulemisen työpajat ovat osa MLL:n toteuttama ja Suomen Kulttuurirahaston käynnistämää ja rahoittamaa Digitutkijat-mediakasvatushanketta, jossa tuetaan koulujen ja kotien mediakasvatustyötä. Hankkeen tavoitteena on osallistaen ja innostaen vahvistaa lasten medianlukutaitoja, sillä tutkimusten mukaan lasten digilaitteiden käytöllä on yhteys heidän hyvinvointiinsa.
Piirros: Lasten kuulemisen pajat / Digitutkijat
Jenni Nevala
mediakasvatuksen asiantuntija