Ensimmäinen murrosikäinen talossamme ja vaikea tietää, missä menee normaalin ja murrosiän tunnemyrskyjen raja? Teini ei ole kiinnostunut mistään, koulua pitää turhana ja poissaoloja kertyy. Ei lähde kotoa kuin kouluun. Pahaa oloa on ollut ja väkivalta kiinnostaa. Missä kohti pitää huolestua?
Tämä onkin kysymys, jota moni murrosikäisen vanhempi pohtii; minkälainen käytös on normaalia murrosikäiselle ja mistä taas pitäisi huolestua. Murrosiässä tunteet usein kuohuvat, kun psyykkinen kehitys ei pysy fyysisen kehityksen perässä. Nuoren mieli yrittää sopeutua uuteen tilanteeseen ja se saattaa ilmetä uhona, levottomuutena ja myös aggressiivisuus saattaa lisääntyä. Murrosikään kuuluu myös asteittainen irtaantuminen vanhemmista ja tämä etäisyyden ja läheisyyden löytäminen saattaa näkyä vanhempien haastamisena. Nuori kuitenkin yhä tarvitsee vanhempiaan ja onkin tärkeätä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita nuoresta ja kyselevät säännöllisesti kuulumisia, vaikka vastausta ei aina saisikaan.
Murrosiän haastavista tunteista ja siitä, miten murrosikä muuttaa vanhemmuutta voi kuunnella lisää Onks kaikki OK-podcastin jaksoista, jotka löytyvät täältä: Onks kaikki ok? Podcast murrosikäisen vanhemmalle – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Yläasteella oppiaineet vaikeutuvat ja nuori joutuu ottamaan enemmän vastuuta opinnoistaan. Murrosiässä koetut muutokset voivatkin heijastua koulunkäyntiin, sillä muutoksiin sopeutuminen vie nuorelta paljon energiaa, jolloin sitä ei välttämättä riitä samalla tavalla koulunkäyntiin. Luvattomiin poissaoloihin tulee aina puuttua ja käydä nuoren kanssa keskustelua siitä, mikä koulunkäynnissä on ikävintä ja samalla yrittää tiedustella, kenen kanssa nuori viettää aikaa koulussa. Joskus nuoren haluttomuus mennä kouluun voi liittyä kavereiden puutteeseen tai ristiriitoihin kavereiden kanssa.
Alakuloisuus ja melankolia kuuluvat myös murrosikään ja silloin, kun ne ovat ajoittaisia ja nuori pystyy nauttimaan asioista, syytä huoleen ei vielä ole. Mikäli nuoren käytös muuttuu pysyvästi, on hyvä pysähtyä pohtimaan yhdessä mistä on kyse ja mistä voisi saada apua. Tärkeätä on puhua nuoren kanssa hänen voinnistaan ja kysyä, mitä hän itse siitä ajattelee ja osaako sanoa, mistä hänen paha olonsa johtuu. Joskus omille vanhemmille voi olla vaikeata puhua, jolloin voi yhdessä nuoren kanssa pohtia voisiko hän käydä esim. koulukuraattorilla juttelemassa tai olla yhteydessä Lasten ja nuorten puhelimeen tai chattiin, jossa nuori voi nimettömästi ja täysin luottamuksellisesti puhua luotettavan aikuisen kanssa. Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin tiedot löytyvät täältä: Lasten ja nuorten puhelin – Nuortennetti
Murrosikä usein haastaa vanhemmuutta ja onkin tärkeätä olla itselleen armollinen. Tärkeintä on pysyä turvallisena aikuisena, joka tarjoaa huolenpitoa ja turvaa nuorelle arjessa. Omasta jaksamisesta on myös hyvä pitää huolta, jotta jaksaa ottaa kotona vastaan nuoren tunnekuohuja. Olisi hyvä, että arjesta löytyy ihmisiä, joiden kanssa voi käydä keskustelua aiheeseen liittyen ja kelle voi jakaa tunnetaakkaa. Tätä varten myös MLL tarjoaa anonyymeja ja maksuttomia vanhemmuuden tuen palveluita, kuten Vanhempainpuhelimen ja ajanvarauschatin:
Vanhempainpuhelin ja chat – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
