On aika investoida vauvamyönteiseen perhepolitiikkaan

Syyskuun viimeisenä perjantaina vietetään vauvan päivää. Nyt toista kertaa vietettävälle päivälle on tarvetta. Vauva-aika on ihmisen kehityksen kriittisin aika. Vauva-aika luo perustan ihmisen myöhemmälle kehitykselle ja hyvinvoinnille.  Vauva-aika on myös vanhemmuuden intensiivisin aika.

Lapsen syntyessä tuoreet vanhemmat joutuvat aivan uuteen tilanteeseen. Arki ei ole entisensä vauvan tulon jälkeen. Vanhemmuuden tuen merkitys onkin vauva-aikana erityisen suuri. Vauvan kannalta se, miten vauvaperheen arkea tuetaan, on ratkaisevan tärkeää. Vauvaperheiden saama tuki eri muodoissaan on yhteiskunnan vauvamyönteisyyden keskeinen mittari.

Miten vauvat ja vauvaperheet Suomessa voivat? Pääsääntöisesti hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi syyskuun alussa Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut -pilottitutkimuksen. Tutkimukseen osallistuneet vauvaperheiden vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä elämäänsä, vanhemmuuteensa, hyvinvointiinsa, parisuhteeseensa ja arkensa sujumiseen sekä saamaansa tukeen ja palveluihin.

Se, että vauvaperheiden asiat ovat keskimääräisesti hyvin, ei vielä riitä. THL:n tutkimuksen mukaan osa vauvaperheistä kokee, että raskausaikana ja synnytyksen jälkeen tarvittaisiin saatua enemmän tukea. Osa perheistä koki, että heillä oli tietoa palveluista riittämättömästi ja omaan ja puolison jaksamiseen sekä vauvan tarpeiden vastaamiseen olisi tarvittu enemmän tukea. Noin puolet perheistä arvioi taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi tai melko tai erittäin huonoksi. Seitsemän prosenttia perheistä oli saanut toimeentulotukea viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Peräti noin joka viides perhe oli tinkinyt joko ruoasta, lääkkeistä tai lääkärissä käynnistä rahan puutteen vuoksi.

Vauva-aikana koettu perheen köyhyys on erityisen vahingollista. Elokuussa julkaistiin tutkimus pikkulapsiperheiden toimeentulo-ongelmien vaikutuksista lasten myöhempään hyvinvointiin.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan vanhempien köyhyys vauva-aikana voi aiheuttaa lapselle vaikeuksia pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimuksessa lapsuudenaikainen köyhyys havaittiin sitä vakavammaksi, mitä nuorempana lapsi oli sen kokenut ja mitä pidempään köyhyys oli jatkunut.

Perheen elinkaarella köyhyysriski on suurin juuri pikkulapsivaiheessa. Vanhemmat ovat työuransa alkupuolella ja perhevapaat pidetään pääosin silloin. Tilannetta heikentää se, että vanhempainpäivärahojen taso on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Tämä koskee sekä ansiosidonnaista että vähimmäispäivärahaa. Muissa Pohjoismaissa vanhempainvapaiden joustomahdollisuudet ovat myös Suomea huomattavasti paremmat. Alkuvuodesta hallitus suunnitteli perhevapaauudistusta, joka olisi merkinnyt leikkausta kahdelle kolmasosalle perheistä. Hyvä, että tästä suunnitelmasta luovuttiin. On myös hyvä, että vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja on päätetty korottaa.

Syntyvyys on ollut vuoden 2010 jälkeen laskussa. Tammi-elokuun 2018 aikana syntyi 32 253 vauvaa, kun vuonna 2010 vastaavana aikana syntyi melkein 41 000 vauvaa. Vauvaperheiden arjen sujumista tukemalla voimme myös tukea perheellistymistä. Vauvantekotalkoita ei tarvita, mutta yhteiskunnan tulee edistää nuorten aikuisten mahdollisuuksia perheen perustamiseen. Lapsi- ja perheystävälliset perhevapaa- ja sosiaaliturvauudistukset ja perhekeskusmallin mukaan toteutetut palvelut ovat tässä keskeisessä asemassa. Nyt on aika investoida vauvamyönteiseen perhepolitiikkaan.

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.