Iltapäivätoiminnan hyöty on paljon kustannuksia suurempi

Ajatus reippaista ja varhain itsenäistyvistä lapsista on syvällä suomalaisessa ajattelussa. Alakoululaisten koulupäivät ovat verrattain lyhyitä, eikä koulupäivää täydentävän toiminnan saatavuus ole itsestäänselvyys edes koululaisista pienimmille. Tämä näkyy muun muassa MLL:n lasten ja nuorten puhelimessa, jonne monet heistä soittavat koulumatkalta tai ollessaan iltapäivällä yksin kotona.

Monessa muussa länsimaassa kavahdettaisiin ajatusta itsenäisesti kulkevista ja kotonaan yksin aamujaan ja iltapäiviään viettävistä tokaluokkalaisista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimiva American Academy of Pediatrics (AAP) sekä Iso-Britanniassa toimiva National Society for the Prevention of Cruelty to Children (NSPCC) näkevät, että vasta noin 11–12-vuotiaana lapsen kyky toimia yllättävissä tilanteissa riittää siihen, että lapsen voi turvallisesti jättää yksin kotiin. Myös esimerkiksi Ruotsissa on nähty tärkeänä tarjota iltapäivätoimintaa sekä loma-ajan toimintaa lapsille koko alakoulun ajan.

Ei pakollista, mutta järkevää

Suomessa pikkukoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lisättiin lakiin vuonna 2004. Laki ei velvoita kuntia järjestämään tätä toimintaa, mutta se linjaa, millä tavalla tuota toimintaa tulisi järjestää. Perusopetuslain luku 8a asettaa iltapäivätoiminnan tavoitteeksi tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Toiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä sekä lisätä osallisuutta. Lisäksi sen tulee tarjota monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä.

Esimerkiksi MLL:n Etelä-Espoon paikallisyhdistys on järjestänyt iltapäivätoimintaa vuodesta 1996 alkaen yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Olemme nähneet toiminnassamme hyvin toteutetun iltapäivätoiminnan merkityksen lapsille. Esimerkiksi lapsi, jolle koulu on haasteellinen ympäristö toimia, on voinut saada onnistumisen kokemuksia iltapäiväkerhon ohjatussa toiminnassa yhdessä luokkakavereittensa kanssa. Tämä motivoi lasta myös koulussa.

Lisäksi iltapäivätoiminnan kokeneet ohjaajat ja tiiviit asiakassuhteet rakentavat luottamusta, joka edesauttaa perheiden ohjaamista tarvittaessa tukitoimien piiriin. Siksi näemme iltapäivätoiminnan ennaltaehkäisevänä palveluna. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa iltapäivätoiminnassa on aidosti mahdollisuuksia saada aikaan hyviä käänteitä heikoimmassa asemassa olevien lasten elämään.

Toki myös lapset, joilla menee hyvin, hyötyvät turvallisesta ja lasten tarpeisiin rakennetusta iltapäivätoiminnasta. Iltapäivätoiminta tukee pienen koululaisen hiljalleen etenevää itsenäistymistä turvallisessa ympäristössä. Lapset tarvitsevat yllättävän pitkään aikuisten tukea sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen esimerkiksi kiusaamisen ehkäisemiseksi. Kun ryhmässä jokainen lapsi nähdään omanlaisenaan mutta yhtä arvokkaana, ja toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa, tukee se lasten viihtymistä ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

Lasten etu olisi, että aamu- ja iltapäivätoiminta vakiintuisi kunnissa kaikille 1.–2.-luokkalaisille tarjottavaksi toiminnaksi. Myös monet 3.–4.-luokkalaiset hyötyisivät ohjatusta ryhmätoiminnasta iltapäivisin, ja heitä tulisikin erityisesti ajatella suunniteltaessa kouluilla tapahtuvaa kerhotoimintaa. Iltapäivien harrastusmahdollisuudet paitsi vähentäisivät lasten yksinäisyyttä iltapäivisin, myös antaisivat perheille enemmän yhteistä aikaa, kun lyhyitä iltoja ei tarvitsisi täyttää lasten harrastuskuljetuksilla. Helpot harrastusmahdollisuudet toki lisäävät isompienkin lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia.

Kesäkerhot avuksi lomapulmiin

Peruskoulun lukuvuosi on hyvin lyhyt verrattuna useimpien työssäkäyvien vanhempien vuosittaiseen työaikaan. Monessa perheessä vanhemmat joutuvat pitämään lomansa enimmäkseen eri aikaan tai lapset viettävät osan lomistaan esimerkiksi isovanhempiensa kanssa vanhempien ollessa töissä. Koronatilanne on valitettavasti vähentänyt isovanhempien mahdollisuuksia osallistua lastenlastensa elämään. Kaikki vanhemmat eivät voi myöskään itse valita loma-aikojaan, eikä kaikissa perheissä ole kahta aikuista jakamassa lastenhoitovastuuta.

Koululaisten kesälomien aikana järjestetään monenlaista kesäleiritoimintaa. Usein perheiden kannalta vaivattominta on, jos lapselle on tarjolla kokopäivästä toimintaa lähikoululla. MLL:n Etelä-Espoon paikallisyhdistys esimerkiksi järjestää kesäkerhoja iltapäivätoimintansa tiloissa ja henkilöstöllä, jolloin iltapäivätoiminnan asiakasperheille kesäkerhoon tuleminen on mahdollisimman helppoa.

Koska toimintaan ei kohdistu kunnan myöntämiä avustuksia, osallistujien määrä on huomattavasti pienempi kuin iltapäivätoiminnassa, eikä kesäkerhoja siksi myöskään pystytä järjestämään läpi koko kesän. Valtaosa perheistä saa lastenhoidon järjestymään juhannukselta koulun alkuun vanhempien vuosilomia järjestelemällä. Nykyiset lasten kesälomapalvelut tukevatkin juuri näitä perheitä parhaiten.

Harrastuksiin satsaaminen kannattaa

Lasten harrastusmahdollisuuksien tärkeydestä puhutaan paljon, mutta käytännön toimet asian edistämiseksi jäävät herkästi vähäisiksi ja hajanaisiksi. Olisikin hienoa, jos lapsille suunnattuja palveluita alettaisiin katsoa enemmän kokonaisuutena ja perheiden sujuvan arjen mahdollistajina.

Parhaat edut näistä palveluista saadaan, kun ne ovat aidosti kaikkien perheiden saatavilla. Mitä enemmän lapsia osallistuu toimintaan, sitä paremmin se tukee sekä lasten yhteisöllisyyttä että mahdollisuutta järjestää monimuotoista toimintaa, joka vastaa lasten toiveisiin. Asiakasmaksut voivat olla merkittävässä roolissa toiminnan rahoittamisessa, kunhan vähävaraisilla perheillä on mahdollisuus maksuvapautuksiin tai -huojennuksiin.

Kuntien pohtiessa talouttaan kiusaus leikata juuri näistä palveluista voi olla suuri. Harva aikuinen on itse ollut lapsena iltapäiväkerhossa, joten toiminta ei vaikuta välttämättömältä. Toiminnan leikkaamisesta saatavat säästöt jäävät kuitenkin pieniksi ja kulut voivat päinvastoin kasvaa, sillä ennaltaehkäisevien palveluiden karsimisella on ikävä taipumus tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi, kun ongelmat pääsevät kasvamaan.

Lasten ja nuorten osallisuuteen ja hyvinvointiin panostaminen on panostamista parempaan tulevaisuuteen. Lapset ja nuoret kannattaa myös ottaa mukaan suunnittelemaan tätä toimintaa, jotta se mahdollisimman hyvin täyttäisi heidän tarpeensa.

Niiltä osin kuin kunta ei itse halua aamu- ja iltapäivätoimintaa tai kesäkerhoja järjestää, pystyvät järjestöt osin vapaaehtoistyötä hyödyntäen tarjoamaan kustannustehokasta ja laadukasta kerhotoimintaa. Toimiakseen järjestöt tarvitsevat tiloja, ja tähän harvoin löytyy ratkaisuja ilman kunnan apua.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin kunnan tehtävä. Hyvä yhteistyö kunnan ja järjestöjen kesken on tehokas keino huolehtia tästä tehtävästä ja samalla investoida lasten tulevaisuuteen.

Liisa Kilpiäinen

Liisa Kilpiäinen

koordinaattori

Eeva Pursula

Eeva Pursula

MLL Etelä-Espoon paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Aiheeseen liittyvät

Lue lisää MLL:n toiminnasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.