Lapsivaikutuksia arvioimalla saadaan parempia päätöksiä

Lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen edun ensisijaisuus on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljästä yleisperiaatteesta. Työkalu lasten edun selvittämiseen on lapsivaikutusten arviointi. Sen avulla selvitetään, mikä on päätöksen kohteena olevien lasten tilanne ja tarpeet, ja miten päätös voitaisiin tehdä lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet muodostavat perustan arvioinnille. Arviointi kuuluu olennaisena osana lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoon. Lapsivaikutukset on arvioitava niin valtion, kuntien kuin maakuntauudistuksessa perustettavien maakuntien päätöksenteossa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa mallinnetaan ja tuetaan lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa.

Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa päätöksenteon perustaksi. Lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Arvioinnissa on tärkeä selvittää erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeita. Arvioinnissa on erityistä huomioita kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, esimerkiksi vammaisiin lapsiin, vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, pienituloisissa perheissä eläviin lapsiin ja kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa.

Lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuus käyttöön. Vaikutusten arviointi lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta sekä selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa.

Arvioinnissa selvitetään eri vaihtoehtojen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsen etu on määritettävä tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen ja tarpeiden mukaisesti. Vaikutusten ennakkoarviointi on tehtävä riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta vaikutusten arvioinnin tulokset voidaan ottaa huomioon jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa.

Lapsivaikutusten arvioinnin tuloksena esitetään suosituksia päätöksentekoa varten. Miten lasten kannalta hyviä asioita voitaisiin päätöksessä vahvistaa ja miten huonoja asioita poistaa tai lieventää? Pelkkä arviointi ei riitä. Päätöksenteossa arvioinnin tulokset on myös otettava huomioon.

Ei ole vain yhtä tapaa tehdä lapsivaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa voidaan hyödyntää asiaan parhaiten sopivia käytäntöjä. Isoissa asioissa, kuten kunnan kouluverkkoa koskevissa ratkaisuissa, tehdään laaja arviointi. Pienissä asioissa voidaan tehdä suppeampi arviointi. Arvioinnissa tulee hyödyntää tarpeen mukaisesti moniammatillista osaamista.

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.