Siirry sisältöön

Miksi lapsivaikutusten arviointi on niin tärkeää?

Tietoon perustuva päätöksenteko ja johtaminen ovat olleet paljon esillä julkisen hallinnon päätöksentekoa koskevassa keskustelussa. Harva on eri mieltä siitä, että valtiovallan, kuntien ja hyvinvointialueiden päätösten tulee perustua hyvään valmisteluun, jossa vaikutukset arvioidaan laajasti ja monipuolisesti.

Hyvä ja monipuolinen vaikutusten arviointi ei kuitenkaan vielä ole itsestäänselvyys. Ihmisiin kuten lapsiin kohdistuvat vaikutukset jäävät edelleen monissa tilanteissa pintapuoliselle huomiolle, kun taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset julkisen hallinnon organisaatioon saavat päähuomion. Jos päätöksenteko perustuu kapeaan ja yksipuoliseen tietoon, voi merkittäviä tekijöitä jäädä huomioimatta. Tällöin päätöksen vaikutukset voivat olla niin ihmisten hyvinvoinnin kuin julkisen talouden kannaltakin kielteisiä.

Se on tunnistettu, että parannettavaa on vielä vaikutusten arvioinnin monipuolisuudessa ja laadussa. Marraskuussa oikeusministeriö julkaisi uuden ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on parantaa vaikutusarviointien ja siten myös valmisteltavien lakien laatua. Siinä nostetaan esille myös lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja, joka on toteutettu osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.

Lapsistrategian yhteydessä on myös tuotettu lapsivaikutusten arvioinnin ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille. Näissä ohjeissa tarkastellaan lisäksi lapsibudjetointia, jolla tarkoitetaan lapsiin kohdistuvien määrärahojen seurantaa ja talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat mukana omana kokonaisuutenaan lapsistrategian ja eOppivan toteuttamassa lapsen oikeuksien verkkokoulutuksessa.

Lapsivaikutusten arviointi ei ole mitään lapsiin kohdistuvaa hyväntekeväisyyttä, vaan siihen on olemassa vahva oikeudellinen velvoite. Lapsen oikeuksien sopimus ja muu lainsäädäntö edellyttää, että lapsiin kohdistuvissa toimissa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste.

Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan tunnistaa lasten edut ja siten tehdä päätös lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Arvioinnissa tulee tarkastella monipuolisesti eri ratkaisuvaihtoehtoja lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Lasten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsilla on paljon arvokasta tietoa, jota ei saada käyttöön muutoin kuin kysymällä heiltä suoraan esimerkiksi kyselyin.

Nykyään lapsivaikutukset on huomioitu entistä paremmin sekä valtiovallan että kuntien päätöksenteossa. Joissakin ministeriöissä, kuten opetus- ja kulttuuriministeriössä, lapsivaikutukset arvioidaan jo varsin hyvin lainvalmistelussa. Monet ministeriöt ovat kuitenkin tässä kaukana takamatkalla. Kunnista on myös saatavilla enenevässä määrin hyviä esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinnista. Esimerkiksi Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella asia on otettu vakavasti.

Kuitenkin myös kunnissa on paljon parannettavaa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi marraskuun lopussa arvioinnin, jossa tarkasteltiin maaseutu- ja saaristoalueiden kuntien koululakkautuksia. Itsearviointikyselyyn vastanneista kunnista vain runsaassa neljänneksessä (28 %) tehtiin lapsivaikutusten arviointia säännöllisesti. Kyselyn vastausten perusteella myös lapsivaikutusten arvioinnin osaaminen on riittämätöntä. Ohjeistuksia on olemassa, mutta niiden lisäksi tarvitaan myös koulutuksia arviointien tueksi. Näitä koulutuksia toteuttavat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja muut järjestötoimijat.

Tärkein tekijä lapsivaikutusten arvioinnin saamiseksi säännönmukaiseksi osaksi lapsiin vaikuttavien päätösten valmistelua on päätöksentekijöiden ja johtavien virkahenkilöiden sitoutuminen. Esimerkiksi se, minkälainen suhtautuminen ministereillä, kansansanedustajilla sekä virkamiesjohdolla on lapsivaikutusten arviointiin, ratkaisee pitkälti, miten laajasti ja laadukkaasti arviointeja valtionhallinnossa toteutetaan.

Jokainen kansanedustaja voi siis omalla suhtautumisellaan joko edistää tai estää sitä, että lapsiin vaikuttavat päätökset perustuvat laadukkaaseen ja monipuoliseen tietoon.  Olisikin hyvä, että kansanedustajaehdokkaat tutustuisivat lapsivaikutusten arviointiin ja sen merkitykseen. Edellä mainitut ohjeistukset ja verkkokoulutus tarjoavat siihen erinomaisen mahdollisuuden.

Kevään 2023 eduskuntavaalit lähestyvät ja MLL:n vaaliblogeissa nostetaan esille lasten, nuorten ja lapsiperheiden etua edistäviä aiheita. Ne nousevat MLL:n eduskuntavaaliohjelman teemoista.

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Aiheeseen liittyvät

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös