On varauduttava pitkään koronakriisin jälkihoitoon

Koronapandemia on laajuudessaan ennennäkemätön maailmanlaajuinen kriisi. Tilanteen hoidossa tarvitaan mittavia toimia niin terveydensuojelussa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, kouluissa kuin koko yhteiskunnassa. Tämä koskee myös tilanteen jälkihoitoa, joka tulee kestämään pitkälle 20-luvulle, ellei koko vuosikymmenen.

Esimerkiksi talouspolitiikkaa ohjanneet vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt menevät romukoppaan koko Euroopassa. Säännöt ovat asettaneet korkeintaan kolmen prosentin rajan julkisen talouden alijäämälle ja 60 prosentin rajan julkisen talouden velalle suhteessa kokonaistuotantoon.

Kriisi iskee salaman lailla moneen perheeseen, kun työnantajat joutuvat lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään. Tilanne koskee myös yrittäjäperheitä. Koko perheen kuukausien mittainen kotona olo kiristää helposti muutenkin hermoja, saatikka kun siihen yhdistyy suuri huoli perheen toimeentulosta. Tarvitaan mittavia toimia yritysten ja työpaikkojen turvaamiseksi. Sosiaaliturvaa on pikaisella aikataululla tarkasteltava vastaamaan koronakriisin haasteisiin.

Poikkeusoloilla suuret vaikutukset lasten ja perheiden arkeen

Koulujen arvellaan pysyvän kiinni ja etäopetuksen jatkuvan kevätlukukauden loppuun. Koulut suljettiin 18. maaliskuuta ja näillä näkymin oppilaat pääsevät palaamaan kouluihin vasta syyslukukauden alussa. Tällä on valtavat vaikutukset lasten ja nuorten arkeen, kun samalla myös harrastukset ja vapaa-ajanviettopaikat ovat pääosin tauolla.

Vaikutukset ovat erilaisia eri oppilaiden kohdalla. Oppilailla, joilla on heikompi itseohjautuvuus tai joilla on oppimisvaikeuksia, vaikutukset ovat erityisen suuria. Lasten vanhempien mahdollisuudet tukea lastensa koulunkäyntiä vaihtelevat merkittävästi. Kouluilta, opettajilta ja oppilashuollolta vaaditaan niin etäopetusvaiheessa kuin kouluun paluun jälkeen paljon työtä, ettei heikommassa asemassa olevien oppilaiden koulukäynti vaarannu pysyvästi.

Koronatilanne vaikuttaa lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluihin monin tavoin. Palveluiden saatavuus heikkenee ja laatu ohenee. Kasvokkainen kohtaaminen vähenee eikä etäyhteyksillä voida korvata kaikkea kasvokkaista työtä. Erityisen haastava tilanne on perheissä, joissa on tarvetta erityispalveluille kuten vammaispalveluille, mielenterveyspalveluille ja lastensuojelulle.

Koronatilanne tulee myös lisäämään mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden tarvetta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tilanne on ilman erityistoimia vaarassa heikentyä hälyttävällä tavalla.

Kriisin vaikutukset eri ihmisryhmiin on arvioitava

Koronatilanteen erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin on syytä tunnistaa ja niitä myös perusteellisesti arvioida, jotta tilanteen hoidossa osataan tehdä oikeanlaisia ja riittäviä toimia ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Vaikka tilanne vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, vaikutusten kesto ja laajuus ovat hyvin erilaisia. Tämä koskee myös lapsia.

Koronakriisi on testi lasten oikeuksille. Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne heikkene entisestään. Näitä lapsiryhmiä ovat esimerkiksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset, maahanmuuttajataustaiset lapset, köyhissä perheissä elävät lapset, lapset, joiden perheissä on mielenterveys- tai päihdeongelmia ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset.

Suomessa vuosikymmeniä käytössä ollutta ”talvisodan henki” -sanontaa on nyt hyvä lainata ”koronakriisin hengeksi”. Puhalletaan kansakuntana yhteen hiileen, jottei yhtään kaveria jätetä. Ei lasta eikä aikuista. Suurista vaikeuksista selviämme vain yhdessä. Ja me selviämme tästäkin.

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *