Korona mullisti arjen, mitä nyt?

Onpahan ollut viikko. Yksi kerrallaan on tullut harrastustoimintaan liittyviä uutisia. Urheiluharrastusten treenit tauolla toistaiseksi. Kuorot, bändiharjoitukset ja konsertit peruttu loppukeväältä. Partioryhmät eivät kokoonnu. MLL:n perhekahvilat tauolla.

Hallitus ja viranomaiset ovat suositelleet harrastustoiminnan rajoittamista koronaviruksen takia, ja harrastustoiminnan järjestäjien päätökset ovat vastuullisia, kiitos heille siitä.

Tauolle jäämisen päätös ei varmasti ole ollut helppo tai ainakaan mieluisa. Harrastukset ovat lasten elämässä tärkeitä. Kun toiminnan pysäyttäminen ajoittuu juuri tähän loppukevääseen, se on erityisen dramaattinen tavoitteellisesti harrastaneille. Joukkueet ovat treenanneet turnauksiin ja loppupeleihin, orkesterit kevään SM-kisoihin. On valmisteltu musikaaleja, tanssiesityksiä ja monenlaisia muita kauden huipennuksia.

Kaikki on pistetty pauselle

Mitä nyt sitten tehdään? Jouduin itse miettimään vastausta tähän, kun kävimme teinin kanssa läpi kaikki harrastusten peruutusviestit. Ei orkesterikisoja, konsertit peruttu, isoskoulutuksen loppuosa siirtyy. ”Ihan kuin kaikki olisi vaan pistetty pauselle”, hän totesi ja meni huoneeseensa. Nuorempi mietti, milloin hän tapaa harrastuskavereitaan seuraavan kerran. Entä jos koulukin suljetaan?

Luulen, että näistä keskustellaan nyt monessa perheessä. Vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Kuka olisi osannut aavistaa, että jokailtainen harrastuksiin kuskaaminen yhtäkkiä pysähtyy. Istutaan kotona ja onkin aikaa siihen.

Onko tilapäinen katko uhka vai mahdollisuus? Se riippuu myös asennoitumisesta. Pystymmekö rauhoittamaan sisäisen kellon, joka sanoo, että töiden jälkeen ruokaa, lapsi autoon ja harrastuksiin, läksyjen tarkistus, iltapala ja nukkumaan. Entä osaako lapsi ajatella, että nyt olisi aikaa tehdä jotain kotona tai pihalla. Vai pyöriikö hän hermostuneena ympäriinsä ja miettii, mitä tekisi ja mistä kaveri.

Kuinka moni meistä osaa yhtäkkiä pysähtyä? Harrastustoiminnan tauko vaikuttaa myös vanhempiin. Jos urheilu on ollut tapa saada omaa aikaa, niin nyt on moni kuntosali ja uimahalli kiinni. Esimerkiksi karanteeni voi olla kuormittava, kun perheenjäsenet eivät oikeastaan saa taukoa toistensa läsnäolosta. Erilaisia riitoja tai puhumattomia asioita voi nousta pintaan. Taloudelliset asiat voivat stressata ja uutiset viruksen leviämisestä herättävät levottomuutta. Samalla pitäisi huolehtia turvallisesta arjesta, rohkaista ja luoda toiveikasta mielialaa.

Kyseessä on poikkeustila, joka menee ohi

Toivottavasti osaamme riittävällä tavalla ottaa toisemme huomioon ja pitää toisistamme huolta. Muistetaan, että nyt on kyse poikkeustilanteesta, joka menee ohi. Jos oma läheinen, perheenjäsen tai itse sairastuu, prioriteetit menevät hetkessä uusiksi.

Olemme kaikki tekemisissä ihan uudenlaisen tilanteen kanssa. Kannustetaan toisiamme, kuunnellaan lasten huolia ja keskustellaan heidän kanssaan. Tehdään jotakin mukavaa, joka lisää jatkuvuuden tunnetta.

Jutellaan lasten ja nuorten kanssa ikätasoisesti koronaviruksesta, keskustellaan tilanteen etenemisestä, mutta ei lietsota paniikkia. Mietitään kukin, millaisen muiston omasta toiminnastamme tällaisessa yllättävässä tilanteessa haluamme jättää lähellämme oleville.

Jenni Helenius

Jenni Helenius

nuorisotyön päällikkö

Aiheeseen liittyvät

Kommentit

  1. Hei! Mietin tällaista, että voiko alakoululainen yhä tavata kavereita ulkona, jos on kerrallaan vain 1-2 kaveria? Nyt on vaikea tietää, miten pitäisi toimia, kun perheen ainoa lapsi kaipaa kovasti leikkikavereita.

  2. Hei, voiko Mll auttaa, kun mistään ei saa tietoa. Koulut kiinni, itselläni 3 ja 5 lk, oppilaat kotona. Periaatteessa voisin laittaa 3 luokkalaisen kouluun mutta sitten 11 vuotias jäisi yksin kotiin ja lisäksi lähiomainen sairastaa syöpää joten en halua riskeerata, että oma lapseni saisi koulusta tartunnan. Miten on mahdollista, että yhtäkkiä ala-asteikäisten lasten oletetaan pärjäävän yksin pitkät päivät, huolehtimaan ruokailusta ym. Entä jos tapahtuu tapaturma. Kuka vastaa.Hämmentää myös ohjeistus välttää kaikkia kontakteja, mutta silti pienimmät lapset pitäisi viedä kouluun ja altistaa tartunnoille. Päiväraha asia pitäisi nopeasti saada kuntoon. Lomien pitäminen ennakkoon ei ole ratkaisu, sama ongelma on sitten edessä kesälomien aikaan kun lomat on pidetty ennakkoon.Nyt on keskitytty vain etätyön tekemiseen, mutta nimenomaan pienituloiset eivät pysty tekemään etätyötä ja joutuvat taloudelliseen ahdinkoon hyvin nopeasti. Toivon, että järjestönä pystyisitte saamaan tämän asian edes hallituksen ja asioista päättävien tietoisuuteen.

    1. Hei Päivi, ja kiitos tärkeästä viestistäsi.

      Kuvaamasi tilanne on vaikea ja kuormittava. Me välitämme parhaillamme tietoa päättäjille siitä, mitä vanhemmilta kuulemme ja pyrimme näin vaikuttamaan hankalissa tilanteissa olevien perheiden pärjäämiseen tässä poikkeustilassa. Voi kunpa voisimmekin ratkaista tilanteesi.

      MLL:n lastenhoitopalvelu toimii osalla paikkakunnista. Voit aina soittaa, chatata tai kirjoittaa Vanhempainpuhelimeemme. https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/vanhempainpuhelin/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *