Siirtymä alakoulusta yläkouluun on hämmentävä ja haastava

Toukokuussa Suomessa lapset päättivät kuudennen luokkansa hyvin poikkeuksellisissa ja epävarmoissa olosuhteissa. Samat lapset siirtyvät nyt yläkouluun tilanteessa, jossa opiskelurutiineista ja kouluarjesta ei ole vieraannuttu pelkästään kesälomien, vaan myös kevään pitkään jatkuneen etäopiskelun myötä.

Yläkouluun ja itseohjautuvampaan koulujärjestelmään siirtyminen on iso etappi lapsen polulla. Kun tähän yhdistetään kehitysvaihe, jossa suurten muutosten ja mullistusten murrosikä on joko alkamassa tai jo alkanut, on yhtälö hämmentävä ja haastava – niin nuorelle itselleen kuin vanhemmillekin.

Koronakevään aikana Lasten ja nuorten auttaviin puhelin- ja nettipalveluihin tulvi yhteydenottoja hämmentyneiltä, huolestuneilta ja pelokkailta lapsilta ja nuorilta. Keskustelut liittyivät paitsi huoleen omasta tai läheisen sairastumisesta, isolta osin myös kouluun, opiskeluun ja vertaissuhteisiin. Yhteydenotoissa kuului huoli omien arvosanojen laskusta, riittämättömästä tuesta koulutyön osalta, vaikeudesta kyetä itseohjautuvaan työskentelyyn sekä kaiken tämän keskellä yksinäisyyden tunteista, kun koulupäivien sijasta opiskelu toteutui totutusta poiketen suurimmalla osalla yksin kotona.

Yläkoulun aloittavat tarvitsevat aikuisen tukea

”Ahdistus” oli usein kuultu sana lasten ja nuorten kuvatessa näitä kokemuksiaan. Osalle koulu oli tarjonnut ainoat sosiaaliset kontaktit ikätovereiden kanssa, ja karanteeniaika nostatti vahvoja ulkopuolisuuden tunteita sekä entistä syvempää yksinäisyyttä.

Osa yhteydenottajista kertoi puolestaan kokeneensa helpotusta, sillä etäkoulu toi esimerkiksi koulukiusaamista kohdanneelle lapselle hengähdystauon pelon ja häpeän kierteestä. Samoin erityisen introvertiksi itsensä kokevista nuorista osa koki etäopiskelun ryhmätilanteita miellyttävämmäksi tavaksi suorittaa koulua.

Tänä syksynä jokainen tulevista yläkoululaisista on aloittamassa seiskaluokkansa uudessa, jopa tavallistakin jännittävämmässä tilanteessa, jossa he tulevat tarvitsemaan meidän aikuisten tukea. Lapsi tarvitsee sekä tilaa että ymmärrystä tunteilleen ja reaktioilleen, jotka saattavat tuntua hänelle itselleenkin tuntemattomilta.

Yhtä lailla tunnemyrskyt kuin vuorovaikutuksesta vetäytyminenkin ovat tyypillisiä murrosiän merkkejä, ja oman lisänsä vyyhtiin tuo koronatilanteen herättämä epävarmuus. Kaiken tämän keskellä lapsi kaipaa ennen kaikkea osoitusta siitä, että hän on muutosten myllerryksessä läheistensä taholta yhtä hyväksytty ja rakastettu kuin aina ennenkin.

Näkökulmia ja vinkkejä siihen, miten tukea nuorta tässä elämänvaiheessa, löydät Hyvä alku yläkouluun -sivustolta.

Minna Wessman

Minna Wessman

Auttavien puhelinten päivystystyön koordinaattori

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.