Taloudellinen turvallisuus on tärkeä osa lapsen mielen hyvinvointia
Lapsen oikeuksien viikon teemana tänä vuonna on lapsen oikeus hyvinvointiin. Erityishuomiona on mielen hyvinvointi. Lapsen oikeuksien viikon kanssa samaan aikaan vietetään mielenterveysviikkoa. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi muodostuu monista eri tekijöistä, jotka liittyvät toisiinsa. Mielen hyvinvointiin liittyvät niin yksilölliset, yhteisölliset kuin yhteiskunnalliset tekijät.
Koska lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on laaja kokonaisuus, niin käytännössä kaikilla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatuilla oikeuksilla on merkitystä sen kannalta.
YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi kesäkuussa Suomelle suosituksensa lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa varten. Komitea antoi muun muassa useita suosituksia lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistamiseksi. Myönteistä on, että hallitusohjelmaan sisältyy useita toimia tähän liittyen. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteita ei kuitenkaan ratkaista vain mielenterveyspalveluilla. Palvelujen lisäksi on kiinnitettävä huomiota mielenterveyden taustalla oleviin tekijöihin. Turvalliset ja myönteiset ihmissuhteet perheessä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja harrastuksissa ovat keskeisiä mielen hyvinvoinnille. Ihmissuhteiden lisäksi esimerkiksi taloudellisiin voimavaroihin liittyvät tekijät ovat tärkeitä eikä niitä voida sivuuttaa mielen hyvinvoinnin rakentumista tarkasteltaessa. Perheen taloudellinen turvallisuus on tärkeä osa lapsen ja nuoren mielen hyvinvointia.
Perheen toimeentulovaikeudet ja lapsiperheköyhyys muodostavat merkittävän riskitekijän lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnille. Se, miten toteutuvat lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattu vanhempien oikeus tukeen, lapsen oikeus sosiaaliturvaan ja lapsen oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon, vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Perheen taloudelliset vaikeudet aiheuttavat stressiä ja epävarmuutta niin vanhemmille kuin lapsille. Pitkäaikainen stressi on tunnettu riskitekijä mielenterveysongelmien kehittymiselle.
Perheiden taloudellisten hankaluuksien heijastuminen lasten ja nuorten myöhempään hyvinvointiin tulee vahvasti esiin vuoden 1987 ja 1997 ikäluokkia koskeneissa laajoissa tutkimuksissa. Perheen taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä esimerkiksi hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna.
YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa Suomen valtiolle, että se välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin ja että se tehostaa politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille. Tästä huolimatta sosiaaliturvaan ollaan tekemässä leikkauksia, jotka kohdistuvat juuri pienituloisiin lapsiperheisiin. Leikkauksia esitetään muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen, minkä lisäksi usean etuuden indeksikorotukset aiotaan jäädyttää vuosiksi 2024–2027. SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät merkittävästi lapsiperheköyhyyttä. Leikkausten seurauksena köyhiin perheisiin kuuluvien lasten määrä kasvaa 13,6 prosenttia, mikä tarkoittaa 16 700 lasta.
Lapsuus ja nuoruus ovat intensiivisen psyykkisen ja fyysisen kehityksen aikaa. Myös mielen hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Perheen köyhyys voi vaikuttaa kauaskantoisesti lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Lyhytnäköiset säästöpäätökset lisäävät lapsiperheköyhyyttä, minkä seurauksena monen lapsen ja nuoren mielen hyvinvointi uhkaa heikentyä.
Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja
Kirsi Pollari
erityisasiantuntija, lapsen oikeudet