Kurjaa kommentointia, haukkumista ja väheksyntää – digipelaaminenko hauskaa?

Digitaalinen pelaaminen voi parhaimmillaan olla lapselle tai nuorelle merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä arjessa. Pelaaminen on monelle kiva harrastus, yhteistä tekemistä kavereiden kanssa ja mahdollisuus itsensä ilmaisemiseen ja kehittämiseen. Peliteollisuus saattaa olla monelle myös tulevaisuuden haaveammatti.

Harmillista on, jos kivasta tekemisestä ja harrastuksesta jää paha mieli ja ahdistunut olo. Jos lapsia ja nuoria on uskominen, näin käy digitaalisten pelien äärellä aivan liian usein.

Nuorten toiveena toisia kannustava pelikulttuuri

Helsingin kaupungin Non toxic -hankkeessa vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet vastanneista oli törmännyt toisen pelaajan pelitaitojen haukkumiseen, nimittelyyn, vähättelyyn tai solvaamiseen. Rasistiset ja homo- tai transfobiset, toisen ulkonäköön, puhetapaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kommentit olivat selvityksen mukaan myös valitettavan yleisiä.

Vihapuheen tai häirinnän kohteeksi kertoi joutuneensa 70 prosenttia vastaajista. Ilahduttavaa oli, että lähes jokainen vastanneista toivoi, että loukkaavaan kohteluun puututtaisiin ja että pelaajat kannustaisivat toisiaan enemmän.

Älä pelkää hölmöjä kysymyksiä

Minkälaiset asiat pelissä ilahduttaa ja innostaa lasta tai nuorta? Minkälaisia onnistumisia lapsi tai nuori on pelissä kokenut? Miksi juuri tämä peli on lapsen tai nuoren mielestä yli muiden? Minkälaiset tilanteet pelissä harmittaa? Pelaamiseen liittyy paljon erilaisia tuntemuksia ja vuorovaikutustilanteita, joiden käsittelyyn lapsi ja nuori voi tarvita aikuisen tukea.

Yhtä tärkeää on vain myötäelää lapselle ja nuorelle tärkeitä asioita, kannustaa ja tukea tarvittaessa. Lapsen ja nuoren tekemisistä voi olla kiinnostunut myös digitaalisissa ympäristöissä. Aikuisen ei kannata pelätä omaa tietämättömyyttä tai hölmöjä kysymyksiä. Lapsi tai nuori on mielissään, jos aikuinen on kiinnostunut hänelle tärkeistä asioista. Keskustelemalla voidaan myös oikoa ennakkoluuloja, huolia ja väärinkäsityksiä, joita vanhemmalla saattaa olla lapsen tai nuoren pelaamiseen liittyen.

Pelikokemukset mukaan arkisiin höpöttelyhetkiin

Luonteva keskusteluyhteys madaltaa myös kynnystä kertoa aikuiselle, jos pelitilanteet aiheuttavat kurjia tai ikäviä fiiliksiä. Yhteisten höpöttelyhetkien kautta voidaan välillä huomaamattakin päivittää ajatuksia ja periaatteita erilaisista pelitilanteissa toimimisesta sekä muita kunnioittavasta kohtelusta ja asiallisesta puhetavasta.

Media- ja pelikasvatuksen ei tarvitsekaan olla ennalta sovittuja juhlallisia sääntö- ja sopimusneuvotteluja. Tuiki tavalliset yhteiset arkiset jutustelut ja kohtaamiset ruokapöydän äärellä, saunassa tai vaikkapa automatkan aikana riittävät.

Kohti parempaa pelikulttuuria

Pelitutkija Mikko Meriläinen on kirjoittanut nettisivuillemme artikkelin paremmasta pelikulttuurista. Hän muistuttaa, että jokainen pelaaja voi omalla käytöksellään vaikuttaa pelikulttuuriin ja siellä vallitsevaan tapaan keskustella. Miten kaikkia kunnioittavaa pelikulttuuria voisi sitten edistää? Muistuttamalla lasta ja nuorta, että hyvät tyypit kannustaa, auttaa kanssapelaajia ja luo itse myös myönteistä ilmapiiriä ja pelikulttuuria.

Kilpailutilanteissa voi joskus viilipytynkin tunteet kuumentua. Lapselle ja nuorelle on hyvä painottaa, että toisia loukkaava tai syrjivä puhe ja käytös ei ole koskaan hyväksyttävää – eikä myös muissa pelaajissa kunnioitusta herättävää. Kun antaa muille rauhan nauttia pelaamisesta, on fiksu ja kannustava vastapeluri ja puuttuu tarvittaessa asiattomaan käytökseen voi varmistua siitä, että pelaaminen on kivaa ja hauskaa kaikille.

Kesätyöntekijämme Lotta Helenius teki viime kesänä Nuortennettiin testin ”Miten toimit pelitilanteessa, kun toinen pelaaja käyttäytyy loukkaavasti tai häviätte porukalla pelin?” Teen pääsee tekemään Nuortennetissä (linkki alla).

 

Paula Aalto

Paula Aalto

mediakasvatuksen suunnittelija

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *