Kurjaa kommentointia, haukkumista ja väheksyntää – digipelaaminenko hauskaa?

Digitaalinen pelaaminen voi parhaimmillaan olla lapselle tai nuorelle merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä arjessa. Pelaaminen on monelle kiva harrastus, yhteistä tekemistä kavereiden kanssa ja mahdollisuus itsensä ilmaisemiseen ja kehittämiseen. Pelien avulla voi viihtyä, purkaa stressiä tai saada hengähdyshetken arkielämän huolista ja murheista. Peliteollisuus saattaa olla monelle lapselle ja nuorelle myös tulevaisuuden haaveammatti.

Harmillista on, jos kivasta tekemisestä ja harrastuksesta jää paha mieli ja ahdistunut olo. Jos lapsia ja nuoria on uskominen, näin käy digitaalisten pelien äärellä aivan liian usein.

Helsingin kaupungin Non toxic -hankkeessa vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet vastanneista oli törmännyt toisen pelaajan pelitaitojen haukkumiseen, nimittelyyn, vähättelyyn tai solvaamiseen. Rasistiset ja homo- tai transfobiset, toisen ulkonäköön, puhetapaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kommentit olivat selvityksen mukaan myös valitettavan yleisiä.

Vihapuheen tai häirinnän kohteeksi kertoi joutuneensa 70 prosenttia vastaajista. Ilahduttavaa oli, että lähes jokainen vastanneista toivoi, että loukkaavaan kohteluun puututtaisiin ja että pelaajat kannustaisivat toisiaan enemmän. Huomionarvoista on, että kysyttäessä vanhemmilta  55 % kertoi, että nuori ei ole kertonut kohdanneensa häirintää peleissä tai pelikulttuurissa.

Minkälaiset asiat pelissä ilahduttaa ja innostaa lasta tai nuorta? Minkälaisia onnistumisia lapsi tai nuori on pelissä kokenut? Miksi juuri tämä peli on lapsen tai nuoren mielestä yli muiden? Minkälaiset tilanteet pelissä harmittaa? Pelaamiseen liittyy paljon erilaisia tuntemuksia ja vuorovaikutustilanteita, joiden käsittelyyn lapsi ja nuori voi tarvita aikuisen tukea.

Yhtä tärkeää on vain myötäelää lapselle ja nuorelle tärkeitä asioita, iloita, kehua, kannustaa ja tukea tarvittaessa. Lapsen ja nuoren tekemisistä pitää olla kiinnostunut myös digitaalisissa ympäristöissä. Aikuisen ei kannata pelätä omaa tietämättömyyttä tai hölmöjä kysymyksiä. Lapsi tai nuori on mielissään, jos aikuinen on kiinnostunut hänelle tärkeistä asioista. Keskustelemalla voidaan myös oikoa ennakkoluuloja, huolia ja väärinkäsityksiä, joita vanhemmalla saattaa olla lapsen tai nuoren pelaamiseen liittyen. Muistetaan kysyä myös niitä kysymyksiä, joiden vastaukset eivät välttämättä ole kivoja. Oletko kohdannut joskus kiusaamista pelatessasi? Onko sinulle joskus puhuttu ikävään sävyyn peleissä, kiusattu tai muuten kohdeltu kurjasti? Haluaisitko kertoa siitä? Miten osasit toimia tilanteessa?

Luonteva keskusteluyhteys madaltaa myös kynnystä kertoa aikuiselle, jos pelitilanteet aiheuttavat kurjia tai ikäviä fiiliksiä. Yhteisten höpöttelyhetkien kautta voidaan välillä huomaamattakin päivittää ajatuksia ja periaatteita erilaisista pelitilanteissa toimimisesta sekä muita kunnioittavasta kohtelusta ja asiallisesta puhetavasta.

Media- ja pelikasvatuksen ei tarvitsekaan olla ennalta sovittuja juhlallisia sääntö- ja sopimusneuvotteluja. Tuiki tavalliset yhteiset arkiset jutustelut ja kohtaamiset ruokapöydän äärellä, saunassa tai vaikkapa automatkan aikana riittävät. Mitä jos kysyisit saatko pelata lapsen ja nuoren kanssa yhdessä? Luonteva keskustelu voikin syntyä yhdessä pelatessa lapselle tai nuorelle tärkeää peliä.

Pelitutkija Mikko Meriläinen on kirjoittanut nettisivuillemme paljon digitaalisesta pelaamisesta. Paremmasta pelikulttuurista kertovassa artikkelissaan hän muistuttaa, että jokainen pelaaja voi omalla käytöksellään vaikuttaa pelikulttuuriin ja siellä vallitsevaan tapaan keskustella. Miten kaikkia kunnioittavaa pelikulttuuria voisi sitten edistää? Muistuttamalla lasta ja nuorta, että hyvät tyypit kannustaa, auttaa kanssapelaajia ja luo itse myös myönteistä ilmapiiriä ja pelikulttuuria.

Kilpailutilanteissa voi joskus viilipytynkin tunteet kuumentua. Lapselle ja nuorelle on hyvä painottaa, että toisia loukkaava tai syrjivä puhe ja käytös ei ole koskaan hyväksyttävää – eikä myös muissa pelaajissa kunnioitusta herättävää. Kun antaa muille rauhan nauttia pelaamisesta, on fiksu ja kannustava vastapeluri ja puuttuu tarvittaessa asiattomaan käytökseen voi varmistua siitä, että pelaaminen on kivaa ja hauskaa kaikille.

Parempaa pelikulttuuria-oppituntimallin löydät nyt tehtäväkorteista (linkki alla). Oppitunnilla (45min.) pohditaan miten omaa ja muiden hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta voi rakentaa peleissä ja niiden ulkopuolella. Mallia voi käyttää alakoulun 5.-6. sekä yläkoulun 7.-9. vuosiluokille. Se soveltuu myös tukioppilastoiminnan kummitunniksi.

Alkuperäinen blogi on julkaistu 23.9.2020 ja muokattu Peliviikolle 2021.

Ella Alin, 2018: NonToxic- Selvitys kilpailullisia tietokone- ja konsolipelejä pelaavien
nuorten kokemuksista vihapuheesta ja häirinnästä

Paula Aalto

Kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö