Toimiva kansalaisyhteiskunta luo turvallisuutta ja lisää luottamusta

Syyskuun 15. päivä on nimetty YK:n kansainvälisen demokratian päiväksi muistuttamaan maailman päättäjiä ja jokaista yksittäistä ihmistä demokratian tärkeydestä. Yksi toimivan demokratian tunnusmerkki on vahva kansalaisyhteiskunta.

Vuonna 1920 kansalaisia kutsuttiin Suomessa mukaan yhteiseen työhön lasten olojen parantamiseksi. Olosuhteet olivat haastavat, mutta kutsujat uskoivat kansalaisten väliseen yhteistyöhön, valistukseen ja lisääntyvän tiedon voimaan.

Tuolloin perustettiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, kansalaisjärjestö, johon kaikki voisivat kuulua. Liiton tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, mikä ei lain mukaan kuulunut valtiolle tai kunnalle. Toiminnassa korostettiin vapaaehtoisuutta ja kansalaisten omaa aktiivisuutta.

MLL, niin kuin tuhannet ja taas tuhannet järjestöt, loi pohjaa vahvalle kansalaisyhteiskunnalle Suomessa. MLL perustettiin hyvin pian repivän sisällissodan jälkeen. Professori ja kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Martti Siisiäinen on todennut, että Suomessa kansalaisten sosiaalista pääomaa ja luottamusta rakennettiin erityisen vahvasti juuri yhdistystoiminnan kautta ja että yhdistystoiminnalla on juuri siksi ollut Suomessa mahdollisesti suurempi merkitys kuin missään muualla maailmassa.

Vahva kansalaisyhteiskunta luo vakautta

Järjestöt, yhdessä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, joka perustuu kansalaisten omaehtoiseen, voittoa tavoittelemattomaan toimintaan. Sen avulla rakennetaan yhteistä hyvää.  Kansalaisyhteiskunnan ominaispiirteitä ovat kansalaisten omaehtoisuuden ja aktiivisuuden lisäksi mm. yleishyödyllisyys, vapaaehtoisuus, joustavuus, riippumattomuus, yhteisöllisyys, paikallisuus, eettisyys ja solidaarisuus.

Professori ja kansalaisyhteiskuntatutkija Mary Kaldor yhdistää kansalaisyhteiskunnan käsitteen väkivallan minimoimiseen yhteiskunnassa ja sosiaalisissa suhteissa. Hänen mukaansa kansalaisyhteiskunta on julkista järjenkäyttöä vastakohtana pelolle, turvattomuudelle tai jollekin ideologialle perustuvalle alistamiselle. Kansalaisyhteiskunta rakentaa pohjaa demokratialle. Vahva kansalaisyhteiskunta pitää yllä yhteiskunnan vakautta lisää hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa.

Inhimillisiä tekoja vahvistamassa

Tällä hetkellä voi katsoa valtioita ympärillä ja miettiä ruokitaanko yhteiskunnassa terveen kansalaisyhteiskunnan pohjaa? Luodaanko kansalaisten kesken yhteisiä tavoitteita? Vahvistetaanko ja rakennetaanko toimintaa ulkoisista auktoriteeteista vapaassa ilmapiirissä? Toimivatko kansalaiset omissa valtioissaan mielivallan, ylhäältä tulevan ohjailun ja valmiiksi pureskellun totuuden maaperänä?

”Kansalaisyhteiskunnan valta on lujien sanojen ja arjen määrätietoisten inhimillisten tekojen valtaa”, kirjoitti arkkipiispa emeritus ja Soste ry:n valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkinen taannoin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. On tärkeää, että ruokimme ja vahvistamme koko ajan ja aktiivisesti omassa yhteiskunnassamme kansalaisyhteiskuntaa niin, että sen toiminta on elävää ja moniarvoista. Tässä työssä myös julkisella vallalla on oma roolinsa.    Inhimillisten tekojen valta on lopulta vahvempi kuin mikään muu.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Eevamaija Paljakka

Eevamaija Paljakka

vaikuttamistyön asiantuntija

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.