Tukioppilaat edistävät yhdenvertaisuutta kouluissa
Kiusaamisen ehkäisy alkaa paljon ennen sitä hetkeä, kun joku sanoo rumasti tai sulkee toisen porukasta. Se alkaa siitä, millainen ilmapiiri koulussa on. Kun koulussa voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä, ulossulkemisesta tai vähättelystä, kiusaamiselle jää vähemmän tilaa. Samalla kyse on kouluyhteisön turvallisuudesta. Yhdenvertaisuuden edistäminen onkin olennainen osa tukioppilastoimintaa.
Koulussa on virallisten sääntöjen lisäksi monenlaisia oppilaiden keskuudessa muodostuneita kirjoittamattomia sääntöjä, jotka määrittävät, miten tulee käyttäytyä ja pukeutua tai minkälainen tulee olla. Tukioppilailla on erityinen rooli kouluyhteisön sääntöihin vaikuttamisessa: he ovat ilmapiirin rakentajia ja näyttävät omalla toiminnallaan kuinka mukaan ottavaa ja moninaisuutta arvostavaa koulukulttuuria luodaan.
Tukioppilastoiminnan merkitys syntyy usein juuri pienistä, toistuvista teoista. Siitä, että välitunnilla huomaa yksin olevan oppilaan; että ryhmäyttävässä toiminnassa mietitään etukäteen, kuinka arempikin pääsee mukaan, tai että tukioppilas puuttuu ulossulkevaan puheeseen eikä naura mukana halventaville vitseille vaan tekee selväksi, että kaikkia kohdellaan kunnioittavasti.
Kiusaaminen liittyy läheisesti ryhmän normeihin, valtasuhteisiin ja siihen, mitä pidetään tavallisena tai hyväksyttävänä. Normeista poikkeavat kohtaavat usein kiusaamista, syrjintää ja ulosjättämistä. Tämä näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita enemmän kiusaamista, syrjintää ja yksinäisyyttä.
Vuonna 2025 sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista 16 % ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 22 % joutui kiusatuksi vähintään kerran viikossa, kun muilla nuorilla vastaava osuus oli 7–8 prosenttia. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla yleisiä. Vuonna 2025 yksinäiseksi itsensä koki 30 % sukupuolivähemmistöihin ja 26 % seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista, kun muista nuorista vastaava osuus oli 11–12 %. Myös ulkomaalaistaustaiset ja sijoitettuna asuvat nuoret kohtaavat muita enemmän syrjintää, kiusaamista ja ulkopuolisuutta. Koulu ei tunnu kaikille yhtä turvalliselta paikalta ja juuri siksi yhdenvertaisuutta pitää tietoisesti vahvistaa.
Kovenevien arvojen ja vastakkainasettelun ajassa tukioppilastoiminta on entistä tärkeämpi. Kevään 2026 kyselyssä tukioppilaille 86 % koki toiminnan ehkäisevän syrjintää ja rasismia (vastaajamäärä 906). Vastaavassa kyselyssä koulujen oppilaille yli 50 % koki näin (vastaajamäärä 5775).
Yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi tarvitaan koulun aikuisia, jotka ottavat asian vakavasti, puuttuvat syrjivään puheeseen ja antavat tukioppilaille aikaa ja tilaa toimia.
Yhdenvertaisuutta edistävässä koulussa jokaisen ei tarvitse mahtua samaan muottiin. Riittää, että jokainen mahtuu mukaan. Ja juuri siinä tukioppilastoiminnalla on paljon annettavaa: se voi tehdä koulun arjesta vähän turvallisemman, vähän sallivamman ja paljon enemmän sellaisen, jossa kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.
MLL:n tukioppilastoiminnan vuosien 2026–2027 teemana on yhdenvertaisuuden edistäminen ja kiusaamisen ehkäisy. Suomalaisista ylä- ja yhtenäiskouluista 93 % toteuttaa tukioppilastoimintaa ja vuosittain noin 11 000 oppilasta toimii tukioppilaana. MLL vastaa ohjelman kehittämisestä ja koordinoinnista, koulujen tukioppilasohjaajien koulutuksesta ja materiaaleista sekä tukee ohjaajia ja kouluja alueellisesti.
Kuva: Jussi Vierimaa
Anna-Kaisa Hiedanniemi
kouluyhteistyön asiantuntija