Vanhempi, pura häirinnästä ja ahdistelusta kertomisen esteet

Viime viikkojen uutisointi alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista on herättänyt keskustelua myös turvallisesta netinkäytöstä. Mitä voi vanhempana tehdä nyt ja arjessa yleisesti tukeakseen lapsen tai nuoren turvallisuutta digitaalisessa mediassa?

Tärkeintä on olla kiinnostunut. Netinkäytöstä voi kysellä yhtä luontevasti kuin päivän kuulumisista. Älä vaatimalla vaadi vastauksia tai ilman erityisen painavaa syytä tutki kännykän sisältöjä salaa lapselta tai nuorelta.

Ajankohtaisista mediassa esillä olevista, nettiin liittyvistä aiheista kannattaa keskustella, erityisesti jos lapsi tai nuori ottaa aiheen tavalla tai toisella esiin. Moni lapsi ja nuori on todennäköisesti kuullut Oulun ja Helsingin tapauksista. Tapahtumat ovat saattaneet puhututtaa kaveriporukoissa ja nuorten keskinäisessä viestittelyssä.

Miten avata keskustelua aiheesta?

Voit avata keskustelua lapsen ja nuoren kanssa aiheesta kysymällä onko tämä kuullut aiheesta ja kertoa siitä, että sosiaalisessa mediassa tulee joskus aikuisillekin kummallisia yhteydenottoja. Voit kysyä, onko lapsi tai nuori itse saanut epäilyttäviä yhteydenottoja netissä tai peleissä. Korosta, että se ei ole lapsen vika, jos häiritseviä viestejä, mutta että hänen ei tarvitse sietää sellaista.

Keskustelua voi avata nuorelle myös kertomalla ensin jostain omasta nettikokemuksesta tai uutisesta. “Luin tällaisesta asiasta, mitä sinä ajattelet siitä?” “Sain kummallisen yhteydenoton somessa, miten sinä toimisit tilanteessa? Onko sinulle tai jollekin kaverille sattunut tällaista?” Pientä lasta kannattaa suojata mediatulvalta ja uutisoinnilta, mutta yleinen keskustelu nettiturvallisuudesta on hyvä aloittaa jo varhain.

Lapselle voi kertoa, että suurin osa ihmisistä haluaa toisille hyvää, mutta valitettavasti eivät kaikki. Netissä on vaikea varmistua entuudestaan vieraiden ihmisten tarkoitusperistä ja tavoitteista.

Miksi tuntematon kehuu netissä?

Puhu lapsen kanssa siitä, että huomiota ei kannata hakea netissä tuntemattomilta. Jokaiselle on tärkeää tulla huomatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Mutta kannattaa miettiä, miksi joku tuntematon aikuinen alkaisi kehua nuoria netissä? Käyttäytyisikö hän muuten esimerkiksi kadulla niin? Miten lapset tai nuoret reagoisivat, jos joku tulee kadulla sanomaan, että olet suloinen ja kaunis ja haluan tavata sinut kahdestaan? Luultavasti nuoren hälytyskellot soisivat sellaisessa tilanteessa, mutta netin kautta ei välttämättä heti huomaa, että tämähän on epäilyttävää.

Netissä ahdistelijan yhteydenotot voivat olla suoran seksuaalisia tai uhkaavia, mutta lapsen tai nuoren houkuttelu alkaa verkossa monissa tapauksissa kehuilla, imartelulla ja positiivisen huomion antamisella. Keskustelun sävy voi myös muuttua seksuaaliseksi vasta pitkänkin yhteydenpidon jälkeen.

Erilaiset käsitykset tilanteesta

Nuorella ja hyväksikäyttävällä aikuisella osapuolella voi myös olla eri käsitys tilanteesta: toisen mielestä ollaan kavereita ja jutellaan, ehkä halaillaan, toinen tähtää seksuaalisiin tekoihin ja mahdollisesti väkivaltaan. Lapselle tai nuorelle tulee kertoa selvästi, että seksuaalisesti lähestyvä tai seksuaalisiin tekoihin houkutteleva tai painostava aikuinen toimii lainvastaisesti ja väärin. Jos herää epäilys tai käy ilmi, että lapsi on joutunut häiriköinnin tai seksuaalirikoksen kohteeksi, ottakaa yhteys poliisiin.

Joskus nuori voi olla liian luottavainen omiin kykyihinsä hallita tilanteita tuntemattomien kanssa tai hänellä on virheellistä tietoa tai ennakkokäsitys vastapuolesta. Kasvokkaisiin tapaamisiin ei tule lähteä kertomatta vanhemmalle. Parasta olisi, jos vanhemman tai muun luotettavan ihmisen voi ottaa mukaan tilanteeseen.

Seksuaalinen häirintä ja kaltoinkohtelu koskettaa niin tyttöjä kuin poikiakin. Haavoittuvimmassa asemassa verkkomaailmassa voivat olla lapset ja nuoret, joilta kodin tai muiden kasvuympäristöjen turvalliset tukiverkot ja aikuisen läsnäolo ovat puuttuneet.

Mikä estää kertomasta vanhemmalle?

  • häpeän tunne, jos lapsi tai nuori on esimerkiksi itse ollut aktiivinen viestittelyssä. Vaikka lapsi tai nuori olisi itse aloitteellinen, aikuisen vastuulla on torjua alaikäisen aloitteet.
  • nuori kokee, ettei aikuinen osaa auttaa ikävissä nettitilanteissa, jolloin vakavia tilanteita lähdetään ratkomaan yksin tai ikätoverin kanssa.
  • nuori pelkää, että häneltä otetaan puhelin pois, jolloin hän ei pystyisi pitämään yhteyttä edes kavereihinsa.
  • jos tuntemattomien häiritsevä yhteydenottoja tapahtuu netissä paljon, ne eivät välttämättä tunnu nuoresta kertomisen arvoisilta. Häirinnästä netissä ei kuitenkaan saisi tulla nuoren maailmassa normaalia. Siksi aikuisen on hyvä kysyä ja jutella aiheesta.

Miten kertomisen esteitä voisi purkaa? Ainakin vanhempien kannattaa jutella lapsen kanssa kaikenlaisista asioista. Luottamuksellinen keskusteluyhteys lapseen ja nuoreen on tärkeää, ettei lapsi jää yksin askarruttavien asioiden kanssa myöskään netin suhteen. Aikuisten on hyvä seurata omia reaktioitaan: jos on taipumus suuttua tai huolestua silmänräpäyksessä, kannattaa yrittää kuitenkin ensin kuunnella lapsen kertomus loppuun asti. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka kestää kuunnella. Aikuisen, joka osoittaa rakastavansa häntä, vaikka olisi tullut hölmöilleeksi.

Tärkeää on, etteivät kysymykset ja keskustelut netinkäytöstä jäisi kertaluontoisiksi. Säännöllinen, arkinen juttelu nettimaailman kaikenlaisista kuulumisista lapsen ja nuoren kanssa sekä tiedon tarjoaminen riskeistä ja turvallisesta netinkäytöstä ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä tekoja vanhemmilta ja kasvattajilta.

Kunpa yksikään lapsi tai nuori ei jättäisi kertomatta itselleen tapahtuneista ikävistä kokemuksista sen vuoksi, että aikuinen ei tunnu ymmärtävän tai sivuuttaa nettikokemuksia ja niistä puhumista. Jos aihe tuntuu vanhemmalle vieraalta, perustietoa somesta, peleistä ja nettimaailmasta saa esimerkiksi MLL:n Vanhempainnetistä.

Rauna Rahja

Rauna Rahja

Mediakasvatuksen suunnittelija

Jenni Helenius

Jenni Helenius

nuorisotyön päällikkö

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *