Kesällä ei kenkiä kaivata

Muistatko, miltä pehmeä nurmikko, upottava hiekka ja juurakkoinen polku tuntuvat paljaan jalan alla? Avojaloin liikkumisesta tulee mukavia kesämuistoja, ja lapselle vahvat jalat. 

Pikkulapsen jalka on pieni, pehmeä ja pullea. Aikuiselle ominaiset jalan kaaret puuttuvat ja jalassa on paljon rustoa. Jalka kasvaa nopeiten pituutta parivuotiaana, ja lapsena kengän koko voi muuttua parissa kuukaudessa. Kasvu loppuu kasvulevyjen sulkeutumiseen murrosiässä, tytöillä 13–15- ja pojilla 15–17-vuotiaana. Luut luutuvat tämän jälkeen vielä vuosia, parikymppiseksi saakka.

Jalka muovautuu koko kehityskaarensa ajan. Tiukka sukka ja kenkä ohjaavat jalkaa helposti huonoon asentoon, eikä kengän tarvitse olla vääränlainen tai -kokoinen.

– Hyväkin kenkä vaikuttaa jalkaan, ja siksi lapsen tulisi antaa kulkea avojaloin aina, kun se on mahdollista ja turvallista. Jalkaa ei tarvitse tukea kengällä edes silloin, kun lapsi opettelee kävelemään, alaraajojen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Eero Hyvärinen painottaa. Hän työskentelee Fysios Oy:n Askelklinikalla Tampereella.

Kenkä rajoittaa jalan liikettä ja estää jalan luonnollisen, monipuolisen liikkeen. Jäykkäpohjaisessa kengässä varvasrullaus eli askeleen rullaaminen kantapäältä koko matkan varpaille saakka jää vajaaksi. Varvasrullaus jämäköittää ja vahvistaa jalkaa. Jos se puuttuu, jalan kehitykseen kuuluva jalan luonnollinen jäykistyminen jää puolitiehen, eivätkä jalan pitkittäis- ja poikittaiskaaret pääse kehittymään kunnolla.

Vanhempi voi huomata kengän jalalle asettamat rajoitteet, kun seuraa parivuotiasta ja nuorempaa lasta. Kenkä haittaa jalan tuntumaa ja aistituntemuksia, mikä tekee pienen kävelystä ja juoksusta töpöttelyä. Paljas jalka tarjoaa suoran ja kevyen kosketuksen alustaan, mikä näkyy juoksun nopeudessa ja sujuvuudessa.

– Jalassa on vastaava määrä tuntoaistimuksia välittäviä ja liikkumista helpottavia hermopäätteitä kuin kämmenissä. Tuskin kukaan estää niiden toimintaa pukemalla lapselle aina rukkaset, mutta monella lapsella on kengät sisätiloissakin.

Vahva jalka välttyy vaivoilta

Kun jalat ovat lapsena kehittyneet vahvoiksi, ne yleensä välttyvät aikuisilla tavallisilta jalkavaivoilta, kuten vaivaisenluulta, vasaravarpailta, räätälinkyhmyltä ja lättäjalalta.

– Syy vaivoihin voi olla jalan perityssä rakenteessa tai toiminnassa, mutta niistä saanee syyttää myös kenkiä. Jalkaongelmat ovat harvinaisia kansoilla, jotka kulkevat pitkälti paljain jaloin, Eero Hyvärinen sanoo.

Paljain jaloin kävely ei vaikuta vain jalkaterien terveyteen. Se vahvistaa nilkkaa ja tasapainoa ja niiden hallintaa, ja voi estää tapaturmia.

– Kun liikutaan ilman kenkiä, jalkapohjan ihotunto ja nilkan asento- ja liiketunto välittävät aivoille tietoa alustasta, sen muodoista ja alaraajojen asennosta. Kenkä vaimentaa näitä pystyasennon ylläpitämiseen ja säätelyyn tarvittavia viestejä.

Kun jalassa ei ole kenkää, lapsi oppii korjaamaan asentoaan alustan vaatimalla tavalla. Nilkan nyrjähdyksistä ja vammoista suurin osa sattuukin ihmisille, joilla on tapaturmahetkellä kengät jalassa.

Jalka kaipaa vaihtelua

Sitä vahvemmat ja toimivammat jaloista tulee, mitä erilaisemmilla alustoilla lapsi pääsee liikkumaan avojaloin. Juurakkoinen, kuoppainen polku, upottava hiekka ja pehmeä nurmikko tarjoavat jaloille erilaisia ärsykkeitä kuin kova laminaatti tai parketti.

– Avojaloin liikkuminen eri alustoilla vaatii totuttelua. Alkuun pikkukivet pistelevät, joten totuttelu aloitetaan pehmeästä maastosta. Ensin ajaksi riittää minuutti ja sitä lisätään minuutti kerrallaan.

Maltti on valttia siksikin, että liikkumisen vapaus ja jalan erilainen kuormittuminen voivat oudoksestaan väsyttää ja kipeyttää kenkiin tottuneet jalat.

– Toisin kuin moni luulee, avojaloin kävely ei kipeytä kantapäätä. Paljasjaloin emme pysty astumaan yhtä voimakkaasti kantapäälle kuin kengillä, vaan astumme automaattisesti enemmän keskijalkaterälle.

Melkein paljain jaloin

Joka paikkaan ei parane tepsutella paljain varpain. Kesällä jalan suojaaminen ihorikoilta varvastossuilla saattaa tuntua hyvältä ajatukselta, mutta asiantuntija ei siitä innostu.

– Varvastossuilla voi siirtyä autosta rannalle, mutta pidempiä aikoja ei niitä kannata pitää. Niissä ei ole säädettäviä remmejä, joiden avulla kenkä pysyy kunnolla jalassa.

Kun remmit puuttuvat, jalkaterän pienet lihakset jännittyvät ja varpaat kipristyvät, mikä estää jalan vapaan liikkeen ja altistaa muun muassa vasaravarpaille. Varvastossujen sijaan lapselle puetaan pitävällä takaremmillä varustetut sandaalit tai niitäkin mieluummin paljasjalkakengät.

– Kevyet, joustavat ja varpaiden kohdalta leveät paljasjalkakengät mukautuvat jalan liikkeeseen.

Paljasjalkakengissä on vahva ja ohut kumipohja. Se ei estä tuntumaa alustaan, mutta suojaa isoimmilta muhkuroilta ja teräviltä esineiltä. Tarralla varustetut paljasjalkakengät ovat helppoja pukea.

– Jos paljaat jalat tuntuvat sisätiloissa kylmiltä, voi käyttää sukkaa tai mahdollisimman ohutpohjaista tossua, kuten perinteistä voimistelutossua.


Suojaudu kesäkiusoilta

Aurinko

  • Varjo ja vaatteet ovat tehokkain suoja UV-säteilyä vastaan. Pue vauvalle väljää, pitkähihaista ja -lahkeista puuvillaa sekä hattu, joka suojaa kasvojen lisäksi niskan. Huomaa, että umpinaisissa vaunuissa lämpötila voi nousta kesäkuumalla tukalaksi. Pieni vesipeto pukeutuu UV-suojattuun uimapukuun.
  • Suojavoide antaa sitä paremman suojan, mitä korkeampi suojakerroin siinä on. Fysikaalisen suojan antavat voiteet sopivat yli 2-vuotiaille. Kemiallisen suojaan perustuvia voiteita ei suositella lapsille lainkaan. Osa voiteista sisältää sekä kemiallisen että fysikaalisen suojan. Kokeile voidetta ensin lapsen ranteeseen mahdollisen yliherkkyysreaktion varalta. Vedenkestävä voide kestää uimisen, muttei pyyhekuivausta.
  • Aurinkolasit ehkäisevät silmän valovaurioita, kunhan laseissa on sekä UVA- että UVB-suoja.

Hyttyset, punkit ja ampiaiset

  • Hyttysverkko suojaa vaunuissa nukkuvaa vauvaa, ja vaalea, tiivis vaatetus isompaa lasta. Voit suihkauttaa hivenen hyttyskarkotetta hyttysverkkoon ja isomman lapsen ulkovaatteisiin. Jos pisto nostaa iholle isoja paukamia tai ihottumaa, käy lääkärissä ja kysy antihistamiinin käytöstä.
  • Pitkäpunttiset housut ja lahkeen suun sulkeminen sukalla ennen kuin sujauttaa jalan kumisaappaaseen on hyvä tapa punkkialueilla ja metsässä muiden möttiäisten varalta. Punkkitarkastus on kesäaikaan koko perheen ja ulkona liikkuvien lemmikkien iltarutiini.
  • Hajusteettomuus, vaaleat vaatteet ja makeiden herkkujen jättäminen sisätiloihin voivat pitää ampiaiset loitolla.

Asiantuntijana terveydenhoitaja Maijaliisa Lukkari, Vuorelan lastenneuvola, Siilinjärvi

Virve Järvinen

Kirjoittaja

Ladattavat aineistot

Kommentit

  1. Mielenkiintoinen juttu :) Itse palajasjalkaillut vuodesta 2012 eikä paluuta ole. Suomesaa alkaa nyt olemaan erinomainen valikoima Paljasjalkakenkiä lapsille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.