Koivukylän kohtaamispaikka tarjoaa iloa ja apua saman katon alla

Uusia leluja ja käytäviä, joilla seikkailla. Ne ovat lapsista parasta Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa. Vanhemmat viihtyvät, kun lapsilla on kivaa ja itsellä on hetki aikaa jutella aikuisten kesken. Ongelmatilanteissa apu järjestyy saman katon alta jopa ilman ajanvarausta.

Pyörät ne pyörivät ympäri, ympäri, ympäri… Lapset kääntävät innokkaina kuvitteellista rattia, äidit tapailevat laulun sanoja. Menossa on muskarihetki Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa Vantaalla.

Bussilaulu on tuttu vanhemmille ja lapsille ympäri Suomen, mutta tänään Koivukylässä sanat ja liikkeet ovat monille vieraita. Karoliina Tukiainen laulaa ja näyttää, kuinka ne bussin pyörät oikein viuhuvat.

– Tulin tänne tänään laulutuokion takia. En osaa kauheasti lastenlauluja, joten niitä on kiva oppia. Näitä voisi laulaa kotonakin, Kati Lappalainen kertoo.

Katin pellavapäinen Leevi, 1 v 1 kk, on kiinnostunut uusista leluista ja muisa lapsista. Kun lauluhetki on ohi, poika tutkii hetken komeaa hopeista polkuautoa. Pian hän löytää todellisen aarteen: paketillisen koiran hammastikkuja.

Onneksi hammasherkut on pakattu vahvaan muoviin, eikä Leevi pääse maistamaan niitä ennen kuin äiti ottaa paketin pois. Hammastikut on lahjoitettu Koivukylän kohtaamispaikkaan, ja ne olivat oven suussa jaossa perheille, joilla on lemmikki. Tapahtuneen jälkeen paketit nostetaan pois lasten ulottuvilta.

Leevin äiti kertoo löytäneensä kohtaamispaikkaan Facebookin kautta. Ensin he osallistuivat korona-aikana järjestettyyn puistotoimintaan, nyt koronarajoitusten hellitettyä he ovat    ulleet kohtaamispaikkaan.

– Saadaan lisää sosiaalista elämää Leeville.

KORISTEELLINEN
Kohtaamispaikan muskarihetkessä lapset ja aikuiset oppivat uusia lastenlauluja.

Yksi talo, monta palvelua

Koivukylän avoin kohtaamispaikka Vantaalla on lapsiperheille tarkoitettu yhteinen tila, jonne on helppo ja mukava tulla. Ovet ovat avoinna arkisin kello 9–16 ja myös iltaisin paikassa on monenmoista toimintaa.

Kaikki toiminta on kävijöille maksutonta. Alakerran kerhotilaa voi varata vaikka lasten syntymäpäiväjuhlien pitämiseen.

Kohtaamispaikassa ovet ovat avoinna ja kynnykset matalalla. Samojen seinien sisään on koottu tekemistä kotona oleville äideille, isille ja lapsille sekä mahdollisuus asiointiin erilaisissa perheitä koskevissa asioissa. Enää ei tarvitse soittaa moniin paikkoihin ja etsiä apua useista osoitteista.

Kohtaamispaikassa toimivat muun muassa Vantaan perhekoutsit, jotka kuuntelevat ja neuvovat 0–18-vuotiaiden lasten perheitä arjen pulmatilanteissa. Kohtaamispaikan työntekijät voivat ohjata myös perheneuvolan pari- ja perheterapeutin puheille. Neuvolan perheohjaus tukee alle kouluikäisten perheitä. Myös suuhygienisti on tavattavissa.

Eroon liittyviä asioita ja tunteita voi käsitellä eroauttamisen sosiaaliohjauksen työntekijän kanssa.

Moni lapsiperheille hyödyllinen järjestö löytyy saman katon alla. Monik Vantaa ry tarjoaa neuvoja maahanmuuttajataustaisille vammaisille ja heidän perheilleen. Vantaan turvakoti ry:n väkivaltatyön asiantuntija puolestaan auttaa lähisuhdeväkivallasta kärsiviä.

Kohtaamispaikassa toimivat myös SOS Lapsikylä, Nicehearts, Poikien talo sekä Rekolan seurakunta.

Yhteistyöstä kaupungin, järjestöjen ja seurakunnan välillä vastaavat MLL:n Uudenmaan piirin koordinaattorit. He myös järjestävät perheille päivittäin kaikenlaista kivaa toimintaa.

Kohtaamispaikassa käy kuukaudessa noin tuhat vanhempaa ja lasta. Korona-aikanakin kohtaamisia oli noin 850 kuukaudessa.

MLL:n Uudenmaanpiirin työntekijä ovat vastaanottamassa tulijat ja vaihtavat kuulumisia. Jos jollakin on huolia, yhdessä mietitään, mikä asiantuntija olisi avuksi. Asiantuntijoiden vastaanotto järjestyy usein jopa ilman ajanvarausta.

– Kun tullaan tutuiksi, myös luottamus kasvaa. Näin voidaan ottaa puheeksi sellaisetkin aiheet, joista ei helposti uskalleta avautua, perhetoiminnan koordinaattori Karoliina Tukiainen sanoo.

Hyvät ideat käyttöön

Kävijäperheet on otettu kiinteästi mukaan toiminnan kehittämiseen.  – Pidämme kolme kertaa vuodessa yhteiskehittämisen päiviä, joissa yhdessä arvioimme toimintaa ja mietimme uutta, suunnittelija Reetta Kyyrö MLL:n Perheitä kohtaamassa -hankkeesta kertoo.

Lisäksi järjestetään yhteisökokouksia, joissa käydään läpi arkisia käytännön asioita, jotka ovat tulleet esiin kohtaamispaikan toiminnassa.

Vanhempien ideoita kuunnellaan ja niitä myös toteutetaan. Vanhempien ideoista on syntynyt muun muassa avoin suomen kielen ryhmä äideille yhdessä lapsen kanssa, läksyapu ja välipala koululaisille sekä äitien jumppa. Erittäin suosittuja ovat olleet kulttuurit kohtaa -tapahtumat, joissa perheet tuovat oman kulttuurin ruokaa yhteiseen pöytään ja kertovat ruokailijoille kulttuuristaan.

– Välillä pöydässä on vaikka mitä äitien leipomia herkkuja, Reetta Kyyrö nauraa.

KORISTEELLINEN
Anastasiia Råberghin elämään vapaaehtoistyö on tuonut tunteen tarpeellisuudesta.

Vaate- tai ruokakassi mukaan

Kohtaamispaikalla on aktiiviset nettisivut sekä sivut Facebookissa että Instagramissa. Moni löytää paikalle niiden viikkokalenterin perusteella tai kuultuaan toiminnasta tuttaviltaan.

Ainakin yhtä suosittu houkutin on kohtaamispaikalla tarjottu aineellinen apu. Moneen huoneeseen levittyneessä kierrätyspisteessä on hyllyillä ja rekeillä tarjolla sesongin mukaista vaatetusta niin vauvoille kuin kouluikäisillekin. Kierrätyspisteestä voi ottaa lapselleen vaatteita sekä tuoda pieneksi käyneet uusille käyttäjille.

Hyllyjen järjestelystä huolehtivat kohtaamispaikan vapaaehtoiset yhdessä harjoittelussa olevien opiskelijoiden kanssa. Moneen itsepalvelukirppikseen verrattuna vaatteet ja lastenhoitotarvikkeet ovat säntillisesti kokojärjestyksessä.

Vähävaraisille koivukyläläisperheille on tarjolla myös ruoka-apua. Ruokakassissa on Yhteisen Pöydän Ruokahävikkiterminaalin toimittamia elintarvikkeita. Viikoittain jaettavan kassin sisältö kootaan ilmoittautuneille huomioiden perheen koko ja mahdolliset rajoitukset ruokavaliossa.

– Ruoka-avun tarvitsijoita olisi enemmän kuin voimme listalle ottaa. Uudet hakijat pistämme etusijalle ja tarvittaessa siirrämme vuoron seuraavalle viikolle, Karoliina Tukiainen kertoo.

Rytmiä eläkearkeen

Vapaaehtoiset ovat kohtaamispaikan arvostettuja työmuurahaisia. Useimmat vapaaehtoiset ovat aloittaneet käymällä paikassa ensin lapsensa kanssa. Lapsen aloitettua päivähoidossa äidit haluavat antaa takaisin saamansa hyvän.

Myös eläkeläiset ovat löytäneet kohtaamispaikan vapaaehtoisiksi. Yksi aktiivisimmista on Varpu Baarman. Hän käy auttamassa ruokakassien kokoamisessa ja jakamisessa joka tiistai. Useamminkin hän käy, jos tarvetta on.

Varpua voisi hyvällä syyllä kutsua paikan yhteiseksi isoäidiksi. Hän järjestelee paikkoja, siistii askarteluhuonetta sekä juttelee äitien ja lasten kanssa. Erikoistehtäväkseen hän on ottanut kasvien hoidon.

– Kun tulin tänne ensi kertaa, viherkasvit eivät olleet kovin koristeellisia. Hoidin kasvit parempaan kuntoon ja toin kotoa uusia viherkasveja.

KORISTEELLINEN
Varpu Baarman huolehtii vapaaehtoisena kohtaamispaikan kasveista ja ruokajakelusta.

Varpu on oikea vapaaehtoistyön konkari. Hän toimii kohtaamispaikan lisäksi muun muassa kulttuurikoutsina, joka lähtee seuraksi näyttelyihin ja teatteriin.

– Pidän siitä, että minulla on myös eläkkeellä päivissäni rytmi. Koskaan ei ole tuntunut siltä, että vapaaehtoistyö veisi voimiani, päinvastoin se antaa energiaa.

Auringonpaistetta päiviin

Anastasiia Råbergh hakeutui kohtaamispaikkaan tilanteessa, jossa hänellä ei juuri ollut ystäviä uudessa maassa. Suomen kieltä puhumattomalle uusien tuttavuuksien luominen tuntui vaikealta.

– Täällä työntekijät puhuivat englantia. Tunsin itseni ja tyttäreni heti tervetulleeksi.

Parasta Anastasiiasta oli vain istua ja jutella, kun tytär leikki muiden lasten kanssa. He kävivät kohtaamispaikassa vähintään kolmena päivänä viikossa.

Nyt tytär on aloittanut päiväkodin ja Anastasiia toimii vapaaehtoisena. Hän kertoo olevansa hyvä organisoimaan, ja sitä hän on päässyt hyödyntämään. Viime jouluna Anastasiia ideoi kävijöille joulukalenterin, jonka luukuista paljastui hauskaa tekemistä ja tavaralahjoja. Perheiden yhteinen elokuvapäivä leffaherkkuineen sai sekin innostuneen vastaanoton.

– Haluan antaa aikaani tälle paikalle, joka on auttanut minua niin paljon. On ihanaa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Se on tuonut auringonpaistetta mieleeni.

Toiveena uudet ystävät

MLL:n perhekahvilatoiminta oli Hope Nwosulle tuttua jo Tampereella, jossa hän aiemmin asui. Kun opiskelujen takia tuli muutto pääkaupunkiseudulle, Hope etsi tietoa vastaavasta paikasta uuden kodin lähellä. Näin hän löysi nyt seitsenkuisen Izuchukwun kanssa Koivukylään.

– Oli tosi hyvä tulla paikkaan, jossa tapaa uusia ihmisiä. Minulla ei ole vielä muuten uudessa asuinpaikassa kovin paljon tuttuja, Hope kertoo.

Izuchukwu on varsinainen ilolapsi, hymy ei hyydy hetkeksikään kasvoilta, vastaa äiti sitten toimittajan kysymyksiin tai juo kahvia muiden aikuisten kanssa. Paidassaan pojalla lukee osuvasti: happy. Hän rummuttaa matalaa pöytää käsillään ja hetken päästä jo konttaa kohti huoneen nurkassa olevaa kiinnostavaa kohdetta, paperiroskista.

Äiti kertoo katsovansa kohtaamispaikan kalenterista, mitä päivän ohjelmassa on. Joskus tullaan vain leikkimään.

Myös kierrätyspiste on osoittautunut hyödylliseksi. Sieltä on löytynyt vaatteita kasvavalle pojalle sekä Aku Ankkoja isommille sisaruksille.

Hope on osallistunut kohtaamispaikan kehittämispäivään, jossa kuullaan vanhempien toiveita. Hopelle tärkeitä ovat kohtaamiset sekä toisiin kulttuureihin tutustuminen.

KORISTEELLINEN
Hope Nwosu ja Izuchukwu ovat tutustuneet uusiin ihmisiin kohtaamispaikassa.

Sosionomiksi opiskelevalle Hopelle on löytynyt ammatillistakin vertaistukea. MLL:n koordinaattori Satu Aallon kanssa hän on pohtinut muun muassa millaiseen työharjoittelupaikkaan Hopen kannattaisi pyrkiä.

– Suosittelen kohtaamispaikkaa kaikille lähiseudun lapsiperheille. Maahanmuuttajille, joilla ei ehkä ole kovin suurta turvaverkkoa, tämä on hieno mahdollisuus. Pikku hiljaa täällä tutustuu ihmisiin ja heistä voi tulla oikeita ystäviä.

Lisätietoa Koivukylän avoimesta kohtaamispaikasta Facebookissa @koivukylanavoinkohtaamispaikka ja Instagramissa @koivukylan_kohtaamispaikka. Nettisivun linkki löytyy alta.


Kohtaamispaikka kokoaa palvelut

Vantaan Koivukylän kohtaamispaikka on jatkumoa MLL:n pitkäaikaiselle perhekeskustyölle. Ensimmäiset perhekeskuskokeilut aloitettiin jo 1980-luvun lopussa Rovaniemellä, Helsingissä ja Mikkelissä. Ne vastasivat vanhempien toiveeseen saada lapsiperheiden palveluista paremmin tietoa sekä tukea yhdestä paikasta.

– Perheillä huomattiin olevan moninaisia tarpeita. Perheissä koettiin yksinäisyyttä ja avun puutetta. Kaivattiin neuvontapalveluita, lastenhoitoa, apua kriisitilanteisiin, harrastustoimintaa sekä perheiden omista lähtökohdista kumpuavaa toimintaa. Palvelut olivat hajallaan eikä niistä ollut helppo löytää tietoa, kehittämispäällikkö Tarja Satuli-Kukkonen MLL:stä kertoo.

Perhekeskustoiminnassa keskiössä on eri toimijoiden osaamisen kokoaminen yhteen paikkaan tai saumattomasti toimivaksi verkostoksi. Kunnat, järjestöt, seurakunnat ja laaja joukko vapaaehtoisia toimivat yhdessä perheiden parhaaksi.

Näkyvin osa MLL:n perhekeskustoimintaa ovat vapaaehtoisten vanhempien pyörittämät perhekahvilat. Ohjelmaa suunnitellaan yhdessä kävijäperheiden kanssa. Perhekahviloita toimii ympäri maata ja niitä pyörittävät MLL:n paikallisyhdistykset.

Vuosi sitten tehty tutkimus osoitti, että perhekahviloilla on perheille suuri merkitys arjen tukena. Niistä saatiin sekä henkistä tukea, lapsiperheille tärkeää tietoa ja empatiaa että aineellista tukea, kuten usein tarjolla olevaa aamupalaa.

– Varsinkin vauvaperheissä tarve keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa on valtava. Myös maahanmuuttajaperheissä on suuri tarve tutustua muihin lapsiperheisiin.

Soteuudistus hyvinvointialueineen on vauhdittanut perhekeskusten perustamista. Hyvinvointialueet ovat luoneet omia mallejaan niiden toteuttamiseen. Alueet ovat myös hyvin eri tahdissa uudistuksissaan.

– Nyt eletään kumppanuuden luomisen aikaa. Tulevissa aluevaaleissa MLL haluaa muistuttaa erityisesti, että hyvinvointialueiden kehittämisessä mietitään myös lasten asemaa, Satuli-Kukkonen toteaa.

– Meillä on aito halu tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Meidän vahvuutemme on ruohonjuuritasolta ponnistava tieto siitä, mitä perheet todella toivovat.


Kohtaamisten kirjo

  • MLL:llä oli viime vuonna 601 perhekahvilaa, joissa oli vuoden aikana yli 103 000 kävijää.
  • Koronavuosi vaikutti perhekahviloiden toimintaan: osa siirtyi ulkotiloihin ja verkkoon.
  • Vuonna 2019 perhekahviloita oli 689 ja niissä yli 300 000 käyntiä. Pandemian hellittäminen toivottavasti nostaa kohtaamisten määrän entiselle tasolle tai ylikin.
  • MLL:n piirit ja yhdistykset ylläpitävät lisäksi noin 30:ä työntekijävetoista kohtaamispaikkaa.
  • Vantaan Koivukylän kohtaamispaikassa toimintaa järjestävät kaupunki, järjestöt ja seurakunta. Yhteistyötä koordinoi MLL:n Uudenmaan piiri.

Juttu on julkaistu Lapsemme 4/2021 -lehdessä.

Nina Riihimaa

Kirjoittaja

Tomi Nuotsalo

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.