Siirry sisältöön

Konstaapeli Daniel ehkäisee nuorten rikoksia

Someilmiöksi noussut poliisi Daniel Kalejaiye tietää, että auktoriteetin voi ottaa kuka tahansa, mutta nuorten arvostus pitää ansaita. Sen saa, kun kohtelee nuorta ihmisenä ja osoittaa olevansa itsekin inhimillinen ihminen.

Kun Daniel Kalejaiye meni seiskaluokalle uuteen kouluun, samalle luokalle tuli vain yksi tuttu vanhasta koulusta. Ensimmäisenä koulupäivänä Daniel lukitsi pyörää koulun pihassa, kun tämä tuttu alkoi hihkua muille koululaisille: ”Hei, katsokaa! Tolla on pyöräilykypärä!”.

Danielista tuntui, että koko pihallinen nuoria nauroi. Ihminen, jota Daniel oli pitänyt tukipylväänään, oli heittänyt herjan, joka seurasi Danielia pitkään.

– Minulle se ei ollut hauska läppä. Mutta se hyöty siitä oli, että kuntoni koheni, koska aloin kävellä koulumatkat.

Kalejaiyen nuoruudessa kiusaaminen tapahtui enimmäkseen kadulla tai koulun pihalla. Nykyään aika moni kiusattu nuori joutuu kiusatuksi netissä.

– Se on suoraan sanottuna älyvapaata hommaa. Kun kaksi ihmistä riitaantuu, toinen saattaa vääristellä asiaa omaksi edukseen ja värvätä vielä kaikki kaverit mukaan. Homma paisuu nopeasti: haukkumisen lisäksi voidaan ilmiantaa toisen sometilejä.

Kiusaamisesta ja rikoksista Daniel Kalejaiye, 25, tietää paljon, sillä hän työskentelee vanhempana konstaapelina Itä-Suomen poliisilaitoksella. Hän kuuluu Kuopion Ankkuriryhmään, joka tekee ennaltaestävää työtä nuorten parissa. Moni nuori tuntee hänet somessa nimellä Konstaapeli Daniel.

Beatboxilla sisään ja sitten napakka puheenvuoro siitä, mitä kunnianloukkauksesta tai salakuvaamisesta voi seurata. Rap-duettoja trendaavien tiktokkaajien kanssa. Välillä muistutus siitä, että väkivaltarikoksen kuvaaminen ja videon jakaminen somessa on rikos, josta voi jopa joutua vankilaan.

Konstaapeli Danielin videot Tiktokissa ja Youtubessa ovat viihdyttävää laillisuuskasvatusta. Niiden avulla Daniel pyrkii välittämään tietoa ja vaikuttamaan niin, että mahdollisimman harva nuori syyllistyisi rikoksiin.

Konstaapeli Danielilla on Tiktokissa ja Instagramissa yhteensä 156 000 seuraajaa, joten ei ihme, että viestejä tulvii. Kaikkiin Daniel ei ehdi vastata.

Viesteissä kysytään ”kaikkea maan ja taivaan väliltä”.  Moni nuori ottaa yhteyttä, jos hän itse tai kaveri on joutunut rikoksen uhriksi.

– Osa kysyy, saako tietyssä tilanteessa tehdä rikosilmoituksen. Voin ottaa kantaa vain siihen, onko kyseessä rikos ja voiko sen perusteella tapauksesta tehdä rikosilmoituksen.

Joskus viestin naputtelee huolestunut vanhempi. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi lapsen somessa kohtaama seksuaalissävytteinen lähentely eli grooming. Se on käynyt entistä helpommaksi, koska nuoret jakavat verkossa niin paljon tietoa itsestään.

Nettipoliisit ovat somessa, koska siellä ovat nuoretkin. He viestivät Tiktokin, Snapchatin ja Instagramin kautta – kunkin kanavan ilmaisukeinoja käyttäen.

Kun Kalejaiye saa idean postaukseen, ensimmäiseksi hän karsii. Kiinnostava videoklippi ei yritä kahmaista käsiteltävää teemaa kokonaan vaan rakentuu konkreettisen yksityiskohdan ympärille. Sen avulla teema ehkä avautuu uudella tavalla.

Pahoinpitelystä kertovalla videolla Kalejaiye selittää, että aina ei tarvitse koskea ihmistä – jo hiuslakan suihkuttaminen kivuliaasti toisen silmille on pahoinpitely.

– Moni ajattelee, että netissä ei voi syyllistyä rikokseen. Todellisuudessa siellä voi syyllistyä kaikkiin rikoksiin, joihin ei liity fyysistä kontaktia toiseen ihmiseen. Kunnianloukkaukset, petokset ja huijaukset ovat tyypillisiä, ja jopa näpistys on mahdollinen esimerkiksi pelimaailmassa.

Kalejaiye on huomannut, että lasten ja nuorten vanhemmat eivät vieläkään täysin ymmärrä somen olemusta, vaikka käyttävät joitakin somekanavia itsekin. Kun osaa somen säännöt, sitä voi hyödyntää monenlaiseen hyvään, mutta siinä on myös vaaransa.

– Netin kanssa rajana on vain taivas – tai nettiyhteys. Nuorille some on iso osa elämää ja aina mielessä. Koetaan, että seuraajien ja tykkäysten määrä rakentaa ihmisarvoa. Some ei lopu siihen, että panee puhelimen välillä syrjään. Some- ja nettikiusaamiseen ei auta vanhemman hyvää tarkoittava neuvo ”laita puhelin pois”. Some elää koko ajan, ja myös pommittaminen jatkuu, vaikka kohde ei olisi juuri paikalla – ja nuori tietää sen.

Poliisikoulun työharjoittelun aikana Kalejaiye oli vähällä panna pillit pussiin huomatessaan, että poliisi toimii lähinnä negatiivisten asioiden parissa.

– Sitten kuulin ennaltaestävästä työstä, ja se tuntui meikäläisen hommalta. Voin hyödyntää nettiä, eikä se muutenkaan ole niin vakavaa kalikkahommaa.

Paikka Ankkuriryhmässä tuli sopivasti hakuun, ja Daniel valittiin.

Hän selvästi nauttii tunnettuudesta mutta sanoo, että suosio ei ole kihahtanut hattuun. Hän on käynyt kuvion ajatuksella läpi monta kertaa. Some on hänelle työtä, ja hän tietää, etteivät tykkääjät tykkää hänestä ihmisenä vaan hänen tekemästään sisällöstä.

Sama ajatustyö hänen mielestään pitäisi kaikkien nuorten ja vähän vanhempienkin käydä läpi. Somen tykkäyksiin ja muiden antamaan huomioon on helppo jäädä koukkuun, jos ajattelee, että ne kertovat ihmisten tykkäävän tyypistä niiden takana.

– Some ja tykkäykset eivät määritä sinua. Välillä on hyvä miettiä, mitä jos kovalla työllä kerätyt seuraajat häviäisivät, oma tili jostain syystä hakkeroitaisiin tai poistettaisiin. Kyllähän se minuakin ketuttaisi, mutta elämä jatkuisi.

Jokin aika sitten poliisit olivat mukana tempauksessa kuopiolaisessa kauppakeskuksessa. Siellä nuori tuli kiittämään nettipoliisia tämän tekemästä työstä.

– Hän kertoi, että minun kuvani ja videoni ovat hänen kaveriporukalleen ainut keino saada laillisuuskasvatusta. En tee tätä kiitosten takia, mutta tuntuuhan se hyvältä, että työstä kiitetään. Kohtaamiset nuorten kanssa ovat syy, että teen tätä työtä.

Auktoriteetin voi ottaa, mutta kunnioitus ja arvostus pitää ansaita. Se on Daniel Kalejaiyen ohjenuora työssä nuorten parissa. Hän sanoo kohtelevansa nuoria kuten muitakin ihmisiä: ei vähättelyä eikä paapomista.

– Nuoren kunnioituksen saa, kun kohtelee nuorta ihmisenä ja samalla osoittaa olevansa itsekin ihminen, jonka ei tarvitse mitä tahansa kuittailua kestää. Se ei ainakaan auta, jos koko ajan hokee, että nuoret ovat pilalla ja minun aikanani nuoret olivat vielä fiksuja. Kuka arvostaa ihmistä, joka haukkuu?

Työssään Konstaapeli Daniel on huomannut, että nuoren elämä nyky-Suomessa on sekavaa ja rankkaakin. Hänen mielestään aikuiset eivät aina tiedä, millaista on olla nuori vuonna 2022.

– Netti pursuaa kiusaajia, misinformaatiota ja aggressiivisesti omaa agendaansa puskevia ihmisiä. Toki siellä on myös kavereja, harrastuksia ja pelejä. Nuoret ovat jatkuvasti tietoisia ympäristöstään, ja se on raskasta. Nuorille sysätään paljon paineita: tuntuu, että jo yläkoulusta lähtien pitäisi tietää, mitä tekee tulevaisuudessa. Samalla maailma on nuorille mahdollisuuksia täynnä, Kalejaiye miettii.

Itse hän arvelee olleensa aika tavallinen, helppo nuori. Joensuulaisteini otti välillä äidin kanssa yhteen, koska kello 20:n kotiintuloaika tuntui epäreilulta. Protestit eivät tehonneet.

– Ikinä en ollut poliisin kanssa tekemisissä. Kerran olin mukana, kun kaveri räjäytteli raketteja. Paikalle tullut poliisi otti minunkin tietoni ylös, muttei sieltä koskaan soitettu kotiin.

Jos oma lapsi on hölmöillyt tai tehnyt rikoksen, Kalejaiye neuvoo vetämään henkeä ja keskustelemaan nuoren kanssa avoimesti.

– Kun nuori on kussut, hän kyllä tietää, että on kussut. Älä tuomitse, vaan pohtikaa yhdessä mahdollisia seuraamuksia. Mitä tuli tehtyä, kenen kanssa ja oliko hyvä idea? Mitä tästä opittiin? Näin ainakin lähtisin oman lapsen kanssa tilannetta perkaamaan, jos minulla lapsia olisi.

Lapsen kanssa on hyvä puhua vastuusta. Vaikka idea olisi jonkun muun ja kaverit yllyttäisivät, vastuu on aina tekijän.


Daniel Kalejaiye

  • Syntynyt 1996 Joensuussa.
  • Työskentelee vanhempana konstaapelina Itä-Suomen poliisilaitoksella.
  • Tunnetaan nettipoliisina nimellä Konstaapeli Daniel.
  • Aiemmalta koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Työskennellyt vuonna 2015 Ylen Summeri-ohjelman juontajana.
  • Esikoiskirja Konstaapeli Daniel tässä, moro! (Lasten Keskus, 2022) ilmestyy maaliskuun lopussa. Kirja kertoo nuorille käytännönläheisesti, mitä rikoksista seuraa.
  • Haaveilee kesästä, omasta järjestelmäkamerasta, kalorittomista herkuista, nettipoliisiryhmän johtajuudesta, isommasta keittiöstä ja erikoisista työmahdollisuuksista.

 

Anu Kylvén

Kirjoittaja

Marko Paakkanen

Kuvaaja

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös