Lapsilla ja nuorilla on tietoa ja näkemyksiä – kuuluuko heidän äänensä?

Lasten ja nuorten määrä ja osuus väestöstä pienenevät. Suomen ikääntyessä lasten ja nuorten tarpeiden, oikeuksien ja näkemysten huomioon ottaminen yhteiskunnassa voikin heikentyä, jos poliittinen mielenkiinto suuntautuu ensi sijassa vanhempien ikäluokkien haasteisiin ja etuihin. Lasten ja nuorten sanotaan olevan tulevaisuutemme. Mutta jos emme anna heille hyvää nykyisyyttä, he eivät voi uskoa tulevaisuuteen eivätkä rakentaa sitä hyvinvoivina ja luottavaisina.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevissa asioissa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste. Yhteiskunnan päätöksenteossa lapsuuden ainutlaatuinen merkitys ihmisen elämänkaarella on tunnistettava. Lasten oikeus kehittymiseen ja erityiseen suojeluun sekä heidän näkemystensä huomiointi edellyttävät aktiivisia toimia päätöksentekijöiltä.

Lapsen edun tulee olla ensisijainen seikka myös lapsiin vaikuttavissa talouspäätöksissä.

Laki julkisen talouden hoitamisesta eli niin sanottu velkajarrulaki perustuu EU-sääntelyyn ja parlamentaariseen velkajarrusopimukseen. Laissa asetetaan huomattavat sopeutusvaatimukset julkiselle taloudelle. Vaarana on, että sen myötä tehdään lasten hyvinvointia ja kehitystä heikentäviä ratkaisuja. On muistettava, että lapsen edun tulee olla ensisijainen huomioon otettava seikka myös lapsiin vaikuttavissa talouspäätöksissä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea toteaa, että talouskriisien aikana lapsen oikeuksien toteutumista heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on selvitetty. Komitea edellyttää, että sopeutustoimien kielteiset vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti niihin lapsiin, jotka ovat haavoittuvassa asemassa.

Lapset ja nuoret ovat tärkeitä tiedontuottajia päätöksenteolle. Heillä on paljon kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion päätöksenteon kannalta olennaista tietoa. Lapsille ja nuorille suunnatut kyselyt hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta ovat tärkeitä päätöksenteon kannalta. Heillä on myös paljon tietoa muun muassa palvelujen käytöstä ja kokemastaan yksinäisyydestä tai väkivallasta, mitä tarvitaan palvelujen kehittämisessä. On varmistettava, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on aito mahdollisuus tulla kuulluksi.

Nuorten kuva: Frida Lönnroos

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja