Niska jumissa!

Mitä tiiviimmin nenä on kännykässä kiinni, sitä useammin niska nikottelee. Onneksi on monta keinoa suojella lapsen niskaa ja ryhtiä

Ajattele mielessäsi melonia, johon työnnät pajunoksan. Kun otat kepin käteesi, melonin paino vetää kepin kaarelle. Paju joustaa eikä katkea, mutta puun syihin tulee säröjä. Vipuvaikutus on sama silloin, kun ihminen kumartuu näpräämään kädessään olevaa kännykkää. Pään kumara asento kuormittaa selkärangan ylimpiä nikamia ja välilevyjä vastaavasti kuin meloni pajukeppiä. Mitä edempänä ja alempana pää roikkuu, sitä kovemmalle koetukselle rangan rakenteet joutuvat.

Lapsen pää on vartalon mittasuhteisiin nähden suhteellisesti suurempi kuin aikuisella ja painaa jopa kolmesta neljään kiloa.

– Kun lapsi kallistaa päätään eteenpäin, kaularangan alaosa ja hartiat saavat kantaakseen noin 25 kilon kuorman. Nivelsiteet venyvät ja niskan takaosan lihakset kiristyvät, terveystieteiden tohtori, Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne kertoo.

Aikuisen ei tarvitse röhnöttää pitkään tässä asennossa, kun keho alkaa viestiä kiristyksillä ja kolotuksilla asennon vaihtamisen tarpeesta. Lapsen kohdalla tilanne on toinen.

– Lapsen ja nuoren kuormituksesta palautumiskyky on aikuista parempi eikä lapsi välttämättä havahdu vaihtamaan asentoa, terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä sanoo.

Kehon viestit eivät välttämättä tavoita lasta. Mobiilipelit ja keskustelut kavereiden kanssa koukuttavat ja vievät huomion. Niiden parissa ajantaju katoaa, ja lapsi voi huomaamattaan olla sykkyrässä tuntitolkulla. Hän havahtuu vasta, kun sormet puutuvat, niska on jumissa ja päätä särkee. Tällöin rankaa on yleensä rasitettu väärällä tavalla kuukausia, ehkä vuosia.

Aiemmin niskavaivat olivat keski-ikäisten kiusoja, mutta nyt niitä on jo koulualokkailla.

– Koululaisilla on havaittu kaularangassa muutoksia, jotka liittyvät yleensä ikääntymiseen. Tuki- ja liikuntaelinoireilla on ikävä taipumus jatkua myös aikuisiässä, Kirsti Siekkinen kertoo.

Tavoittele ässää

Älypuhelimen käytöstä aiheutuvat niskavaivat ovat yleistyneet niin, että niistä puhutaan someniskana. Vika vaivoihin ei kuitenkaan ole sosiaalisessa mediassa tai mobiililaitteissa, vaan asennossa, jossa laitteita useimmiten käytetään.

– Niska ei pidä asennoista, joissa se joutuu olemaan pitkään taipuneena eteen tai taakse tai kiertymään. Pikkutarkka puuhastelu, kuten neulominen, voi olla niskan kannalta yhtä huono juttu kuin tekstiviestien kirjoittaminen. Mummolla ja lapsenlapsella voi olla sama vaiva, Marjo Rinne painottaa.

Niskalle ja koko rangalle hyvässä asennossa selkäranka muistuttaa sivusta katsottuna loivaa s-kirjainta, ja pää, hartia, lantio ja polvi ovat samassa linjassa. Kun katsoo takaapäin, hartiat ja lantiosta löytyvät suoliluun harjut ovat vaaterissa. Ryhdikäs asento paitsi näyttää, myös tuntuu hyvältä.

– Hyvässä ryhdissä ihminen pystyy toimimaan ja käyttämään kehoaan turvallisesti ja taloudellisesti. Tällöin kehon lihakset kuormittuvat tasaisesti, eikä mitään kohtaa kiristä eikä kolota, Kirsti Siekkinen sanoo.

Omaa ryhtiä voi testata asettautumalla seisomaan selkä suljettua ovea vasten, jalat pienessä haarassa, kantapäät ovessa kiinni. Seinä sopii selustaksi, ellei sen ja lattian rajassa ole listaa. Ryhdissä on korjattavaa, elleivät lavat ja takaraivo kosketa tässä asennossa seinää.

– Itsestä kännykän käyttötilanteessa otettu valokuva voi havahduttaa lapsen tai nuoren korjaamaan asentoaan, Marjo Rinne vinkkaa.

Tauota tekstailua

Muutamasta tekstiviestistä ei niska nikottele. Eikä se suutu, vaikka Whatsapp ja Facebook veisivät osallistujansa päivästä tunnin ja tabletti koulutöineen toisen.

– Niska kestää, jos se ei joudu olemaan eteenpäin taipuneessa asennossa pitkiä aikoja kerrallaan. Kännykän käyttöä kannattaa tauottaa, eikä suoltaa viestejä koko tuntia yhteen menoon, Marjo Rinne sanoo.

Puhelinta voi opetella näppäilemään kahdella kädellä. Tällöin näpyttelystä aiheutuva kuormitus jakautuu kehossa tasaisemmin ja isommalle alueelle kuin yhdellä kädellä näprätessä. Näytölle näkee pienemmälläkin pään liikkeellä: pään sijaan kannattaa opetella liikuttamaan silmiä.

– Liikunta laittaa verenkierron liikkeelle ja elvyttää niskaa, vaikkei se kohdistuisi suoraan niska-hartiaseutuun. Lapsen kanssa on hyvä sopia pelisäännöt ruutuajalle niin, ettei yhtäjaksoista istumista tule kerralla tuntia enempää, Marjo Rinne muistuttaa.

Mutkan kautta vaikuttaminen on lasten ja nuorten kohdalla useimmiten kieltoja ja rajoituksia toimivampi tapa. Aikuisen oma esimerkki toimii parhaiten niin somen käytössä kuin liikkumisessakin. Liikkuvan lapsen takana on liikkuva aikuinen, ja mieluiten lapsen kanssa yhdessä liikkuva aikuinen.

– Yhteisestä metsäretkestä tai uimahallissa peuhaamisesta syntyy mukavia muistoja, jotka kannustavat lapsen liikkeelle monesti aikuisenakin, Marjo Rinne sanoo.


Vinkkejä vanhemmalle

  • Huolehdi lapsen hyvästä ryhdistä. Kehota lasta suoristautumaan seisoma-asennossa ylöspäin ikään kuin näkymätön lanka ohjaisi häntä kohti kattoa.
  • Tue lapsen monipuolista liikkumista. Siitä huolimatta että lapsi harrastaisi liikuntaa ohjatusti, perheen yhteiselle liikunnalle ja arkiliikunnalle pitää jäädä aikaa. Vaikka harrastuksiin tulisi tauko, arkiliikuntaan oppinut lapsi ei jämähdä paikoilleen. Mitä jos pyöräiltäisiin yhdessä lähipuistoon?
  • Anna lapselle mahdollisuuksia liikkua. Voisiko kotiin hankkia tangon tai renkaat, ehkä myös jumppapallon? Riippuminen tekee ruodolle hyvää. Selinmakuu pallolla, kädet sivulle ojennettuina, avaa mukavasti somettelussa suppuun mennyttä rintarankaa.
  • Huolehdi, että lapsi tauottaa istumistaan. Jos luonnollisia taukoja ei tule, kännykkään voi ladata muistuttajan: takamus ylös tuolista vähintään tunnin välein.
  • Laadi lapsen kanssa somesäännöt. Ihan kuten nukkumiselle, myös somelle ja pelaamiselle on sovittu aika. Jotta houkutus käyttää kännykkää vuoteessa niska kenossa ei kasvaisi liian suureksi, kännykän voi siirtää yöksi vaikka eteiseen.
  • Anna rangan palautua. Painon mukaan valittu patja ja oikean korkuinen tyynyt huolehtivat, että nukkujan paino jakautuu alustalle tasaisesti ja ranka pysyy suorana. Patja ja tyyny pitää myös uusia säännöllisesti.

Vinkkejä lapselle ja nuorelle

  • Opettele näpyttelemään kännykkää kahdella kädellä. Näin kuormitus niska-hartiaseudulla jakautuu tasaisemmin.
  • Näpyttele kohtuudella. Kaikkia viestejä ei tarvitse näpytellä kerralla.
  • Liikuta silmiäsi pään sijaan. Kun luet tai kirjoitat viestejä puhelimella, käännä katse alas, älä päätä.
  • Mieti, onko kaikki somen käyttö välttämätöntä. Voisitko tavata kavereita ja keksiä yhdessä tekemistä vaikka ulkona?

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2017 -lehdessä.

Virve Järvinen

Kirjoittaja

Lue koko lehti

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *