Tilannehuumori yhdistää äitiä ja poikaa

Janika Helenius, 37, Somero
– Miso on rauhallinen ja empaattinen lapsi. Hän osaa ottaa toiset huomioon. Jos olemme kaupassa ja hän kysyy, saako nameja, hän haluaa samalla ostaa sisaruksillekin. Hän valitsee kullekin Maraboun suklaalevyistä sen maun, josta tietää tämän tykkäävän.

Koulusta kerrotaan, että Miso auttaa mielellään toisia, esimerkiksi lainaa kynää, jos luokkakaverilta puuttuu. Olin erityisen ylpeä, kun opettaja sanoi, ettei Miso kiusaa eikä jätä ketään ulkopuolelle. Se on kauhean kivaa kuultavaa.

Vauvasta asti Miso on ollut hyväntuulinen naureskelija. Jo pienenä hän moikkaili kaupan kassalla ihmisiä, nauroi ja hassutti muita. Tilannehuumori iskee meihin molempiin. Kerran pesimme Mison kanssa autoa, ja hänestä oli tosi hauskaa, kun en ylettynyt auton katolle harjaamaan.

Miso on tarkka ja tunnollinen ja tahtoo hoitaa asiat hyvin. Hän haluaa tehdä läksyt hyvin ja siistillä käsialalla. Yleensä hän tekee läksyt heti koulusta tultuaan. Itse en lapsena ollut aina niin tarkka läksyjen kanssa. Pääasia, että läksyt tulivat tehdyksi. Muistan, kun äiti tarkisti läksyjäni, kumitti jotakin pois tai ehdotti lisäämään jotain. Se harmitti, kun oli kiire kavereiden kanssa ulos.

Vaatepinot päätyvät kaappiin säntillisesti, ja treenikamat, kuten lätkämaila, nappulakengät ja pallo, alkavat useimmiten löytää pakoilleen treenien jälkeen. Ehkä se kuuluu ikään, mutta välillä näistä pitää vielä muistutella. Lätkäkamoissa 8-vuotias toki tarvitsee apua, koska henkari pitää nostaa korkealle teknisen tilan naulakkoon.

Pelaamme paljon lautapelejä, ja ulkona potkimme palloa tai heittelemme frisbeegolf-kiekkoja koriin. Pelikentilläkin hän on mutkaton ja iloinen tyyppi.

Miso Helenius, 8
– Äiti on kiva ja tosi hyvä laittamaan ruokaa. Tykkään etenkin äidin tekemistä makaroniruoista. Ehkä voisin oppia äidiltä ruoanlaittoa joskus. Äiti on myös hyvä ajamaan autoa, voisin oppia häneltä myös sen.

Aiemmin äiti ohjasi tanssitunteja ja harjoitteli joskus kotona tanssia, se näytti kivalta.

Yhdessä menemme ulos ja leikkipuistoon tai pelaamme Unoa ja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä. Unossa äiti on tosi hyvä, mutta minäkin voitan joskus. Vähän aikaa sitten pelasimme takapihalla jalkkista, minä olin maalissa ja äidillä oli tosi hauskaa. Naurettiin paljon.

Kun minä pelaan jääkiekkoa, äiti on usein katsomassa. Joskus hän huutaa kaukalon reunalta, että hyvä Miso. Äiti kehuu ja kannustaa muutenkin paljon.

Välillä äiti auttaa minua koulutehtävissä. Pyydän apua, jos on jotain vaikeampaa. Äiti jaksaa aina auttaa.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2019 -lehden Kainalossa-palstalla.

Anu Kylvén

Kirjoittaja

Johanna Laakko

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Kainalossa-palstalla aiemmin julkaistuja juttuja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.