117. Läsnäolon taito

100. Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Tehtävä

Harjoitellaan sanatonta viestintää ja toisen kohtaamista piirissä tehtävän leikin avulla.

Tila

Luokkatila tai liikuntasali, jossa mahtuu liikkumaan.

Kesto

alle 15 min.

KeskittyminenKohtaaminenVuorovaikutus
5 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Osallistujat seisovat piirissä. Jokainen kääntyy katsomaan vasemmalla puolellaan olevaa. Katsottuaan hetken hän siirtää katseensa seuraavaan ja taas seuraavaan ja niin edelleen. Katseen pitää pysähtyä hetkeksi jokaiseen piirissä seisovaan. Jos kaksi ihmistä huomaa katsovansa toisiaan suoraan silmiin, eivät he siirräkään katsettaan eteenpäin vaan nyökkäävät toisilleen ja vaihtavat hiljaa paikkoja keskenään. Uudella paikalla aloitetaan taas katsominen vasemmalla puolella seisovasta. Harjoituksen aikana ei puhuta.

Purkakaa harjoitus keskustelulla sanattomasta viestinnästä.

Keskustelukysymyksiä:

  • Mikä harjoituksessa oli vaikeaa?
  • Miltä tuntuu tehdä harjoitus puhumatta?
  • Muuttuisiko tehtävä, jos mukaan otettaisiin puhetta?

Taustaa

Läsnäolon taito

Kontakti ihmisten välille syntyy aistien kautta. Vuorovaikutustilanteessa kaikki aistimme ovat käytössä. Aistikokemus muodostuu usean eri aistin välityksellä. Eri aistit myös tukevat toistensa välittämää tietoa. Vuorovaikutustilanteessa katsekontakti, ääni, kosketus ja tuoksu sulautuvat yhteiskesi tiedoksi, esimerkiksi miellyttäväksi läheisyyden kokemukseksi. Emme kuitenkaan elä täysin aistiemme varassa. Valikoivan tarkkaavuuden avulla on mahdollista suodattaa aistien tuottama ylämääräinen tieto pois ja keskittyä olennaiseen. Valikoiva tarkkaavuus on edellytys niin kutsutuille korkeimmille kognitiivisille toiminnoille, kuten oppimiselle ja ongelmanratkaisulle, sillä sen avulla on mahdollista säädellä tietoisuuden kulloistakin sisältöä ja valikoida, mitä tietoa muistiin kannattaa säilöä.

Tietoista läsnäoloa on alettu korostamaan monilla eri alueilla, kuten johtamisessa, liike-elämässä, sairaanhoidossa, mielenterveystyössä, oppimisessa ja kasvatuksessa. Pohjimmiltaan tietoinen läsnäolo ei ole mitään uutta vaan kyky ja suhtautumistapa, jota voi kehittää harjoittelemalla. Tietoista läsnäoloa voidaan kuvata huomion suuntaamisen menetelmänä. Se tarkoittaa sekä huomion suuntaamista siihen, mitä tapahtuu, että tarkkaavuuden keskittämistä tapahtumiseen.

Tarkkaavaisuus ja tietoisuus ovat keskiössä tietoisen läsnäolon harjoituksia tehtäessä. Tietoisen läsnäolon harjoituksiin liittyvät muun muassa huomion suuntaaminen ja valppaana pysyminen. Lisääntynyt tarkkaavaisuus kasvattaa kykyä pysyä tietoisena siitä, mitä ympäristössä tapahtuu. Samalla itsetuntemus ja itseluottamus lisääntyvät. Ajatuksemme, tunteemme ja keholliset aistimuksemme vaikuttavat koko ajan toisiinsa. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen saa aikaan sen, että voimme hetkestä hetkeen havainnoida ja olla tietoisia tästä vuorovaikutuksesta.

 

Kerro osallistujille

  • Vuorovaikutustilanteessa aisteilla on merkittävä rooli. Aistikokemus muodostuu usean eri aistin välityksellä. Eri aistit myös tukevat toistensa välittämää tietoa.
  • Valikoivan tarkkaavuuden avulla on mahdollista suodattaa aistien tuottama ylämääräinen tieto pois ja keskittyä olen naiseen.
  • Tietoista läsnäoloa voidaan kuvata huomion suuntaamisen menetelmänä. Se tarkoittaa sekä huomion suuntaamista siihen, mitä tapahtuu, että tarkkaavuuden keskittämistä tapahtumiseen. Tietoinen läsnäolo on kyky ja suhtautumistapa, jota voi kehittää harjoittelemalla.

 

Lähteet:

Fowelin P. 2014. Mindfulness luokkahuoneessa. Basam Books Oy.
Toivakka S. & Maasola M. 2012. Itsetunto kohdalleen. Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. PS-kustannus.