211. Minä ryhmän ohjaajana

200. Ryhmän toiminta

Tehtävä

Mietitään itselle ominaista tyyliä ohjata ryhmää ja omia vahvuuksia ohjaajana rakentamalla oma ohjaajakollaasi.

Tila

Pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.

Tarvikkeet

Vanhoja aikakauslehtiä, paperia, liimaa, saksia.

Kesto

15-45 min.

ItsetuntemusOhjaaminenVuorovaikutus
7 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Johdattele osallistujat pohtimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan ryhmän ohjaajana herättämällä ensin keskustelua siitä, millainen on hyvä ohjaaja. Osallistujat voivat sanoa hyvän ohjaajan ominaisuuksia ja ohjaaja kirjoittaa ne taululle tai fläpille. Jaa tämän jälkeen jokaiselle osallistujalle paperi ja liimaa sekä aikakauslehti(ä).

Osallistujien tehtävänä on leikata lehdestä kuvia ja tekstejä ja laatia kollaasi, jonka avulla he pohtivat omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteinaan ohjaajana. Työskentelyn apuna voi käyttää yhteisesti pohdittuja hyvän ohjaajan ominaisuuksia. Kollaasin teon aikana osallistujat pohtivat oheisia kysymyksiä:

  • Mitkä ovat omia vahvuuksiani ohjaajana? Missä olen hyvä?
  • Mikä on minusta hauskaa toiminnan järjestämisessä?
  • Millaiset asiat jännittävät minua ohjaamisessa ja toiminnan järjestämisessä?
  • Mitä puolia haluaisin kehittää itsessäni ohjaajana?

Valmiit työt ripustetaan seinälle, ja jokainen vuorollaan esittelee oman ohjaajakollaasinsa. Huolehdi, että kaikille annetaan kollaaseista rohkaisevaa palautetta.

Taustaa

Monta tapaa ohjata

Ohjaajana toimiminen on yksi tukioppilaana olemisen jännittävämpiä puolia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa ohjata ryhmää. Tärkeintä on, että ohjatessaan voi hyödyntää omaa persoonaansa ja vahvuuksiaan. Tukioppilaiden suurin huolenaihe saattaa liittyä ryhmän edessä olemiseen: Miten esiinnyn vakuuttavasti? Osaanko toimia ryhmän edessä? Esiintymistaitojakin toki tarvitaan, mutta tärkeämpää on ryhmän toiminnan käynnistäminen.

Vertaisohjaajalla kuten tukioppilaalla on yleensä kolmenlaisia rooleja: asiantuntijarooli, roolimalli ja virikkeiden antaja. Tukioppilaat tuovat tietoa, toimivat esimerkkeinä ja pyrkivät aktivoimaan oppilaita toimimaan. Haasteeksi vertaisohjauksen onnistumiselle voi nousta toimintaan osallistuneiden rooli ja osallisuus. Toimintaan osallistuvien nuorten rooli saattaa jäädä melko kapeaksi toiminnan ja tiedon vastaanottajaksi. Ohjaamistilannetta onkin hyvä tarkastella tukioppilaiden kanssa vuorovaikutus-, ei esiintymistilanteena. Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluu muun muassa aktiivinen kuunteleminen. Ohjaajan on osattava kuunnella osallistujien mielipiteitä, ehdotuksia ja ajatuksia. Kyselemällä ja kuuntelemalla vertaisohjaaja osoittaa, että hän on kiinnostunut osallistujien kokemuksista ja mielipiteistä. Näistä kertomiseen kannattaa myös kannustaa.

Esiintymisjännitykseen auttaa positiivisten kokemusten karttuminen. Kun järjestettävä toiminta, kummitunti tai aamunavaus on hyvin suunniteltu, turha jännitys karisee. Helpottavaa on, jos vieressä on joku, johon luottaa. Siksi on suositeltavaa, että tukioppilaat ohjaavat kummitunteja tai muita aktiviteetteja pareittain tai pienryhmissä.

Kerro osallistujille

  • Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ohjata ryhmää, vaan parhaaseen tulokseen päästään, kun ohjaa ryhmää omalla luonnollisella tavallaan.
  • Ohjaustilanne on vuorovaikutustilanne, jossa on tärkeää kuunnella ryhmäläisiä ja ottaa heidän ajatuksensa ja ehdotuksensa huomioon.
  • Esiintymisjännitystä helpottaa hyvä valmistautuminen ja kokemuksen kautta syntyvä varmuus.

 

Lähteet:
Tuominen S. & Alanen V. 2010. Kerho käyntiin. Tukioppilas mediakerhon apuohjaajana. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.