119. Minuutin mittaiset palautteet

100. Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Tehtävä

Harjoitellaan positiivista palautteen vastaanottamista ja antamista pienryhmissä.

Tila

Pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.

Tarvikkeet

Kello, jossa on sekuntiviisari tai kännykän sekuntikello.

Aika

15 minuuttia.

KohtaaminenVuorovaikutus
5 - 9 luokatToinen aste

Ohjeet

Jaa osallistujat 4─5 hengen ryhmiin. Kehota jokaista miettimään omaa pienryhmäänsä ja sen jäseniä ja sitä, mitä positiivista palautetta kullekin voisi sanoa. Palaute voi koskea jotain, mitä ryhmäläinen on tehnyt tai sanonut koulutuksen aikana, se voi liittyä hänen luonteeseensa tai käyttäytymiseensä tai muuhun vastaavaan. Osallistujille on hyvä korostaa, että harjoituksessa annetaan vain myönteistä palautetta. Pohtimiseen riittää muutama minuutti.

Kellota sitten jokaiselle ryhmäläiselle oma minuutti, jonka ajan se, jolle palautetta annetaan, on hiljaa, ja muut kertovat myönteisiä viestejään. Kun minuutti on kulunut, pyydä vaihtamaan palautteen saajaksi joku muu ryhmäläisistä ja antamaan tälle positiivista palautetta. Jos ryhmät ovat erikokoisia, voidaan osassa ryhmistä antaa viimeisen minuutin aikana palautetta ryhmän toiminnasta. Keskustelkaa lopuksi yhteisesti palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta.

Keskustelukysymyksiä:

  • Miltä tuntui antaa palautetta muille? Oliko helppo keksiä, mistä asioista palautetta antaa?
  • Miltä tuntui vastaanottaa palautetta?
  • Millainen palaute tuntui mukavalta? Tuliko palautteessa esiin jotain sellaista, joka tuntui kurjalta, vaikka palautteen antajan tarkoituksena oli antaa myönteistä palautetta?

Taustaa

Palaute motivoi ja auttaa kehittymään

Vuorovaikutuksessa ihminen pyrkii hakemaan palautetta toiminnastaan. Palaute auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti, kehittymään ja oppimaan. Hyvin annettu palaute motivoi ja kannustaa. Mikäli palautetta ei anneta, lisääntyvät tulkinnat ja myös väärintulkintojen mahdollisuus. Tukioppilastoiminta on koulussa tehtävää vapaaehtoistyötä, jossa motivaation ja innon säilyttämisessä palautteen saamisella on valtava merkitys.

Hyvin annettu palaute auttaa myös kehittämään toimintaa. Suuri osa tukioppilaiden työstä koulussa on osin piilossa olevaa arjessa läsnäoloa ja positiivisen vuorovaikutuskulttuurin luomista. Tällaisesta toiminnasta saa harvoin suoraa palautetta tai kiitosta. Onkin tärkeää, että arjen onnistumisia huomioidaan tukioppilasryhmässä.

Palautetta annettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota omaan viestintään. Minäviestien käyttäminen toimii etenkin silloin, kun kyse on hankalista asioista tai pulmatilanteista. Minäviestit kuvaajat puhujan omia kokemuksia ja todellisuutta. Niihin ei sisälly arviointeja, tuomioita tai tulkintoja toisista. Minäkielellä toiselle sanotaan ”minä tunnen oloni usein turhaksi, kun sinä olet niin nopea tekemään päätöksiä” sen sijaan, että esitettäisiin toiselle suora syytös ”aina sinä olet tuollainen määräilijä ryhmässä”. Usein minäviestein annettu palaute herättää toisissa arvostusta, hyväksyntää ja yhteistyöhalua. Myönteinen minäviestintä on erityisen motivoiva tapa kertoa toisen toiminnan vaikutuksista: ”Kun sinä aina niin reippaasti moikkaat oppilaita käytävällä, se kannustaa minuakin olemaan ystävällinen muille, eikä minun tarvitse pelätä että nolaisin jotenkin itseni”.

 

Kerro osallistujille

  • Ainoastaan rakentava palaute auttaa toista kehittymään. Erityisesti pienten arkisten tekojen huomioiminen on tärkeä tapa osoittaa huomiota ja kiitosta.
  • Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Näin varmistamme, että ryhmä on kannustava ja luottamuksen ilmapiiri säilyy.
  • Palautteessa keskitytään käyttäytymiseen ja toimintaan, ei henkilöön.
  • Minäviestien avulla palautetta voi antaa rakentavasti toista syyttelemättä.

 

Lähteet: Kuulun – välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2012. Kupias P., Peltola R. & Saloranta P. 2011. Onnistu palautteessa. Lintunen T. & Kuusela M. 2009. Vuorovaikutuksen edistäminen liikuntaryhmässä. Teoksessa Rovio E. ym. (toim.). Ryhmäilmiöt liikunnassa.