116. Puolensa pitäminen

100. Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Tehtävä

Harjoitellaan puolensa pitämistä pareittain.

Tila

Parityöskentelyn ja yhteisen keskustelun mahdollistava tila.

Kesto

alle 15 min.

KohtaaminenVuorovaikutus
5 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Jaa osallistujat satunnaisesti pareiksi. Aluksi parit tekevät harjoituksen yhtä aikaa. Harjoituksessa käydään väittely, jossa toinen sanoo ”mä meen” ja toinen vastaa ”et mee”. Väittelijät yrittävät erilaisin ilmein, äänenpainoin ja voimakkuuksin esittää oman mielipiteensä mahdollisimman vakuuttavasti.

Kun kaikki parit ovat käyneet väittelynsä, pyydä yksi vapaaehtoinen pari muiden eteen väittelemään. Jos halukkaita on useita, voi väittelyitä tehdä useita. Kun eteen kutsuttu pari väitellyt, kysy muilta ryhmäläisiltä, kävikö väittelyssä ilmi, menikö toinen vai eikö hän mennyt.

Käykää sitten yhteinen purkukeskustelu siitä, miksi oman puolen pitäminen rakentavasti on tärkeää. Omaa mieltä ei tarvitse muuttaa toisen ajatusten mukaan, mutta hyviin vuorovaikutustaitoihin liittyy halu hakea yhteisymmärrystä asioihin.

Keskustelukysymyksiä:

  • Mistä vaikuttavuus ja jämäkkyys puheessa syntyvät?
  • Miten omalla kehonkielellä voi ilmaista tunteita?
  • Millaisissa tilanteissa kehonkieleen kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?

 

Taustaa

Puolensa pitäminen

Tukioppilaiden tehtävänä ei ole toimia riitojen ratkaisijoina tai sovittelijoina, mutta haastavissa vuorovaikutustilanteissa jämäkkä puolensa pitäminen auttaa viemään tilannetta eteenpäin. Päättäväisyys, rauhallisuus ja määrätietoisuus käytöksessä ja puheessa herättävät luottamusta.

Assertiivisuudella tarkoitetaan jämäkkyyttä, yksilön kykyä pitää puoliaan sekä ilmaista mielipiteensä ja tarpeensa suoraan ja tarkoituksenmukaisesti. Assertiivisuuteen kuuluu kyky puolustaa omia oikeuksia toisen oikeuksia loukkaamatta. Nuorten kanssa on hyvä keskustella puolensa pitämisestä ja jämäkkyydestä sekä siitä, miten nämä eroavat aggressiivisuudesta. Aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö jyrää, loukkaa, hyökkää ja syyllistää toista. Alistuva henkilö puolestaan pakenee paikalta tai väistelee konflikteja pitämättä kiinni omista oikeuksistaan. Assertiivisesti toimiva ihminen sen sijaan seisoo suorana, katsoo toista silmiin, puhuu kuuluvalla äänellä ja osoittaa koko olemuksellaan, että uskoo itseensä ja tietää, mitä tahtoo.

Puolensa pitäminen ja rauhallisena pysyminen ei aina ole helppoa. Tavallisempaa on, että pyritään saamaan oma tahto läpi käyttäytymällä hyökkäävästi. Hyökkäävä osapuoli yrittää tällöin tehdä vastapuolelle selväksi, että tämän mielipiteet ja toiveet eivät ole yhtä arvokkaita kuin omat. Toisen hyökkäys ja vastaansanominen saattaa olla niin pelottavaa, että mieluummin luovutetaan. Riidan aikana voikin käydä niin, että ei uskalleta sanoa avoimesti ja rehellisesti, mitä halutaan tai ajatellaan. Omia oikeuksiaan kannattaa opetella puolustamaan rauhallisesti ja toisia loukkaamatta.

 

Kerro osallistujille

  • Assertiivisuudella tarkoitetaan jämäkkyyttä, yksilön kykyä pitää puoliaan sekä ilmaista mielipiteensä ja tarpeensa suoraan ja tarkoituksenmukaisesti.
  • Assertiivisuus ei ole aggressiivisuutta vaan kykyä puolustaa omia oikeuksia toisen oikeuksia loukkaamatta.
  • Assertiivisuutta voi viestinnässä osoittaa seisomalla suorana, katsomalla toista silmiin, puhumalla kuuluvalla äänellä ja osoittamalla koko olemuksellaan, että uskoo itseensä ja tietää, mitä tahtoo.

 

Lähteet:

Sainio, M., Kaukiainen, A., Willför-Nyman, U., Annevirta, T., Pöyhönen, V., & Salmivalli, C. 2009. KiVa –koulu. Opettajan opas yläkoululle. Turun yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksesta käytäntöön -julkaisusarja, 4. Cacciatore R. & Karukivi M. 2014. Mieletön fiilis. Hyvän mielen käsikirja.