210. Roolit ryhmässä

200. Ryhmän toiminta

Tehtävä

Tarkastellaan ryhmään syntyneitä rooleja sosiometristen valintojen avulla valitsemalla joukosta henkilö, johon ohjaajan sanoma väittämä sopii omasta mielestä parhaiten.

Tila

Luokkatila, jossa mahtuu kävelemään.

Kesto

15-45 min.

Ryhmän dynamiikkaVuorovaikutus
5 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Johdattele aluksi osallistujat keskustelemaan siitä, kuinka paljon erilaisia rooleja ryhmässä voi olla. Yhdellä ryhmän jäsenellä voi samassakin ryhmässä olla useita erilaisia rooleja sen mukaan, mistä asiasta on kyse. Sano keskustelun jälkeen alla olevia erilaisiin ryhmään liittyviä väittämiä. Pyydä osallistujia menemään sen oppilaan luo, johon väittämä sopii, ja laittamaan käsi tämän olkapäälle. Voit kysyä jokaisen väittämän kohdalla joltakulta osallistujalta, miksi hän valitsi juuri näin. Väittämiä voi keksiä tarpeen mukaan lisää ja muunnella sopiviksi ryhmäsi mukaan.

Esimerkkiväittämiä:

Laita käsi sen olkapäälle,

  • kenet olet tuntenut tästä joukosta pisimpään.
  • jonka kanssa perustaisit nakkikioskin.
  • jonka kanssa perustaisit mopokaupan.
  • jolta pyytäisit apua matikan läksyissä.
  • jonka valitsisit edustamaan omaa ryhmää ulkomaille.
  • joka osaisi antaa parhaat muotivinkit.
  • jonka pyytäisit opettamaan uuden tietokonepelin pelaamista.

Keskustelukysymyksiä:

  • Tuntuivatko muiden sinulle valitsemat roolit oikeilta?
  • Milloin oli vaikea keksiä oikea henkilö, joka vastaa väittämää? Miksi?

 

Taustaa

Ryhmän valtarakenne ja roolit

Roolit syntyvät yksilön ominaisuuksien perusteella sekä ryhmän tarpeista ja odotuksista. Samalla henkilöllä voi olla eri ryhmissä erilaisia rooleja. Joku saattaa olla esimerkiksi isossa ryhmässä ujo ja hyvin hiljainen, mutta omassa pienessä harrastusporukassa hän saattaakin olla juuri se, joka ideoi toimintaa ja pitää muut aktiivisina.

Erilaiset roolit edistävät ryhmän työskentelyä silloin, kun ne täydentävät toisiaan eivätkä kavenna kenenkään toimintamahdollisuuksia. Ryhmä toimii tehokkaasti, kun joku ottaa vetovastuun, toinen pitää huolta käytännön asioista, joku piristää tunnelmaa ja joku kannustaa muita. Joskus liian tiukasti jämähtäneet roolit kuitenkin haittaavat ryhmän toimintaa. Joku voi esimerkiksi kokea joutuneensa ryhmän hauskuuttajan rooliin eikä kukaan oleta hänen osallistuvan sisällölliseen pohdintaan, vaikka hän nimenomaan haluaisi tehdä sitä. Ryhmän rooleja onkin syytä aika ajoin pohtia, jotta myös epäviralliset roolit tunnistetaan ja sekä ryhmän että yksilön kannalta vahingollisesti toimivia rooleja voidaan purkaa ja muovata uudelleen.

Ohjaajan tulee tuntea ryhmänsä hyvin. Osallistujien pohdittavaksi annettavia väittämiä tulee pohtia erityisen tarkkaan, jotta ne toimivat myönteisesti ryhmän rakentamisessa eikä valinnoilla esimerkiksi pönkitetä olemassa olevia valtarakenteita tarpeettomasti. Valintojen on hyvä olla sellaisia, että ne suuntaavat tulevaisuuteen sen sijaan, että ne nostaisivat menneisyydessä tapahtunutta esiin. Väittämiä kannattaa miettiä myös siltä kannalta, että mahdollisimman moni osallistuja saisi kokea tulevansa jonkun valitsemaksi ja että myös hiljaisemmat ja näkymättömämmässä asemassa olevat osallistujat nostetaan tärkeään rooliin.

Kerro osallistujille

  • Roolit syntyvät sekä yksilön ominaisuuksista että ryhmän tarpeista ja odotuksista käsin. Siten samalla ihmisellä voi olla eri ryhmissä erilaisia rooleja.
  • Jotta ryhmä toimisi mahdollisimman hyvin, siihen tarvitaan monenlaisia tyyppejä: pohdiskelevia, ideoivia, aikaansaavia, ilmapiiriä piristäviä jne. Erilaiset roolit ryhmässä täydentävät toisiaan. Joskus ryhmään syntyneet roolit kaventavat turhaan osallistujien mahdollisuuksia osallistua ryhmän työskentelyyn. Ryhmään syntyneistä rooleista on hyvä puhua aika ajoin ääneen, ettei kukaan ryhmässä jämähdä sellaiseen rooliin, joka ei ole itselle mieluisa.

 

Lähteet:

Kauppila R. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. PSKustannus.