207. Samanlainen erilainen ryhmä

200. Ryhmän toiminta

Tehtävä

Tehdään erilaisten väittämien avulla näkyväksi, miten eri tavalla ryhmän jäsenet kokevat oman ryhmänsä.

Tila

Luokkahuone tai muu tila, jossa mahtuu liikkumaan.

Tarvikkeet

Väittämäluettelo (liite) ohjaajalle

Kesto

15-45 min.

Ryhmän dynamiikkaYhteishenki
5 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Liitteet

Ohjeet

Kerro osallistujille, että luet väittämiä, joista jokaisen osallistujan pitää muodostaa mielipide. Luokan tai koulutustilan nurkat on nimetty seuraavasti: Ensimmäinen nurkka on ”täysin samaa mieltä”, toinen ”melko samaa mieltä”, kolmas ”melko eri mieltä” ja neljäs ”täysin eri mieltä”. Väittämän kuultuaan osallistujan pitää mennä siihen nurkkaan, mitä mieltä hän on. Nurkat voi myös merkata paperilapuin, joihin on kirjoitettu nurkan vastaama mielipide. Jokaisen väittämän jälkeen saman nurkan valinneet keskustelevat hetken keskenään siitä, miksi he ovat valinneet juuri kyseisen nurkan.

Kysy jokaisen väittämän kohdalla muutamalta oppilaalta, miksi hän on valinnut juuri kyseisen paikan. Osallistujille on tärkeä muistuttaa, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, vaan kyse on henkilökohtaisista näkemyksistä.

Keskustelukysymyksiä:

  • Millaisia tunteita harjoitus herätti?
  • Olivatko valinnat vaikeita? Miksi?
  • Miksi kaikki eivät näe ryhmää samalla tavalla? Mistä eri näkemykset johtuvat? (roolit, asema ryhmässä, omat onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset…)

Taustaa

Ryhmä näyttää erilaiselta eri rooleista

Yksilöiden ja ryhmän suhdetta määrittelevät ryhmään muodostuneet normit, jotka ovat kaikille yhteisiksi muodostuneita tapoja toimia ryhmässä. Lisäksi sitä määrittelevät ryhmään syntyneet roolit, jotka puolestaan ovat yhteen ryhmän jäseneen kohdistuvia odotuksia. Eri tarkastelijat voivat nähdä ryhmän hyvinkin samalla tai eri tavalla. Sama ryhmä voi olla keskeisessä ja myönteisessä roolissa olevalle ryhmän jäsenelle mahtava tuki ja turva, kun taas joku toinen itsensä ryhmässä ulkopuoliseksi kokeva saattaa kokea, että ryhmässä on ikävä työskennellä ja ryhmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Eri rooleissa olevat ihmiset havaitsevat asioita eri tavoilla, mutta ryhmässä on myös paljon yhteisiä asioita ja odotuksia siitä, miten pitäisi toimia.

Jos ryhmähenkeä tarkastellaan vain keskimääräisesti kaikkien oppilaiden kokemusten keskiarvona, se ei vielä kerro siitä, etteikö ryhmässä olisi oppilaita, jotka tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Ryhmää tulisikin tarkastella erilaisten jäsenten näkökulmasta ja miettiä, miten ryhmähenkeä voisi kohottaa ja ryhmän toimintaa kehittää niin, että kaikki voisivat tuntea kuuluvansa joukkoon. Tätä näkökulmaa on hyvä pohtia myös tukioppilaiden kanssa etenkin silloin, kun suunnitellaan yhdessä yhteishenkeä edistävää toimintaa kouluun. Miten mahdollistetaan kaikkien osallistuminen? Onko suunniteltu toiminta mielekästä myös niille, jotka kokevat omassa ryhmässään jäävänsä usein porukan laitamille? Miten tehdään näkyväksi eri ihmisten kokemukset omasta koulusta tai ryhmästä? Entä miten oman tukioppilasryhmän toimintaa tulisi kehittää, jotta jokainen voisi tuntea voivansa osallistua ja vaikuttaa asioihin yhtäläisesti?

Kerro osallistujille

  • Eri ihmisten näkökulmasta ryhmä voi näyttäytyä hyvinkin eri tavalla. Jokaisen omiin kokemuksiin ryhmästä ja sen toiminnasta vaikuttaa oma asema ja rooli ryhmässä. Sama ryhmä voi olla toiselle mahtava työskentely-ympäristö ja jollekin toiselle epävarmuutta luova ja tukahduttava.
  • Ryhmähenkeä pitäisi tarkastella eri osallistujien näkökulmasta. Vaikka ryhmässä keskimäärin olisikin hyvä yhteishenki, on tärkeä huomioida, onko ryhmässä kuitenkin joitakin, jotka eivät tunne kuuluvansa porukkaan.

 

Lähteet:

Salovaara R. & Honkonen T. 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Haapaniemi R. & Raina L. 2014. Rakenna oppiva ryhmä. Pedagogisen viihtymisen käsikirja. PS-kustannus.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2012. Kuulun! Välineitä ryhmän turvallisuuden tukemiseen.