638. Sisäilmasta oireilevan oppilaan koulunkäynti: Näyttelykävely

600. Hyvinvointitaidot

Tehtävä

Pohdintatehtävä, pienryhmätehtävä

Tila

Luokkatila, jossa mahtuu kävelemään

Tarvikkeet

Liite
Neljä isoa A2-paperia
Sinitarraa
Tusseja

Kesto

yli 45 min.

HyvinvointiRyhmän dynamiikka
5 - 9 luokat7 - 9 luokat

Ladattavat materiaalit

Näyttelykävelyn tarinat

Ohjeet

Kiinnitä näyttelykävelyn tapauskuvaukset (liitteenä) jokainen erikseen isoille A2-papereille ja kiinnitä paperit luokan jokaiselle seinälle. Jaa osallistujat neljään eri ryhmään. Kerro osallistujille näyttelykävelystä: Kaikki ryhmät käyvät kaikilla näyttelypisteillä.

Kun ryhmä tulee näyttelypisteelle, he lukevat tapauksen ja pohtivat:

  • Miltä kyseisestä oppilaasta tuntuu?
  • Millaisia asioita hän miettii?
  • Mikä häntä auttaisi?
  • Mitä tukioppilas voisi tehdä?

Ryhmä kirjoittaa pohdintansa isolle A2-paperille muiden ryhmien kommenttien jatkoksi. Lopuksi keskustellaan yhdessä näyttelykävelyn tapausesimerkeistä ja ryhmien kirjoittamista ajatuksista.

Keskustelukysymyksiä näyttelykävelyn jälkeen:

  • Mikä tapausesimerkeistä jäi erityisesti mieleesi? Miksi?
  • Oliko jokin kuvattu tilanne sinulle ennalta tuttu? Onko sinun koulussasi tapahtunut vastaavaa?
  • Mitä tunteita kuvatut tilanteet saattavat aiheuttaa kyseisessä oppilaassa ja hänen luokkatovereissaan?
  • Mikä auttaisi ja helpottaisi kyseistä oppilasta kussakin tapauksessa?
  • Miten tukioppilas voi auttaa kuvatuissa tilanteissa?
  • Mikä ei kuulu tukioppilaalle? Milloin tukioppilaan kannattaa neuvoa kysymään apua tai ohjeita opettajalta tai terveydenhoitajalta

Taustaa liittyen näyttelykävelyn tarinoihin

Oppilaalla on paljon poissaoloja. Sisäilmasta oireilu voi aiheuttaa poissaoloja koulusta. Jatkuva sairastaminen kotona tai huonovointisuus koulussa voivat heikentää koulumenestystä. Poissaolot vaikuttavat koulunkäynnin lisäksi luokkakaverisuhteisiin. Ne oppilaat, jotka eivät oireile jonkin rakennuksen sisäilmasta, voivat ihmetellä, miksi joku toinen oireilee. Asiaa voi olla vaikea ymmärtää, koska aina ei saada selville syytä, miksi joku toinen oireilee enemmän kuin toinen. Toisen tilanteen ymmärtämistä voi helpottaa, kun muistaa, että koska ihmiset ovat erilaisia, myös oireilu on erilaista. Erityisesti astmaa tai muuta hengityssairautta sairastavat saattavat oireilla muita herkemmin huonolle sisäilmalle.

  • Poissa olleen oppilaan voi tuntua vaikealta palata takaisin kouluun, kun ei ole kuullut kuulumisia ja päässyt mukaan keskusteluihin. Häntä voi auttaa kysymällä kuulumisia ja kuuntelemalla, mitä hänellä on sanottavaa.

Oppilas on kotiopetuksessa. Joskus koulusta ei pystytä tarjoamaan sisäilmasta oireilevalle oppilaalle sopivaa väistötilaa. Tällöin jotkut käyvät väliaikaisesti koulua kotoa käsin. Nuorelle vertaisryhmä on hyvin tärkeä, joten siitä erilleen joutuminen voi olla kipeä asia. Videoyhteyden kautta opiskelussa on tärkeää, että yhteyden päässä olevaa oppilasta huomioidaan oppitunnin aikana säännöllisesti opettajan ja oppilaidenkin toimesta. Ryhmätöiden tekeminen auttaa luomaan ja ylläpitämään luokkakaverisuhteita. Joskus kotoa käsin koulua käyvä oppilas voi osallistua joillekin tunneille paikan päällä, esimerkiksi ulkona pidettäville liikuntatunneille. Yhteisöllisyyden tunteen rakentaminen on niillä tunneilla erityisen tärkeää.

  • Yksin kotona opiskeleminen voi tuntua hankalalta ja olla yksinäistäkin. Tukioppilas voi esimerkiksi kirjoittaa itse tai pyytää luokan kirjoittamaan viestejä kotona opiskelevalle. Pohtikaa, mitä viesteissä voisi lukea. On tärkeää osoittaa kotona opiskelevalle, että hän kuuluu meidän luokkaamme.

Oppilaan luokka on väistötiloissa eri puolella kaupunkia. Koulujen korjaamisen tai uusien rakentamisen ajaksi oppilaita siirtyy käymään koulua erilaisiin väistötiloihin. Väistötilat voivat sijaita esimerkiksi erillisissä parakeissa, kirjastoissa tai vaikka kunnantalolla. Erityisiä tiloja tarvitsevat oppiaineet kuten kotitaloustunnit voidaan järjestää toisen koulun kotitalousluokassa. Joskus väistötiloihin joudutaan jakautumaan niin, että oma luokka hajoaa useampaan paikkaan ja samalla tukioppilaat voivat jäädä kauaksi. Koulun yhteisiä tapahtumia ei välttämättä pystytä järjestämään entiseen tapaan. Tilanne on vaikea kaikille, se kuormittaa niin koulun henkilökuntaa kuin oppilaitakin. Näissä tilanteissa luokkahengen ja koulun yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeää.

  • Tukioppilaat voivat olla mukana järjestämässä koulun yhteistä mukavaa toimintaa, johon kaikki pystyvät osallistumaan. Vaikka yhteisiä tiloja ei olisi, niin toiminta voi olla välitunneille järjestettyä ohjelmaa tai esimerkiksi koko koulun iltapäivä frisbee-golfradalla tai pulkkamäessä.

Oppilas voi pahoin hajusteista. Joillekin ihmisille erilaiset tuoksut, hajustetut tuotteet ja muut kemikaalit aiheuttavat oireita, kuten nuhaa, silmien kirvelyä, päänsärkyä ja pahoinvointia. Esimerkiksi hajustetut pyykinpesu- tai huuhteluaineet saattavat aiheuttaa vierustovereille oireita. Jokainen voi helpottaa oireita saavien oloa vähentämällä hajustettujen tuotteiden käyttöä.

  • Oppilaat voivat kysyä koulussa opettajalta tai rehtorilta, voisiko koulussa keskustella hajusteiden käytön vähentämisestä. Kotona voi kysyä, voiko esimerkiksi shampoon, suihkugeelin, kosteusvoiteen tai deodorantin vaihtaa tuoksuttomiin vaihtoehtoihin. Pyykinpesussa voi siirtyä käyttämään hajusteettomia pyykinpesuaineita ja huuhteluaineita.

Oppilaan on hankala olla koulussa. Koulussa oleminen voi olla koulun sisäilmasta oireilevalle hankalaa.

  • Oli hankalan olon syy mikä tahansa, voi tukioppilas olla oppilaalle tukena moikkaamalla ja juttelemalla. Hän voi myös neuvoa puhumaan asiasta opettajalle tai terveydenhoitajalle.
  • On muistettava, että on aikuisten tehtävä ratkaista sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuvat pulmat. Tukioppilaat eivät ole vastuussa toisista oppilaista. Tukioppilaat voivat kuitenkin olla paljon avuksi, kun he huomioivat muita oppilaita koulun arjessa.

Nämä tukioppilaiden tehtäväkortit on laadittu Hengitysliiton Ratkaistaan yhdessä! -hankkeessa.