205. Sosiaaliset verkostoni

200. Ryhmän toiminta

Tehtävä

Pohditaan itsenäisesti sekä pienryhmätyöskentelyn avulla omaa sosiaalista verkostoa ja sitä, millaiset ryhmät ovat itselle merkityksellisiä, innostavia ja tukea tuovia.

Tila

Itsenäisen työskentelyn ja pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.

Tarvikkeet

Paperia, kyniä.

Kesto

15-45 min.

Ryhmän dynamiikkaRyhmäytyminen
5 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Aluksi osallistujat pohtivat itsenäisesti, millaisissa eri ryhmissä ja yhteisöissä he ovat jäseninä (esimerkiksi perhe, koulu tai luokka, tukioppilasryhmä, kaverit, harrastuspiirit, joukkueet, serkut, isovanhemmat tai muut sukulaiset, nettiyhteisöt). Sen jälkeen he piirtävät omat ryhmänsä paperille siten, että niiden tärkeysjärjestys ja suhde toisiinsa tulevat esiin. Ryhmiä voi esimerkiksi piirtää osittain päällekkäin, jos suurin osa ystävistä kuuluu lisäksi samaan harrastus- tai kouluporukkaan.

Lopuksi oppilaat sijoittavat itsensä kuvaan sopivalle paikalle. Jaa osallistujat noin neljän oppilaan ryhmiin. Kysy oheiset kysymykset ääneen. Oppilaat merkitsevät oman vastauksensa sosiaalisten verkostojen karttaansa. Lopuksi he keskustelevat kokemuksistaan pienryhmissä.

Keskustelukysymyksiä:

  • Missä ryhmässä saan eniten rohkaisua? Ketkä kannustavat, rohkaisevat ja tukevat?
  • Missä ryhmässä minua kuullaan parhaiten?
  • Mikä ryhmä saa parhaat puoleni esiin?
  • Mikä ryhmä innostaa minua? Missä saan eniten ideoita, olen luova ja energinen?
  • Mikä ryhmä tuottaa minulle eniten iloa?
  • Onko joku ryhmä vasta aloittanut, toinen ollut kasassa pitkään?
  • Vaihteleeko oma tapani toimia ryhmästä toiseen?
  • Miten ryhmäni ovat muuttuneet ajan kuluessa? Jos miettii omaa koululuokkaa, niin miten työskentely ja ilmapiiri luokassa on muuttunut yläkoulun aikana?
  • Mitä itse teen sen eteen, että ryhmä toimii mahdollisimman hyvin?

Taustaa

Ryhmä kehittyy jatkuvasti

Ryhmäprosesseilla tarkoitetaan ryhmän toiminnasta syntyvää yksilöiden välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus synnyttää ryhmän sisälle erilaisia rakenteita ja suhteita, jotka ratkaisevat ryhmän toiminnan tehokkuuden. Nämä vaikuttavat voimakkaasti siihen, millainen toimintakulttuuri ja työrauha ryhmään rakentuu. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi oppilasryhmään syntyvät roolit ja vallankäyttö sekä luokkaan syntyneet normit.

Ryhmän kehittymisprosessi on pitkä tapahtumaketju, jonka alkua ja loppua on hankala osoittaa tarkasti. Tavalla tai toisella ryhmä kehittyy koko olemassaolonsa ajan. Yhteistä on se, että ryhmä kehittyy alkuhämmennyksen ja konfliktien kautta yhtenäisyyteen ja parhaimmillaan tehokkaaseen yhteistyöhön. Muutokset ryhmän kokoonpanossa, uusi oppilas tai vaikkapa jonkun oppilaan pitkä poissaolo voivat vaikuttaa niin, että ryhmä joutuu määrittelemään toimintaansa ja käymään jo ohitetun kehitysvaiheen läpi uudestaan.

Kehitysvaiheajattelun kautta tukioppilaat ymmärtävät, miksi esimerkiksi kummiluokan kanssa toimiminen on erilaista ryhmän aloittaessa ja myöhemmin lukuvuoden kuluessa, kun luokan toiminta on vakiintunut. Alussa kaikki hakevat paikkaansa ryhmässä ja ohjaajalta haetaan enemmän tukea. Myöhemmin ryhmän sisäiset suhteet korostuvat. Tukioppilaiden kanssa on hyvä miettiä, millaiset leikit sopivat varovaiseen alkuvaiheeseen ja minkälaiset tehtävät tukevat ryhmän yhteishenkeä myöhemmin. Pohdinnan tukena voi käyttää omaa sosiaalista verkostoa. Sen avulla on helppo nähdä, miten eri tavalla eri vaiheissa olevat ryhmät toimivat ja miten erilaisille ryhmille asettaa itsekin erilaisia odotuksia.

Kerro osallistujille

  • Ryhmän toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sen koko, käytettävissä olevat tilat sekä yhdessä vietetyn ajan kesto.
  • Ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus synnyttää ryhmän sisälle erilaisia rakenteita ja suhteita, jotka ratkaisevat ryhmän toiminnan tehokkuuden.
  • Ryhmä kehittyy koko olemassaolonsa ajan. Ryhmiä tutkimalla on voitu havaita selkeitä eripituisia kehitysvaiheita. Ryhmä kehittyy alkuhämmennyksen ja konfliktien kautta yhtenäisyyteen ja parhaimmillaan tehokkaaseen yhteistyöhön. Kehittyminen ja uudistuminen aiheuttavat ryhmissä kuohuntaa ja epävarmuutta. Kun suunnittelee toimintaa jollekin ryhmälle, on hyvä miettiä, millainen ryhmä on kyseessä, kuinka hyvin osallistujat tuntevat toisensa ja millaiset asiat parhaiten tukisivat kyseisen ryhmän toimintaa.

 

Lähteet:

Pennington D. C. 2005. Pienryhmän sosiaalipsykologia. Gaudeamus.