509. Tarinat pakolaisnuorista

500. Yhdenvertaisuus

Tehtävä

Oppilaat asettuvat pakolaisnuoren asemaan ja ymmärtävät, miksi omasta maasta voi joutua lähtemään. Luetaan kahden pakolaisnuoren tarinat. Eläydytään heidän asemaansa ja pohditaan, miten muut oppilaat voivat tukea tulijaa.

Tila

Luokkahuone tai rennompi tila, jossa voi jakautua ryhmiin keskustelemaan.

Tarvikkeet

Tarinat (liite 1), kysymykset, lappuja ja kyniä.

Kesto

15-45 min.

EmpatiaYhdenvertaisuus
5 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Liitteet

Ohjeet

Lue pakolaisnuorten tarinat. Sen jälkeen keskustellaan tarinoiden herättämistä ajatuksista ja pohditaan, miten tukioppilaat voivat olla parhaiten avuksi toisesta maasta Suomeen muuttaneelle oppilaalle. Aluksi keskustellaan yhdessä, sitten 2–3 hengen pienryhmissä. Lopuksi ryhmien vastaukset kootaan yhteen. Puolet pienryhmistä keskustelevat teemasta 1 ja puolet teemasta 2.

Keskustellaan yhdessä

  • Mitä arvelette, halusiko nuori alun perin lähteä kotimaastaan? Mistä päättelette niin?
  • Pakolaiseksi lähtiessään useimmat joutuvat jättämään kotinsa ja myymään omaisuuttaan. Monet joutuvat lähtemään epävarmalle matkalle ilman perheenjäseniään, tai riskinä on kadottaa heidät matkalla esimerkiksi ihmissalakuljettajien epäluotettavuuden vuoksi. Miksi he ovat kuitenkin lähteneet?
  • Millaiset asiat ovat saattaneet herättää nuoressa epävarmuutta, kun hän saapui Suomeen?
  • Miksi koulunkäynti on pakolaisnuorelle tärkeää?

Pienryhmäkeskustelu, teema 1

  • Kuvitelkaa tarinan nuoren elämä vuoden kuluttua. Mitä asioita hänelle on voinut tapahtua, kun hänestä tuntuu, että asiat ovat ihan hyvin ja hän viihtyy koulussa?

Pienryhmäkeskustelu, teema 2

  • Kuvitelkaa tarinan nuoren elämä vuoden kuluttua. Mitä asioita hänelle on voinut tapahtua, kun hänestä tuntuu, että asiat eivät ole hyvin eikä hän viihdy koulussa?

Yhteinen purkukeskustelu

Pienryhmät kertovat pääkohdat omista keskusteluistaan. Pienryhmiltä kerätään lopuksi taululle tai fläpille tärkeimmiksi koettuja ajatuksia ja käydään yhteinen keskustelu. Voitte keskustella esimerkiksi seuraavista asioista:

  • Miten muiden oppilaiden tapa kohdella pakolaisena tullutta oppilasta näkyi tarinoissa?
  • Miten hän oli itse käyttäytynyt muita oppilaita kohtaan?
  • Mitä tehtäviä tukioppilaalla on, kun kouluun tulee uusi oppilas?
  • Millaisia taitoja tai keinoja tukioppilas tarvitsee voidakseen auttaa pakolaisena tullutta viihtymään koulussa?
  • Millaisissa asioissa tarinoidenne pakolaisoppilaat olisivat tarvinneet aikuisen tukea?

 

Taustaa

Turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten tilanteeseen eläytyminen on helpompaa, jos ymmärtää, millaisia asioita heillä on kannettavanaan. Useilla pakolaisilla on henkilökohtaisia kokemuksia vainosta ja väkivallasta. Kotimaasta lähteminen tarkoittaa kaiken turvallisen ja tutun menettämistä ja monet ovat myös menettäneet läheisiään. Pakomatkaan liittyy vakavia riskitekijöitä sekä vaikeita olosuhteita, jotka voivat olla traumatisoivia. Vastaanottavassa maassa on vastassa omat haasteet. Turvapaikanhakijoiden kohdalla vireillä oleva turvapaikkaprosessi on kuormittavaa. Ajatukset pyörivät usein vain sen ympärillä, myönnetäänkö turvapaikka vai ei. Jos jääminen on lopulta mahdollista, alkaa sopeutuminen uuteen kulttuuriin ja tapoihin, uuden kielen oppiminen ja oman paikan löytäminen yhteiskunnasta. Lisäksi mieltä painaa usein huoli kotimaan tilanteesta ja läheisten selviytymisestä.

Empatiakyvyn vahvistaminen on tärkeä keino ehkäistä rasismia, vihapuhetta ja syrjintää. Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää, mitä toinen ihminen tuntee ja kokee, sekä taitoa asettua toisen henkilön asemaan. Empatiataitoja voi vahvistaa esimerkiksi eläytymällä toisen ihmisen tarinaan ja tunteisiin. Näin voidaan vahvistaa nuoren herkkyyttä ymmärtää toisia sekä kykyä kohdata heitä.

Hyvän kotoutumisen edellytyksenä on toivo paremmasta tulevaisuudesta. Elämän perusasioiden, kuten sosiaalisten suhteiden, ystävien ja tuen saaminen, auttavat uutta yhteisön jäsentä. Harrastusmahdollisuudet ja yhteenkuuluvuuden tunne rakentavat uskoa tulevaisuuteen ja kykyyn orientoitua eteenpäin.

Jokaisella on oikeus kuulua ryhmään ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Tunne siitä, että on tervetullut, vaikuttaa myös jatkossa nuoren koulunkäyntiin ja mahdollisuuksiin sopeutua. Vastaanottavalla ryhmällä ja opettajilla on velvollisuus huolehtia siitä, että jokainen kokee olonsa hyväksytyksi ja tekee osansa toisten huomioimisessa. Maahanmuuttajien kotoutumista edistää parhaiten se, että jokaisen lähtökohtia ja kulttuuria arvostetaan.

 Kerro osallistujille

  • Suomeen muutetaan monista syistä. Osa muuttaa esimerkiksi vanhempien työn tai opiskelujen perässä, osa on joutunut pakenemaan kotoaan sodan tai muun vakavan uhan takia.
  • Turvapaikanhakijanuorella on todennäköisemmin kuormittavia kokemuksia kuin vanhempien työn vuoksi Suomeen muuttaneella nuorella. Uusi oppilas on silti haasteen edessä uuteen yhteisöön tullessaan. Kaverien löytäminen auttaa sopeutumaan tilanteeseen.
  • Pakolaisilla on henkilökohtaisia kokemuksia vainosta ja väkivallasta. Tutun kotimaan lisäksi monet ovat menettäneet myös läheisiään. Pakomatkan ja pakolaisleirien vakavat riskit sekä vaikeat olosuhteet voivat olla traumatisoivia.
  • Turvapaikanhakuprosessiin liittyy paljon epävarmuutta, kyseenalaistamista ja uhkia. Lisäksi mieltä voi painaa huoli kotimaan tilanteesta ja läheisten olinpaikasta ja selviytymisestä.
  • Vastaanottavassa maassa turvapaikanhakija ei vielä tiedä, saako jäädä asumaan maahan. Jos jääminen on lopulta mahdollista, jatkuu sopeutuminen kulttuuriin ja tapoihin, kielen oppiminen ja oman paikan löytäminen yhteiskunnasta. Jos jääminen ei ole mahdollista, epävarmuus ja turvattomuus jatkuvat joko seuraavassa maassa, jonne paetaan, tai turvattomissa oloissa kotimaassa.

 

Lähteet:

Opas maahanmuuttajien parissa työskenteleville, Suomen Mielenterveysseura.
Yhdenvertaisuuslaki (yhdenvertaisuus.fi) (Viitattu 17.10.2017)
Lasten oikeuksien sopimus: www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan
(Viitattu 17.10.2017)