Koronapandemia haastaa uusien seiskaluokkalaisten yläkoulun alkua – vanhempi, näin puhut nuorellesi poikkeusoloista

Huoli nuorten henkisestä hyvinvoinnista, yksinäisyydestä ja murrosiän oireilusta nousevat jatkuvasti esille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimessa ja -netissä. MLL:n Nuortennetissä nuoret ovat jutelleet koronaviruksesta, pöpökammosta ja mitä tekemistä keksisivät, kun koronapandemian takia ei voi tavata kavereita ja harrastaakaan ihan entiseen tapaan.

Koronapandemiasta  johtuvien rajoitusten takia moni nuorta yläkouluun valmistava asia jäi tänä keväänä toteutumatta. Yläkouluun siirtyminen on tavallisestikin jännittävä paikka nuoren elämässä ja nyt sinne siirrytään normaalia epävarmemmassa tilanteessa koronaviruskriisistä johtuen.

”Yläkoulun aloittamisessa jännittää tavallisestikin se, että tuttu luokka ja mahdollisesti kaverit vaihtuvat. Moni miettii, saako kavereita ja miten oppii löytämään joka tunnille oikeaan luokkaan. Tähän päälle vielä koronaviruksen uhka voi myös huolestuttaa nuoria. On tärkeää, että he saavat selkeät ohjeet, miten säilytetään etäisyydet kavereihin ja miten koulussa käytännössä toimitaan esimerkiksi ruokalassa ja välitunneilla”, toteaa MLL:n kouluyhteistyön päällikkö Jenni Helenius.

Koronaviruksesta johtuen osa seiskaluokkalaisista ei viime vuonna päässyt etukäteen tutustumaan uuteen kouluunsa eikä ole nähnyt uusia koulukavereitaan. Silloin on helpompi jäädä yksin. Vanhempia saatetaan tarvita miettimään yhdessä, miten kavereiden kanssa voisi turvallisesti viettää vapaa-aikaa.

”Vanhempien kannattaa seurailla, onko nuorella kavereita. Häntä voi rohkaista tutustumaan uusiin luokkakavereihin. Jos nuorta jännittää puhua heille, miettikää yhdessä, millaisissa tilanteissa voisi olla luontevaa aloittaa keskustelu uuden luokkakaverin kanssa”, Helenius opastaa.

Näin puhut nuorelle koronaviruksesta

MLL:n Vanhempainpuhelimessa ja -netissä vanhemmat voivat kysyä huolenaiheistaan sekä neuvoa lasten kehitykseen liittyen. MLL:n vanhemmuuden tuen suunnittelija Anna Puusniekan mukaan vuosien varrella tietyt huolet toistuvat.

”Nuoriin liittyvät yleisimmät kysymykset koskevat murrosiän oireilua tunteenpurkauksineen ja rajojen testaamisineen. Vanhempia askarruttavat myös huoli nuoren yksinäisyydestä, ahdistuksesta ja henkisestä hyvinvoinnista sekä yleisesti nuoren kanssa toimiminen”, Puusniekka kertoo.

Tällä hetkellä myös koronatilanteeseen liittyviin huoliin etsitään vastausta. Puusniekka neuvoo vanhempia olemaan nuorten kanssa asiasta rohkaiseva, mutta realistinen.

”Kannattaa sanoa huolestuneelle nuorelle, että kuuntelisi tarkkaan koulussa annetut turvallisuusohjeet ja noudattaisi niitä. Muistutetaan käsien pesemisestä ja turvaväleistä. Käsiä pesemällä nuori voi itse vaikuttaa turvallisuuteensa. Rohkaistaan, että osaat kyllä, ole vaan huolellinen. Pidetään yllä toivoa: joku läheinen voi sairastua, mutta pidetään huolta toisistamme. Jos etäopetusjaksoihin päädytään, mietitään, miten nuori voi pitää yhteyksiä kavereihin, ja autetaan etäopiskeluun osallistumisessa”, Jenni Helenius ohjeistaa.

Arki kantaa – elämä jatkuu

Turvallinen ja selkeä arki kannattelee myös epävarmoina aikoina. Päivärytmistä huolehtiminen, omista kouluasioista, harrastuksista ja kotitöistäkin huolehtiminen luo nuorelle turvaa.

”Jos rajoituksia taas tulee lisää, kannattaa miettiä, millaiset asiat ovat 13-vuotiaille tärkeitä ja miten niitä voisi poikkeusoloissakin edistää. Mitä uusia asioita olisi tärkeää oppia? Millainen ajanviete voisi olla kehittävää? Olisiko jotain kädentaitoja, elokuvia tai vaikka kiva lenkkiympäristö, joita mielelläsi neuvoisit nuorelle?” Helenius kysyy.

Yhdessä tekeminen on yläkoulun aloittavalle tärkeää, vaikka hän saattaa joskus vaikuttaa siltä, että ei olisi kiinnostunut vanhempien seurasta. Silloin kannattaa kysyä uudelleen, sopivalla hetkellä.

”Usein 7. luokan aloitus menee ihan mukavasti. Nuori löytää uusia kavereita ja innostuu kouluasioista. Siitä kannattaa olla iloinen ja kannustaa nuorta. Mutta olla valmiina kuuntelemaan ja tukemaan tarvittaessa”, Helenius sanoo.

Kuuntele, ymmärrä ja tue nuorta 

  • Kysy, mitä kuuluu. Jutelkaa usein päivän kuulumiset. Kutsu välipalalle, pyydä sohvalle viereen istumaan, kosketa olkapäälle tai käy vaikka peittelemässä illalla ja hymyile lempeästi. Jos olet huolissasi, keskustelua voi aloittaa esimerkiksi sanomalla, että olen huomannut, että vaikutat vähän surulliselta. Haluaisitko jutella siitä?
  • Ole kiinnostunut harrastuksista. Moni nuori lopettaa harrastuksensa yläkoulun aikana. Osa taas alkaa treenata entistä tavoitteellisemmin. Tue nuorta harrastuksessa. Jos hän päättää lopettaa, auta häntä keksimään jotain mielekästä tilalle. Lepokin on usein tarpeen.
  • Muista murrosiän fyysiset muutokset. 7. luokan alkuun ajoittuu myös murrosikään liittyviä muutoksia. Esimerkiksi liikuntatunnit suihkussa käymisineen voivat jännittää nuorta. Siitä kannattaa jutella.
  • Ymmärrä nuorta: murrosikä voi näkyä eri tavoilla. Nuoruus on ensimmäisen kolmen ikävuoden ohella tärkein vaihe persoonallisuuden kehityksessä. Kaikki nuoret eivät kapinoi tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa. Osa saattaa kokea esimerkiksi ahdistusta, joka ilmenee alakuloisuutena tai ankarana suorittamisena.
  • Auta suorituspaineissa. Jos nuori kokee suorituspaineita kouluasioista, sano että hienoa, että opiskelu on hänelle tärkeää. Muistuta, että mokaaminenkin kuuluu asiaan. Jokaiselle sattuu joskus virheitä. Kaikki asiat eivät ole kaikille yhtä helppoja. Täytyy antaa itselleen armoa. Joissakin tilanteissa riittää sellainen suoritus, että pääsee eteenpäin.
  • Tue kiusaamistilanteessa. Jos nuori kertoo esimerkiksi joutuneensa kiusatuksi koulussa tai netissä, on tärkeää olla nuoren tukena asian selvittämisessä. Siinä ei yleensä auta pelkkä kuunteleminen, vaan vanhempaa tarvitaan usein koululle keskustelemaan asiasta. Kiusaamistilannetta selvittäessä kannattaa suhtautua eri osapuolten näkemyksiin rakentavasti, ja tukea omaa lasta kertomaan oma näkökulmansa asiaan.

 

Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:
Jenni Helenius, kouluyhteistyön päällikkö, 050 570 0023, jenni.helenius(a)mll.fi
Anna Puusniekka, vanhemmuuden tuen suunnittelija, 050 472 5010,  anna.puusniekka(a)mll.fi
Maria Gnosspelius, viestintäpäällikkö, 050 325 6126, maria.gnosspelius(a)mll.fi

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.