Tekoäly ja mediankäyttöön liittyvät ristiriitatilanteet mietityttävät vanhempia
Jatkuvasti muuttuva digitaalinen maailma herättää monissa vanhemmissa kysymyksiä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Kulttuurirahaston Digitutkijat-hankkeen yhteydessä toteutettu opinnäytetyö osoittaa, että vanhemmilla on paljon tietoa lasten mediankäyttöön liittyvistä asioista, mutta mediakasvatukseen liittyy arjessa monia haasteita.
Vuodenvaihteessa 2025–2026 toteutettuun Internet-kyselyyn vastasi 95 neljäsluokkalaisten vanhempaa eri puolelta Suomea, eniten Pohjois-Suomesta ja Uudeltamaalta.
Tekoälyyn liittyvät kysymykset mietityttävät monia vanhempia. Lapset viettävät mielellään aikaa ruutujen äärellä, ja puolissa perheitä ilmeneekin ristiriitatilanteita laitteiden käyttöön liittyen. Ruutuaikaa saattaa olla vaikea hallita ja vanhemmat kaipaavat tähän tukea.
Tutkimuksen mukaan lasten digitaalisten laitteiden ja sisältöjen käyttöä ohjataan ja valvotaan. Rajojen asettaminen on tärkeää, mutta sen lisäksi vanhemmilla on käytössään paljon muita hyviä vuorovaikutuksellisia mediakasvatuskeinoja. Kyselystä kävi ilmi, että vanhemmilla on myös melko hyvä käsitys lasten mediankäytön riskeistä ja suosituksista, vaikka monen neljäsluokkalaisen ruutuaika ylittääkin suositukset.
Useimmat vanhemmista ilmoittivat käyvänsä lapsensa kanssa keskusteluja digilaitteiden ja niiden sisältöjen vaikutuksista hyvinvointiin. Perheissä keskustellaan myös erilaisten sisältöjen merkityksistä ja siitä, miten verkossa toimitaan muita kunnioittaen.
Tulosten perusteella tekoälyyn liittyvää keskustelua käydään kuitenkin paljon vähemmän. Samaan aikaan vanhemmat ovat huolissaan siitä, ettei lapsi välttämättä erota tekoälyllä tuotettua sisältöä. Vaikka tekoälyyn liittyvät kysymykset voivat tuntua vierailta, niistä on tärkeää keskustella lapsen kanssa ikätasoisesti. Tukea tekoälyyn liittyvään keskusteluun löytyy esimerkiksi MLL:n artikkelissa Mitä vanhemman on hyvä tietää tekoälystä?
Vuorovaikutuksen merkitystä mediakasvatuksessa ei voi liikaa korostaa. Vanhemman ja lapsen välinen avoin keskusteluyhteys on lapselle tärkeää, jotta hän voi ilmaista mieltä askarruttavia asioita.
Vaikka vanhemmilla on paljon mediankäyttöön liittyvää tietoa, sen muuttaminen arjen käytännöiksi ei ole aina helppoa. Tutkimuksen perusteella vanhemmat tarvitsevatkin tukea ja neuvoja myös omiin epävarmuuksiin ja jaksamiseen liittyen, sillä mediakasvatus voidaan kokea kuormittavana.
Lisäksi vanhemmat tarvitsevat rohkaisua keskusteluun lapsen kanssa. Konkreettiset neuvot arjen haastaviin tilanteisiin ovat tervetulleita.
Opinnäytteen kyselytulokset muistuttavat, että mediakasvatus ei ole pelkästään sääntöjä ja ruutuaikarajoituksia. Eniten se on yhteistä keskustelua ja arkista läsnäoloa. Kenenkään ei tarvitse tietää kaikkea – mutta yhdessä voi aina ottaa selvää!
- Puhu ja kuuntele: pidä keskusteluyhteys auki ja kiinnostu lapsen mediamaailmasta. Kysy, mitä lapsi tekee verkossa, kenen kanssa ja miltä se tuntuu. Kun lapsi kokee tulevansa kuulluksi ilman syyttelyä, hän kertoo helpommin myös vaikeista tilanteista, kuten pelottavista sisällöistä tai kiusaamisesta.
- Sopikaa rajat yhdessä. Laadi pelisäännöt yhdessä lapsen kanssa, jolloin niihin sitoutuminen on helpompaa. Ristiriitatilanteissa pysy rauhallisena, nimeä tunteita ja palauta keskustelu siihen, mitä on sovittu.
- Opetelkaa tunnistamaan sisältöjä: kaikki verkossa ei ole totta, erityisesti tekoälyn kohdalla. Käykää keskustelua siitä, kuka sisällön on tehnyt, miksi ja voiko tämä olla totta. Selitä, että kuvia, videoita ja tekstejä voidaan muokata tai luoda kokonaan, ja siksi kaikkea ei pidä uskoa sellaisenaan.
- Huolehdi arjen tasapainosta: myös ruudutonta aikaa ja yhteisiä hetkiä. Pidä kiinni hetkistä ilman laitteita, kuten ruokailuista tai ilta-ajasta. Yhteinen tekeminen ilman ruutuja vahvistaa vuorovaikutusta ja tekee mediankäytöstä vain yhden osan arkea, ei sen keskipistettä.
- Muista, että riittävän hyvä riittää. Kaikkea ei tarvitse tietää tai hallita täydellisesti. Keskustele muiden vanhempien kanssa, hyödynnä MLL:n mediakasvatuksen tietosivuja MLL:n Vanhempainnetissä ja muista, että avoin ja välittävä suhtautuminen on mediakasvatuksessakin tärkeintä.
Artikkelin kirjoittaja Heli Petersohn on Dataperustaisten hyvinvointipalvelujen kehittämisen YAMK-koulutuksesta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Vinkit vanhemmille antoi MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Ville Välikangas.