Siirry sisältöön

Kohtaamispaikoista apua, tukea ja aitoa kohtaamista

Perhekeskusten kohtaamispaikoilla on erityinen tehtävä. Ne jalkauttavat perhekeskusten palvelut lähemmäs lapsiperheitä. Niissä perheet voivat viettää aikaa ja tavata toisiaan. Omalta osaltaan kohtaamispaikat vastaavat palveluiden pirstaleisuuteen tarjoamalla kokonaisvaltaista tukea.

Kohtaamispaikkojen yhteisöllisyys ja vertaistoiminta madaltaa raja-aitoja ammattilaisten, vapaaehtoisten ja perheiden välillä. Luottamus ja aito vuorovaikutus mahdollistavat kokonaisvaltaisen kohtaamisen. Kun perhe kokee tulleensa kohdatuksi, madaltuu kynnys avun pyytämiseen ja saamiseen.  Mentalisaatioperustainen työtapa vahvistaa ammattilaisten kohtaamisosaamista. Se tarkoittaa muun muassa kiinnostumista lapsen, nuoren ja vanhemman ajatuksista, kokemuksista ja tunteista.

Eriytyneiden palveluiden haasteena on, että perhettä ei pystytä tukemaan kokonaisvaltaisesti yhdessä paikassa. Yksittäisillä työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia tarttua perheen kokonaistilanteeseen ja elämäntarinaan. Kohtaamispaikka vastaa tähän haasteeseen tarjoamalla perheille järjestöjen, seurakunnan ja kunnan toimintaa sekä kynnyksetöntä tukea saman katon alla.

Vanhemmat eivät lähtökohtaisesti hakeudu kohtaamispaikkaan ratkomaan perheessä olevia ongelmia vaan hakemaan seuraa, neuvoa ja tekemistä arkeen itselleen ja lapselleen. Vantaan Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa huomattiin, että tutustuminen, arjen kohtaaminen, yhdessäolo ja luottamuksen rakentuminen tuttuihin ammattilaisiin vaikutti siihen, että perheet, jotka eivät olleet löytäneet palveluiden piiriin, alkoivat kertoa vaikeuksistaan ja huolistaan kohtaamispaikassa ja saivat niihin apua.

Monitoimijaisessa kohtaamispaikassa järjestöillä on tärkeä rooli. Järjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset tuovat kohtaamispaikkaan yhteisöllistä, osallistavaa ja vertaistuellista toimintaa, joka madaltaa kynnystä kunnan sote-palveluihin. Yhdessä toimiessa myös järjestöjen työntekijöillä on mahdollisuus ohjata perheitä suoraan oikealle kunnan työtekijälle. Tämä tarkoittaa, että yhden oven takaa perhe saa paitsi paikan, jossa viettää aikaa ja tavata muita perheitä, myös tukea ja apua eri toimijoilta, ilman ajanvarausta ja kynnyksettömästi.

”Näen lapsen nauttivan muiden muksujen kanssa leikkimisestä. Saan samalla vaihtaa kuulumisia teidän työntekijöiden kanssa sekä myös muiden vanhempien. Osaatte kysyä hyviä kysymyksiä leikin lomassa, jotka johdattavat myös kertomaan omista haasteista, mielen päällä olevista asioista tai lapsen hoitoon/kasvatukseen liittyvistä pulmista.  Ohjaus ja neuvonta tulee luontevasti. Osaatte myös tarvittaessa ohjata oikean palveluntarjoajan tai työntekijän pariin.” 

Kohtaamispaikoissa käytäntönä on, että eri sektoreiden toimijat jalkautuvat kohtaamispaikan arkeen tapaamaan perheitä ja kertomaan lapsiperheiden palveluista. Jalkautuvan työntekijän rooli voi olla kohtaamispaikan arjessa hyvin erilainen kuin perinteisempi auttajan tai neuvojan rooli perustehtävässä. Ammattilaisilta vaaditaan uudenlaista tapaa lähestyä ja olla läsnä. Asiat ja keskustelut käydään legopalikoiden ja kahvikuppien äärellä sekä vertaisuuteen perustuvissa ryhmissä.

Kohtaamispaikan työntekijän tai vapaaehtoisen mentalisaatio-osaaminen nostaa perheiden kokemukset keskiöön ja auttaa työntekijää tai vapaaehtoista pohtimaan yhdessä perheen kanssa heidän tilannettaan eri näkökulmista. Se lisää kiinnostusta myös siihen, mitä kaikkea perheen ja yksilön käyttäytymisen takana voi olla. Mentalisaatio-osaaminen nostaa esiin lapsen ja vanhemman kokemuksia, tunteita sekä ajatuksia ja auttaa ymmärtämään syvemmin kunkin perheen tilannetta.

Käyttäessään mentalisaatioon perustuvaa työotetta, työntekijä asettuu perheen rinnalle. Usein vastauksia tärkeämpää on aito, empaattinen kohtaaminen ja kuunteleminen. Kohtaamispaikoissa erilaiset perheet erilaisine taustoineen ja elämäntarinoineen kokoontuvat yhteen ja työntekijän mentalisaatiokyky vahvistaa ymmärrystä siitä, että jokainen meistä kantaa tässä hetkessä mukana omaa elämäntarinaansa.

Mentalisaatiokyky auttaa työntekijää ja vapaaehtoista tai toisen perheen vanhempaa olemaan kiinnostunut toisen ihmisen ajatuksista ja tunnemaailmasta sen sijaan, että keskittyisi tarkkailemaan muita ulkoapäin ja tekisi johtopäätöksiä ainoastaan käyttäytymisen perusteella. Aito kohtaaminen luo luottamusta.

Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa olemme nähneet, että vanhempien keskinäinen vertaistuki, toiminta ja uudet kaverit lapsille  kantavat perheitä haastavissa elämäntilanteissa eteenpäin.  Aito, lämmin kohtaaminen ja kynnyksetön tuki auttaa.

Reetta Kyyrö

Reetta Kyyrö

Kohtaamispaikkatoiminnan suunnittelija

Johanna Sourander

Johanna Sourander

Erityisasiantuntija

Aiheeseen liittyvät

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös