Millainen on kiva kaveri netissä?

Nykyään lapsen kaverisuhteet eivät kehity vain päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa. Digiaikaan syntynyt lapsi tarvitsee tukea oman vuorovaikutuksen ja kaveritaitojensa kehittymiseen myös verkossa, sillä netti on ennen kaikkea sosiaalinen alusta. Vanhemman esimerkki ja kiinnostus ovat keskeistä tukea, kun kasvava lapsi ottaa ensiaskeliaan netin ja sosiaalisen medioiden maailmoihin.

Nettiympäristö kuuluu lapsen elämään usein jo varhain vanhempien sosiaalisen median käytön myötä. Vaikka pieni lapsi ei vielä itse tuota tekstiä tai kuvia someen, vanhemmilla on mahdollisuus tukea lapsen käsitystä jo varhain siitä, miten netissä toimitaan reilusti ja ystävällisesti toisia kohtaan. Esimerkkiä muita huomioivasta nettiviestinnästä voi antaa avaamalla omaa somemaailmaa, päivittämällä harkiten ja kunnioittamalla kasvavan lapsen mielipiteitä omasta somenäkyvyydestään.

Päiväkoti-ikäinen lapsi katselee, pelailee ja tutkii enimmäkseen muiden tuottamia sisältöjä kuten kirjoja, ohjelmia ja videoita. Erilaiset mediasisällöt tarjoavat oivan alustan harjoitella tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka luovat tärkeää pohjaa kaveritaidoille. Aikuinen voi tukea pientä lasta esimerkiksi nimeämään ja tunnistamaan lempimediahahmojen tunteita ja ohjata niiden kautta lasta käsittelemään omia tunnekokemuksiaan. Havainnoimalla lapsen kanssa mediassa nähtyjä kaverisuhteita tai tilanteita, joissa hahmot ratkaisevat yhdessä eteensä tulleita haasteita, voidaan oppia myös kivasta kaveruudesta. Esimerkiksi yhdessä katsotut, lapselle sopivat elokuvat tarjoavat mukaansa tempaavan maaperän, jolla vaikeitakin sosiaalisia tilanteita ja tunteita voi käsitellä turvallisesti.

Lukemaan ja kirjoittamaan oppivalle lapselle netti aukeaa ennennäkemättömällä tavalla. Samalla lapsen sosiaaliset suhteet laajenevat usein nettiin, kun entuudestaan tuttujen kavereiden kanssa aletaan pitää yhteyttä ja viettää aikaa myös verkon äärellä. Netissä solmitaan myös uusia kaveruuksia.

Jos lapsi saa nettiyhteydellä varustetun puhelimen käyttöönsä ja oma somen käyttö alkaa, eivät pelkät tekniset taidot tai asetusten kuntoon laitto vielä riitä nettimaailmassa pärjäämiseen. Yksi tärkeä tapa tukea itsenäisempää netinkäyttöä aloittelevan lapsen taitoja on tutustua yhdessä nettiympäristöihin ja aloittaa juttelu niistä sosiaalisen median kanavista ja peliympäristöistä, joiden käytöstä lapsi on kiinnostunut.

Seuraavia kysymyksiä voi ottaa keskustelun tueksi, kun omaa netinkäyttöään aloittelevan lapsen kanssa pohditaan, millaista on olla kiva kaveri netissä. Nettiasioista jutustelu kannattaa ottaa säännölliseksi osaksi arkea.

• Millainen on hyvä kaveri? Miten kiva kaveri toimii netissä?
• Keiden seurassa lapsi juttelee ja viettää aikaa netissä? Miten keskustelut ja ryhmät saavat alkunsa?
• Mikä ryhmissä on lapsen mielestä kivointa? Entä tylsää tai häiritsevää?
• Millaisista aiheista eri ryhmissä tai peleissä viestitellään? Tarvitseeko kaikkiin viesteihin vastata?
• Mistä voi tietää keitä muita ryhmiin kuuluu ja keille kaikille omat viestit päätyvät?
• Millaisia asioita tai kuvia reilu kaveri ei jaa kavereistaan netissä?
• Mitkä omat ja kavereiden jutut pidetään netissäkin salaisuuksina?
• Millaisia vitsejä tai hassuja juttuja netissä kiertää? Tuntuvatko samat asiat kaikista hauskoilta?
• Millaisia tunteita eri emojeilla tai tarroilla näytetään? Millä muilla tavoilla tunteista voi kertoa?
• Millaisia sääntöjä tai tapoja keskusteluryhmiin voi syntyä? Ovatko ne kaikkien kannalta reiluja?

• Millainen toiminta netissä on kiusaamista? Onko sitä aina helppo tunnistaa?
• Mitä tehdä, jos saa netissä ikäviä viestejä? Entä jos näkee kaverin saavan sellaisia?
• Mikä voi saada jonkun käyttäytymään netissä ikävästi tai häiritsevästi?
• Jääkö joku ryhmistä ulkopuolelle, vaikka haluaisi olla mukana? Miltä sellainen voi tuntua?
• Millaisia pieniä asioita voi tehdä, ettei kellekään tulisi netissä yksinäinen olo?
• Joskus asioista tulee netissä kinaa. Miten riitoja tai väärinkäsityksiä voi ratkoa? Miltä anteeksipyytäminen tuntuu kasvokkain? Entä netissä?
• Kaverin kanssa ei aina olla samaa mieltä eikä tarvitsekaan. Miten omaa mielipidettä voi perustella lyttäämättä toista? Miten erimielisyyksiin kannattaa suhtautua?
• Joskus keskusteluissa kiertää pelottavia linkkejä tai viestejä, jotka eivät ole edes totta. Onko sellaisten jakaminen ja toisten pelottelu kivaa nettikaveruutta?
• Jos kiusaamista, kuten haukkumista, loukkaavia viestejä, perättömiä juttuja tai ikävien kuvien levittämistä tapahtuu lapsen käyttämillä kanavilla, kenen puoleen voi kääntyä?
• Aikuinen auttaa silloinkin, jos netissä on sattunut jotain ikävää. Onko jokin netissä tapahtunut tai nähty asia jäänyt vaivaamaan lasta? Mitä sille voitaisiin yhdessä tehdä? Miten lapsi toivoisi, että tilanne ratkaistaisiin?

Aikuinen tuntee usein pienen lapsen lempijutut, mutta lapsen kasvaessa ja alkaessa touhuta oman laitteen kanssa eivät kivat jutut aina välity aikuiselle asti. Jutelkaa siitä, mitä kaikkea mukavaa puhelimella voi tehdä ja mistä lapsi netissä innostuu. Lapselta voi pyytää vinkkejä myös omaan somenkäyttöön.

• Millaisesta viestistä, kuvasta tai muusta nettijutusta tuli lapselle viimeksi hyvä mieli?
• Mitkä jutut naurattavat netissä kavereiden kanssa? Miten kaveria voi ilahduttaa tai piristää netissä?
• Lapsi kaipaa kannustavaa palautetta myös nettielämäänsä. Mitä lapsen puhelimella tai netissä tekemää asiaa kehuit viimeksi?

Rauna Rahja

Mediakasvatuksen asiantuntija