Toimiva kodin ja koulun välinen viestintä ehkäisee kiusaamista
Omaan lapseen kohdistuva kiusaaminen on ihan kamalaa, siinä tulee tunne kuin itsestä lähtisi pala pois. -Äiti
Oman lapsen kiusatuksi joutuminen laittaa vanhemmat koville. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhemmille suunnatuissa verkkotukiryhmissä vanhemmat kertovat oman lapsen kiusatuksi joutumisen herättämistä vahvoista tunteista; voimattomuudesta, surusta, ymmärtämättömyydestä, ahdistuksesta, epävarmuudesta, epätietoisuudesta, syyllisyydestä, vihasta, jopa raivosta. He myös kertovat jäävänsä asian kanssa usein yksin.
Tutkimuksissa nousevat esiin vanhempien vihan, turhautuneisuuden ja avuttomuuden tunteet, epätietoisuus koulun kiusaamisenvastaisesta työstä ja kokemus, ettei lapsen kiusatuksi joutumista oteta vakavasti. Lisäksi tutkimuksissa todetaan, että vanhempien ääni ei pääse esiin tutkimuksen kentällä. Toisin sanoen, meillä on vain vähän tutkimustietoa siitä, miten vanhemmat kokevat koulukiusaamisen.
Vihan ja raivonkin tunteet ovat luonnollinen reaktio tilanteeseen, jossa herää vahva halu suojella omaa lasta. Oman lapsen suojeleminen on yksi vanhemman tärkeimmistä – ellei jopa tärkein – tehtävä. Epätietoisuus tilanteesta vahvistaa usein kokemiamme kielteisiä tunteita. Välillä kuulen puhuttavan hankalista vanhemmista. Mietin, onko kuitenkin kyse vanhemmista, jotka haluavat tehdä kaikkensa auttaakseen lastaan vaikeassa ja usein äärettömän raskaassa tilanteessa? Vanhemmista, jotka haluavat löytää keinot kiusaamisen loppumiseen, ja samalla kamppailevat tilanteen herättämien vahvojen tunteiden kanssa?
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2021–2023 kiusaamisen vastaisten menetelmien arvioinnin. Raportissa nousee esiin kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ja viestintä.
Valitettavan usein kodeissa ei ole tietoa siitä, miten oman lapsen koulussa kiusaamista ehkäistään, miten siihen puututaan tai miten tapaukset selvitetään. Samaan aikaan monissa kouluissa panostetaan kiusaamisen vastaiseen toimintaan, kouluilla on lain vaatimat konkreettiset suunnitelmat ja työkalut niiden toteuttamiseen.
Raportissa kehotetaankin kouluja tekemään kiusaamiseen puuttumisen tavat näkyviksi huoltajille. Lisäksi vanhempien roolia kiusaamisen vastaisessa työssä tulisi vahvistaa.
Osallisuudesta puhutaan paljon, mutta mitä huoltajien osallisuus kiusaamisen vastaisessa työssä voi käytännössä tarkoittaa? On olennaista, että vanhemmilla on aito mahdollisuus osallistua koulun toimintatapojen valmisteluun. Se, että asioista viestitään koteihin suunnitelmallisesti jo ennakkoon, on parasta ennaltaehkäisevää työtä ja vuorovaikutussuhteen rakentamista.
Vanhemmille tärkeitä tietoja ovat mm.
- Miten koulussa puututaan esille tulleisiin kiusaamistapauksiin?
- Kuka selvittää kiusaamistapaukset (tiimi, luokanopettaja jne.)
- Miten ja milloin tilannetta seurataan?
- Miten ja milloin huoltajia tiedotetaan?
Vaikeista asioista viestiminen on helpompaa, kun perusta vuorovaikutukselle on luotu aiemmin. Luottamuksen ilmapiirin luominen vaatii aikaa.
Kun yhteys on luotu voimme lähteä pohtimaan ja kehittämään vielä vahvemmin huoltajien osallisuutta ja sitä, miten kodit voisivat olla tiiviimmin mukana koulun kiusaamisen vastaisessa toiminnassa. Yhdenkään lapsen ei pitäisi kokea, että aikuiset eivät saa kiusaamista loppumaan. Tarvitsemme kaikki aikuiset ja aivan erityisesti vanhemmat mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. He ovat piilevä voimavara.
Tule kuulemaan lisää Educa 2024 -tapahtumaan jossa MLL:n kiusaamisen vastaisen työn asiantuntija ja Noidankehästä pois -kirjan kirjoittanut Virpi Pöyhönen avaa, mitkä asiat ovat keskeisiä tekijöitä kodin ja koulun vuorovaikutuksessa, jotta myös vanhemmat voivat tukea koulun kiusaamisen vastaista työtä. Tervetuloa esitykseen perjantaina 26.1. klo 15.30 – 16 (Luentosali 103)
Virpi Pöyhönen
erityisasiantuntija