Lapset ja nuoret näkyviksi hyvinvointialueen strategiassa ja rakenteissa

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin rakentumisessa ja hyvinvoinnin haasteiden voittamisessa hyvinvointialueella ja sen palveluilla on merkittävä rooli. Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys tulee ymmärtää ja huomioida hyvinvointialueen strategiatyössä ja hallinnon organisoinnissa. Strategiaan tulee kirjata kuvaus alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tilasta sekä ennakoidut muutokset ja haasteet sekä toimet palveluiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin haasteiden voittamiseksi. Strategian on perustuttava tietoon ja tietoa on hyvä kerätä myös lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan.  

Hyvinvointialueiden rakentamisen aika on poikkeuksellisen tärkeä vaihe. Jo varsin pian aluevaltuuston työn alettua se päättää hyvinvointialueen strategiasta ja hallintosäännöstä. Näillä päätöksillä ohjataan hyvinvointialueiden toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Ei ole samantekevää, minkälainen strategia ja hallintorakenne hyvinvointialueelle tulee.  

Hyvinvointialueen rakenteen pohjautuminen ihmisen elämänkaareen tukisi ihmislähtöistä päätöksentekoa ja johtamista. Malli rakentuisi elämänkaaren mukaan jäsennetystä kolmesta kokonaisuudesta. Jokaisella kokonaisuudella olisi oma lautakuntansa. Kokonaisuudet ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys, 2) työikäisten hyvinvointi ja terveys sekä 3) ikäihmisten hyvinvointi ja terveys.   

Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiorakenteessa pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti eri ikävaiheissa olevien ihmisten tarpeita sekä ikävaiheeseen liittyviä hyvinvoinnin ja terveyden haasteita. Ikävaiheesta riippumatta sama ihminen saattaa tarvita sekä peruspalveluita että erityispalveluita tai sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita. Ja palveluiden lisäksi tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmia. Näitä ei kannata pilkkoa eri hallintosiiloihin vaan koota ne laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulee koota perhekeskusmallin mukaiseen verkostoon, jossa julkisen ja kolmannen sektorin lasten ja perheiden palvelut ja toiminnot muodostavat toimivan kokonaisuuden.  

Hyvinvointialuestrategia on strategisen suunnittelun ja johtamisen keskeinen väline. Strategia sisältää alueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset. Osana hyvinvointialuestrategiaa laadittavassa palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan alueella. Palvelustrategiassa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. 

 Lapsivaikutusten arviointi osana päätösten valmistelua sekä toiminnan seurantaa ja kehittämistä tulee kirjata hyvinvointialueen strategiaan. Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa talousarvion valmisteluun ja seurantaan (lapsibudjetointi). Myös lapsille ja nuorille on alueen asukkaina ja palveluiden käyttäjinä turvattava osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Lasten ja nuorten kuulemiselle ja osallisuudelle on luotava rakenteet ja kirjattava asia alueen strategiaan. Myös itse strategian valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa on tarpeen kuulla lapsia ja nuoria.  

Sote-järjestämislaki edellyttää, että hyvinvointialue tekee yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa ja tukee järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.  Hyvinvointialueen kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta järjestöjen kanssa on sovittava alueen strategiassa. Strategiatasolla on myös varmistettava, että hyvinvointialue tukee ja avustaa järjestöjen toimintaa sekä tarjoaa järjestöille mahdollisuuksia käyttää tilojaan toimintaansa. 

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät