10 askelta kohti lapsiystävällistä kuntaa

1. Ymmärretään, että hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa

Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat olennaisesti myös myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Lapset ja nuoret ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Heitä tulee kuulla kunnan palveluissa ja päätöksenteossa.

  • Kunta investoi lasten ja nuorten kasvuympäristöihin: varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluihin.
  • Lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä torjutaan aktiivisesti. Eriarvoisuuden ehkäisemisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen keinot kirjataan kuntastrategiaan.
  • Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämisen ja toteutuksen keinot kirjataan kuntastrategiaan.

2. Varmistetaan laadukas varhaiskasvatus

Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Se tukee lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimista ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle ja koulutukselliselle tasa-arvolle. Siihen investoiminen on erityisen tehokasta hyvinvoinnin edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat koulutettu ja sitoutunut henkilökunta, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa.

  • Kunta varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen ja huolehtii, että jokaisessa lapsiryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja.
  • Kunta pitää päiväkotiryhmät kohtuullisen kokoisina, jotta varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa jokaisen lapsen ja lapsiryhmän osalta.
  • Kunta takaa kaikille lapsille yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen eikä rajaa sitä.

3. Varmistetaan turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö

Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina ne ovat heikentyneet selvästi. Lähes joka viidenneltä 20–24-vuotiaalta nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Koulutukseen kohdistetut leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta ja uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä. Koulukiusaaminen ja koulujen sisäilmaongelmat ovat merkittävä uhka lasten hyvinvoinnille ja oikeuksille.

  • Kunta investoi laadukkaaseen esi- ja perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen sekä opiskelun tukeen, opinto-ohjaukseen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen.
  • Maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksen tuesta huolehditaan.
  • Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta huolehditaan.
  • Esi- ja perusopetuksen ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen saavutettavuus turvataan.
  • Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä vahvistetaan. Oppilaat otetaan vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja ihmisoikeuskasvatus ovat osa jokaisen koulun toimintakulttuuria.
  • Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista johtuviin oireisiin reagoidaan välittömästi. Oireileville ja sairastuneille lapsille etsitään opetuksen järjestämiseksi väistötiloja sekä tarvittaessa yksilöllisiä ratkaisuja kuten etäopetusta.

4. Tarjotaan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastamiseen

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Kuntien vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille vähentää eriarvoisuutta. Sillä voidaan kaventaa myös hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa.

  • Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus ja kohtuuhintaisuus turvataan kaikille 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille.
  • Kerhotoimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa.
  • Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus turvataan.
  • Edistetään maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuetaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia.

5. Luodaan lasten ja perheiden palveluista toimiva kokonaisuus

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden maakunnan vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tämä edellyttää toimivia yhteistyörakenteita maakunnan ja kuntien välille.

  • Kunnan ja maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta huolehditaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti.
  • Kunta osallistuu aktiivisesti lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman työhön.
  • Kunta osallistuu perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Perhekeskustoiminnassa palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

6. Ehkäistään aktiivisesti hyvinvointi- ja terveyseroja

Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuret. Onnistuminen erojen kaventamisessa edellyttää, että erityinen huomio kiinnitetään lapsiin ja nuoriin. Eroja on mahdollista kaventaa lasten kaikissa kasvuympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

  • Päätöksenteossa arvioidaan terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
  • Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen otetaan keskeiseksi tavoitteeksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä lujitetaan.
  • Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan kaikissa lasten kasvuympäristöissä.

7. Edistetään lapsiperheiden kohtuuhintaista asumista

Asumisen hinta on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla lapsiperheille kohtuuttomaksi. Tärkein keino asumisen hinnan kohtuullistamiseksi on lisätä asuntorakentamista. Tämä edellyttää kuntien, valtiovallan ja yksityisten maanomistajien vahvaa yhteistyötä. Asuntotuotannossa on varmistettava riittävä tuotanto niin omistus-, vuokra- kuin asumisoikeusasunnoissa. Näin turvataan parhaiten asumisen kohtuuhintaisuus.

Uusien asuinalueiden suunnittelussa on otettava huomioon tarve yhteisöllisyyttä vahvistaville tiloille, jotka muodostuvat kohtaamispaikoiksi ja mahdollistavat paikallisen yhdistystoiminnan.

  • Erityisesti kasvukunnissa vahvistetaan asunto- ja maapolitiikkaa asumiskustannusten kasvun hillitsemiseksi.
  • Varmistetaan riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto.

8. Turvataan vapaaehtoistoiminnan edellytykset

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua. Ihmisten keskinäinen tuki, avun antaminen ja saaminen perustuvat välittämiseen, jota ei voi siirtää viranomaisille tai yrityksille. Osallistamalla kuntalaisia itse järjestämään toimintaa, vahvistetaan samalla heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan ja lisätään yhteisöllisyyttä.

  • Kansalaisjärjestöjen ja kunnan kumppanuutta vahvistetaan.  Yhteistyömuodot kirjataan kuntastrategiaan.
  • Kunta antaa avustuksia järjestöille ja antaa maksuttomasti tiloja järjestöjen kansalais- ja vertaistoiminnan käyttöön.
  • Koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa lisätään.

9. Arvioidaan päätösten lapsivaikutukset

Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että tiedetään, mitä seurauksia päätöksillä on. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa asioissa on ensisijaisena perusteena huomioitava lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen, jossa lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeää. Erityistä huomioita arvioinnissa on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttajataustaisiin lapsiin, kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin ja köyhissä perheissä eläviin lapsiin.

  • Päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja kunnan talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.
  • Lapsivaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin ja eri tavoin heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
  • Vaikutusten arviointiin liitetään YK:n lapsen oikeuksien komitean suosittama lapsibudjetointi, jossa kunnan talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.

10. Kirjataan lasten oikeuksien edistäminen kuntastrategiaan

Lapsen oikeuksien sopimus on myös kuntia velvoittava ihmisoikeussopimus. Kunnan on aktiivisesti edistettävä sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutumista. Lasten etu tulee arvioida ja ottaa huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Lapsen edulla tarkoitetaan lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien parasta mahdollista toteutumista.

  • Kunta edistää päätöksenteossaan ja toiminnassaan lasten oikeuksia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Keskeiset toimenpiteet kirjataan kuntastrategiaan.
  • Varmistetaan, että lasten oikeuksien opetus on tärkeä osa varhaiskasvatuksen ja koulujen ihmisoikeuskasvatusta.
  • Varmistetaan, että kuntien työntekijät ja päättäjät ovat saaneet koulutusta lasten oikeuksista.

Aiheeseen liittyvät

Ota yhteyttä

Liisa Partio

Johtava asiantuntija, kansalaisyhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikka 

liisa.partio(at)mll.fi
075 324 5512