Me teemme Nuortennettiä!

Kun Nuortennettiä ryhtyivät toimittamaan innokkaat nuoret, netin sosiaalisen median kanavien kävijämäärä tuplaantui. Otimme selvää, ketkä Nuortennettiä tekevät.

MLL:n Nuortennetin sisältöä ja ulkoasua uudistettiin viime vuonna. Samalla haluttiin lisätä nuorten osallisuutta ja saada heidän äänensä kuuluviin.

Erityisesti sosiaalisen median kanavissa – Instagramissa ja Snapchatissa – oli hiljaista, sillä nuoret eivät olleet ottaneet niitä omakseen. Eniten äänessä olivat nuorten parissa työskentelevät aikuiset.

Ongelma korjaantui, kun Nuortennetin tekijöiksi rekrytoitiin kaksikymmentä 13–19-vuotiasta vapaaehtoista nuorta eri puolilta Suomea.

– Instagram- ja Snapchat-tiimeihin kuuluvilla nuorilla on omat päivystysvuoronsa, jolloin he päivittävät sisältöä, avaavat keskusteluja ja vastaavat nuorten viesteihin. Osa nuorista kirjoittaa myös juttuja Nuortennettiin, kertoo suunnittelija Reetta Pauni.

2000-luvulla syntyneet ovat kasvaneet älykännykkä kädessä ja sosiaalisen median päivittäminen on heille luontevaa.

– Tekniset valmiudet ovat eri luokkaa kuin meillä vanhemmalla polvella. Monessa asiassa nuoret ovat neuvoneet meitä ohjaajia, Pauni toteaa.

Nuortennetti on järjestänyt tekijöille koulutusta, jossa on käyty läpi MLL:n arvoja ja selvennetty toimintaperiaatteita. Koulutusta on järjestetty skype-palavereina, koska nuoret asuvat eri puolilla Suomea. ”Livekoulutusta” nuoret tekijät eivät ole kokeneet välttämättömäksi.

– Nuortennetin tekijöillä on oma suljettu WhatsApp-ryhmänsä, jossa he saavat ongelmatilanteissa helposti yhteyttä ohjaajiin, Pauni kertoo.

WhatsAppissa tekijät myös neuvovat aktiivisesti toisiaan ongelmatilanteissa.

Paunin mukaan nuorten tekijöiden rekrytoiminen onkin tuottanut tulosta: puolessa vuodessa sekä Nuortennetin Instagram- ja Snapchatpalveluiden kävijämäärät ovat lähes tuplaantuneet.

Nuortennetti

Nuortennetti on MLL:n sivusto nuorille. Sivustolla on runsaasti tietoa nuorten elämää koskettavista aiheista, kuten ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, kiusaamisesta, koulusta ja työstä. Nuoret voivat myös jutella toistensa kanssa keskustelupalstalla.

MLL:n ammattilaisten ohella Nuortennettiä tekevät 13–25-vuotiaat nuoret kautta maan. Sivustolla on nuorten blogeja, videoita, valokuvia ja tarinoita, joita kuka vain nuori voi tarjota julkaistavaksi. Nuortennetin sosiaalisen median kanavia päivittävät Nuortennetin nuoret toimittajat.


Uusia kavereita ympäri maata

Jenna, 15, Pellosta, auttelee vanhempiaan porotilalla ja päivystää vuorollaan Nuortennetin Snapchat-tiimissä.

Sosiaalisen median kanavat ovat Jennalle muutenkin tärkeitä yhteydenpidossa, sillä lähimmät kaverit asuvat 25 kilometrin päässä.

– Sosiaalinen elämä varmasti vilkastuu, kun ajan tänä vuonna traktorikortin ja pääsen ajelemaan kavereiden luokse moottorikelkalla ja mönkijällä, Jenna kertoo.

Tekemistä hänellä kyllä riittää vanhempien porotilallakin, sillä eläinten ruokinta on Jennan vastuulla.

– Joka päivä pitää päästä juoksulenkille ja muutaman kerran viikossa Jenna käy myös kuntosalilla.

Snapchat-ryhmän lisäksi Jenna on ollut pohtimassa Nuortennetin sisältöjä.

– Nuortennetin kautta olen päässyt tutustumaan ihmisiin eri puolilta Suomea. Syrjäseudulla sosiaaliset kontaktit ovat muuten vähäisempiä, hän miettii.

Snapchat-päivystysvuoroillaan Jenna on herätellyt keskusteluja kiinnostavista aiheista, ladannut kuvia ja tekstejä ja vastaillut yksityisviesteihin.

– Monet laittavat viestillä kuvia esimerkiksi lemmikeistään ja pyytävät kommentoimaan niitä. Välillä viestitellään vakavampiakin asioita: nuoria saattavat huolestuttaa esimerkiksi omaa mielialaan tai seurusteluun liittyvät asiat.

Jennan mielestä nuoret ovat pohjimmiltaan samanlaisia asuinpaikasta riippumatta.

– Isoissa kaupungeissa nuorilla on ehkä enemmän ihmissuhdeongelmia kuin meillä pohjoisessa. Täällä nuoria mietityttävät enemmän omaan mielialaan liittyvät asiat, hän miettii.

Hänen mielestään Nuortennetin-kaltaiset digipalvelut ovat erityisen tärkeitä syrjäseutujen nuorille, koska auttavat palvelut ovat kaukana ja heikommin saatavilla.

Peruskoulun jälkeen Jenna aikoo hakea Inariin porokouluun ja työskennellä jatkossa poronhoitajana vanhempien yrityksessä. Ruuhka-Suomeen ei tee mieli muuttaa.

– Olen joskus ollut kaverin tykönä Torniossa enkä saanut edes nukuttua, kun siellä oli niin kova mekkala, hän naurahtaa.


Auttamisesta tulee hyvä olo

Imatralainen Samu, 15, on mukana Instagram- tiimissä, koska muiden auttamisesta tulee itsellekin hyvä olo.

Iloinen ja välitön Samu on tottunut tukioppilaana kuuntelemaan toisten murheita.

– Monesti vähän vieraammatkin ihmiset tulevat minulle kertomaan huolistaan. Minua on varmaan helppo lähestyä, kun en ota itseäni niin vakavasti, hän kertoo.

Päivystysvuorollaan Samu laittaa Instagramiin usein luontokuvia ja vastailee muiden nuorten dire-viesteihin. Hän on myös kirjoittanut juttuja Nuortennettiin.

Monet viesteistä liittyvät Samun mukaan nettikiusaamiseen.

– Toiset eivät ei uskalla enää laittaa Instagramiin kuviaan, koska kiusaajat laittavat niihin törkykommentteja

– Älä välitä, poista ilkeät kommentit ja estä kyseiset käyttäjät, Samu on usein neuvonut kiusattuja.

– Yritän aina vastaillessani miettiä, miten itse haluaisin siinä tilanteessa tulla autetuksi. Haluan, että toiselle jää viestittelystä vähän positiivisempi mieli, Samu kertoo.

Päivystysvuoron aikana puhelin on aina päällä, mutta muuten Samu ei ole kovinkaan innokas somettaja.

– Meillä oli jo ala-asteaikoina kotona tarkat säännöt siitä, miten paljon aikaa kännykällä saa viettää. Vanhempien mielestä elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin netissä roikkuminen, Samu kertoo.

Vanhemmat eivät enää valvo 15-vuotiaan nuoren kännykänkäyttöä, mutta Samu on pitänyt kiinni vanhoista rutiineista.

– Olen kyllä WhatsAppissa ja Instagramissa, mutta aikaa täytyy jäädä muuhunkin. Eivät sosiaaliset taidot netissä parane eikä liika somettelu ole edes terveellistä.

Samu on harrastanut teatteria jo seitsemän vuotta ja käy vapaapalokunnan harjoituksissa. Päivittäin pitää myös päästä ulkoilemaan ja nähdä kavereita.


Voin ymmärtää kiusatun tunteita

Loviisalainen Frida, 14, sai Nuortennetistä apua koulukiusaamiseen ja haluaa nyt Instagram-tiimissä itse auttaa muita.

Päivystysvuorollaan Frida vastailee toisten nuorten dire-viesteihin ja lataa Instagramiin tekstejä ja kuvia.

– Monen on helpompi kertoa huolistaan dire-viestillä, kun voi keskittyä asiaan eikä tarvitse jännittää toisen kohtaamista, hän miettii.

Viestittelijöitä huolestuttavat esimerkiksi seurusteluun liittyvät asiat: mitä tehdä, jos seurustelusuhteessa toinen haluaa tehdä asioita, joihin ei ole itse vielä valmis?

– Toisia ahdistaa, kun vanhemmat riitelevät jatkuvasti tai perheessä on huono rahatilanne. Joku laittaa keskellä koulupäivää viestin, että isossa ryhmässä oleminen ahdistaa tai pelottaa olla yksin kotona, Frida kertoo.

– Jos viestejä laittavilla nuorilla on vakavia ongelmia, neuvomme heitä ottamaan yhteyttä MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen aikuisiin tai oman paikkakunnan ammattilaisiin, hän kertoo.

– Minun on helppo ymmärtää esimerkiksi kiusatuksi tulleen nuoren tuntemuksia, koska olen itse ollut ala-asteella kiusattuna monta vuotta, Frida toteaa.

Asiat menivät parempaan suuntaan, vasta kun Frida kertoi kiusaamisesta vanhemmilleen, jotka ottivat yhteyttä kouluun.

– Viesteihin vastatessani yritän vahvistaa toisen luottamusta siihen, että asiat menevät parhain päin, kun uskaltaa vain itse pyytää apua, hän kertoo.

Vapaa-aikanaan Frida päivittää omaa Instragram-tiliään ja kirjoittaa blogia Blogspot-palveluun. Hän on myös innokas lukija ja kirjahyllystä löytää paljon esimerkiksi vanhoja nuortenkirjallisuuden klassikoita.


Some-suomi-sanakirja

  • Blogspot-palvelu = palvelu, jonne kuka tahansa voi perustaa oman blogin.
  • Dire-viesti = viesti lähetetään palvelussa suoraan toiselle käyttäjälle.
  • Instagram = palvelu, jossa käyttäjät voivat jakaa kuvia ja videoita ja kommentoida niitä.
  • Snapchat = palvelu, jossa voi lähettää viestejä, kuvia tai videoita. Viestit näkyvät ruudulla alle kymmenen sekuntia.
  • WhatsApp = pikaviestisovellus, jolla voi lähettää viestejä, kuvia, videoita ja ääniviestejä. Viestejä voi lähettää ryhmissä, ja käyttäjällä voi olla useita eri ryhmiä.

 

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 1/2018 -lehdessä.

Elina Rikkilä

Kirjoittaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *