Onko älylaitteista haittaa aivoille?

Digilaitteet voivat tarjota nuorelle mielekästä ja luovaa tekemistä, mutta liiallinen ruutuaika ja erityisesti sosiaalisen median selaaminen saattavat heikentää aivojen hyvinvointia. Aivotutkija Mona Moisalan mukaan vastuu ruutuajan sääntelystä ei ole ainoastaan vanhemmilla. Älylaitteet vaikuttavat esimerkiksi nuoren keskittymiskykyyn ja tunteiden tunnistamiseen.

Nuori tuntuu katoavan puhelimen maailmaan ja suhtautuu passiivisesti yhteiseen tekemiseen – digilaitteiden vaikutus nuoren elämään on monelle vanhemmalle tuttu huoli. Digilaitteet ovat tulleet pysyväksi osaksi arkea ja on aikuisten tehtävä näyttää mallia niiden kohtuulliseen käyttöön.

Tutkimusten mukaan sosiaalisen median tarjoama nopeatempoinen syöte heikentää pitkäjänteistä keskittymiskykyä, jota tarvitaan esimerkiksi opiskeluun ja lukemiseen. Tämän takia digilaitteiden vastapainona nuorelle tulisi olla tarjolla muuta mielekästä tekemistä, joka ei tapahdu ruudun välityksellä.

– Digilaitteiden vaikutuksesta on vaikeaa saada yhtä yksiselitteistä vastausta, koska pitkän aikavälin seurantatutkimusta on lähes mahdotonta toteuttaa. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että digilaitteiden ja sosiaalisen median runsas käyttö aiheuttaa suureksi osaksi negatiivisia vaikutuksia, kuten keskittymiskyvyn heikkenemistä ja tunteiden tunnistamisen vaikeutta, psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija Mona Moisala kertoo.

Moisalan mukaan digilaitteiden kohtuullinen käyttö on osa normaalia elämää, mutta siihen pitää puuttua silloin, kun ne vaikuttavat nuoren elämän muihin osa-alueisiin.

– Runsas älylaitteiden käyttö on haitallista, koska se on aina pois jostain muusta aivojen kehityksen kannalta tärkeistä asioista, kuten unesta, liikunnasta tai kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta, Moisala sanoo.

Nuori ei välttämättä itse tunnista, milloin ruutuaika on liiallista. Vanhempien kannattaa keskustella nuoren kanssa laitteiden käytöstä ja huolehtia, että arkeen kuuluu liikuntaa, yhteistä aikaa perheen ja kavereiden kanssa sekä riittävät yöunet.

Riittävä uni on edellytys aivojen kehitykselle. Puhelimen selaaminen ennen nukkumaanmenoa heikentää unen laatua ja hidastaa nukahtamista. Perheen kannattaa yhdessä määrittää pelisäännöt digilaitteiden käytölle ja laitteen voi myös kerätä nuorelta pois ennen nukkumaanmenoa.

– Nuoren kavereiden vanhempien kanssa voi yrittää sopia yhteiset säännöt sille, milloin digilaitteita käytetään. Nuori ei jää kavereiden keskusteluista ulkopuolelle, jos kukaan ei saa olla puhelimella ennen nukkumaanmenoa, Moisala vinkkaa.

Moisalan mukaan sosiaalisen median selaaminen on kaikista haitallisinta ennen nukkumaanmenoa, sillä nopeatempoinen syöte on niin aktivoivaa, että se vaikeuttaa nukahtamista.

– Monet nuoret haluavat kuunnella rauhoittavaa musiikkia tai äänikirjaa ennen nukkumaanmenoa, mikä ei välttämättä samalla tavalla haittaa nukahtamista. Parasta olisi kuitenkin oppia nukahtamaan kokonaan ilman älylaitteen apua, Moisala kertoo.

Kaikki ruutuaika ei ole samanlaista, vaan sisällön laatu ja käyttötapa vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia vaikutuksia sillä on. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi pelaaminen voi kehittää joitakin tarkkaavaisuustaitoja ja visuaalista hahmotuskykyä.

– Sosiaalisen median lyhytvideot ovat kaikista haitallisimpia keskittymiskyvylle, koska ne ovat älyttömän nopeatempoisia ja aivot joutuvat jokaisen videon kohdalla vaihtamaan kontekstia. Pelitkin ovat nopeatempoisia, mutta ne vaativat kuitenkin loogista ajattelua ja pitkäjänteistä keskittymistä, sillä pelissä tapahtumat liittyvät toisiinsa, Moisala sanoo.

Moisalan mukaan parhaita puolia digilaitteissa ovat niiden tuomat mahdollisuudet nuorten omiin projekteihin, joita voivat olla esimerkiksi omien videoiden tekeminen, piirtäminen tai kirjoittaminen.

Aikuisten ei kannata myöskään aliarvioida digitaalisen vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä nuorille. Monet nuoret ovat löytäneet sosiaalisen median tai pelaamisen kautta oman yhteisön, joka voi tuntua yhtä tärkeältä kuin kasvokkain tavattavat kaverit.

– Digitaalinen vuorovaikutus ei saisi kuitenkaan korvata kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Aivojen näkökulmasta virtuaalinen ja kasvokkainen vuorovaikutus eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Aivot tarvitsevat eleitä, ilmeitä ja äänenpainoja kehittyäkseen normaalisti, Moisala summaa.

Aivoliiton suositusten mukaan alakouluikäisille ei suositella omaa älylaitetta. Alakouluikäiselle sopiva vaihtoehto yhteydenpitoon vanhempien kanssa on Moisalan mukaan kellopuhelin tai “vanhanaikainen” puhelin, jossa ei ole ylimääräisiä sovelluksia tai pääsyä nettiin.

– Mitä myöhemmin lapselle hankkii oman älylaitteen, sen parempi. Ekaluokkalainen ei mielestäni tarvitse omaa älypuhelinta – eikä välttämättä kolmasluokkalainenkaan, Moisala sanoo.

Digilaitteiden turvalliseen ja kohtuulliseen käyttöön tarvitaan kuitenkin yksittäisiä vanhempia suurempia voimia. Sosiaalisen median sovellusten ja pelien koukuttavuuteen lasten ja nuorten kohdalla tulisi puuttua laajemmin yhteiskunnan tasolla.

– Nyt on vihdoin tajuttu, että emme voi vain heristää sormea vanhemmille, vaan tarvitaan isompia rakenteellisia muutoksia, jotka taistelevat digilaitteiden koukuttavuutta vastaan. Mielestäni sosiaalisen median sovellusten ikärajojen noudattamista tulisi valvoa aiempaa paremmin ja samalla vaatia sovelluskehittäjiä tekemään nuorille vähemmän koukuttavia sovelluksia, Moisala sanoo.