Yksinäisyys ei ole vain kaverien puutetta

Nuorten omat kirjoitukset paljastavat, kuinka monimuotoista yksinäisyys on. Tutkijat perehtyivät MLL:n Nuortennetin verkkokeskusteluihin ja analysoivat niiden pohjalta nuorten yksinäisyyden taustoja. Oikeanlaisen tuen saaminen edellyttää yksinäisyyden syiden tunnistamista.

Tutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen kertoo, että tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, mitä nuoret itse kertovat yksinäisyydestään. MLL:n Nuortennetin kirjoituksissa tilanne on aito. Kirjoitukset toimivat hyvin analyysin pohjana, koska perinteisissä kysely- ja haastattelututkimuksissa on nuorten kanssa haasteita. Kun yksinäisyyden taustoja saadaan selville, voidaan miettiä, millaista tukea ja palveluja tilanteen ratkaisemiseen tarvitaan.

– Aineistoa oli paljon, mutta yksinäisyyteen liittyvät viestit erottuivat joukosta. Nuoret sanoittivat yksin olemisen ja yksinäisyyden kokemukset usein suoraan. Viesteistä välittyi nuoren ahdistus, masentuneisuus ja paha olo, Kaarakainen luonnehtii.

Kaarakainen painottaa, että nuorten yksinäisyys on monimuotoista, eikä yksinäisyys tarkoita vain sitä, ettei ole kavereita. Ystävien puuttuminen on yksi yksinäisyyden muoto.

– Nuorelle saatetaan vain ehdottaa harrastusta, kun hän kertoo yksinäisyydestään. Jotta nuori saa oikeanlaista tukea, tulee yksinäisyyden syy tunnistaa. Toiselle uusi harrastus ja sosiaalisten suhteiden luominen on ratkaisu, mutta esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta tai perheen vaikeasta tilanteesta kumpuavaan yksinäisyyteen tarvitaan toisenlaista tukea, Kaarakainen pohtii.

Viesteistä valtaosa oli 13–15-vuotiaiden kirjoittamia. Tällöin nuori rakentaa omaa minäkuvaansa ja luottamusta yhteiskuntaan.

Yksinäisyydestä kertovien viestien määrässä ja teemoissa ei ollut havaittavia muutoksia tutkimusjakson kymmenen vuoden aikana. Tutkijaryhmä päätyi luokittelemaan aineistosta kahdeksan yksinäisyyden kategoriaa, kun aikaisemmin luokituksia on ollut vain muutama.

Erottuvia teemoja olivat kiusaamiseen ja väkivaltaan perustuva yksinäisyys, emotionaalinen yksinäisyys, kasaantuneet ongelmat, sosiaalinen yksinäisyys, ostrakismi eli ryhmästä poissulkemisen kokemukset, normeista poikkeaminen, perheympäristön ristiriitaisuus ja eksistentiaalinen yksinäisyys. Kategorioissa on alaryhmiä eli esimerkiksi normeista poikkeamisessa on seksuaalisen suuntautumisen lisäksi ulkonäköön liittyvät paineet.

– Yleisin oli kiusaamiseen liittyvä yksinäisyys. Tässä nuoret kokivat usein, etteivät aikuiset tee mitään kiusaamisen estämiseksi. Toinen haasteellinen teema on nuoren ja perheen ongelmien kasaantuminen.

Nyt aineistosta nousi esiin myös perheympäristöön liittyvä yksinäisyys, jonka taustalla voi olla taloudelliset vaikeudet, ristiriitaiset perhesuhteet tai vanhempien kontrolloiva kasvatus, jolloin sosiaalisten suhteiden luominen estyy.

Nuorten yksinäisyys on erityisyydessään haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kohdennettua tukea. Etenkin kiusaamiseen ja ryhmästä poissulkemiseen tulee havahtua niin kotona kuin koulussakin. Kaarakainen toivoo, että nuoret saataisiin nykyistä enemmän mukaan tukipalvelujen kehittämiseen.

Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Tutkimus saa rahoitusta Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta.