Perheellä ja vanhemmalla on oikeus tukeen

Vanhempien ja perheen oikeus saada tukea on turvattu perusoikeutena ja ihmisoikeutena. Perustuslaissa edellytetään, että julkinen valta – valtio, kunnat ja hyvinvointialueet – tukee perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota huolehtimaan siitä, että vanhemmille annetaan apua, tukea ja tietoa lasten hyvinvoinnin ja kehityksen takaamiseksi.

Myös muissa ihmisoikeussopimuksissa edellytetään perheiden ja vanhempien tukemista. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan YK:n sopimuksen mukaan suurin mahdollinen suojelu ja apu on annettava perheelle. Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja velvoittaa valtiota edistämään perheiden taloudellista, oikeudellista ja sosiaalista suojelua. YK:n vammaissopimus puolestaan edellyttää, että vammaisille lapsille ja heidän perheilleen annetaan varhaisessa vaiheessa ja laajasti tietoa, palveluja ja tukea.

Perheen ja vanhempien tuki on sisällytetty useaan palveluita koskevaan lakiin, kuten terveydenhuoltolakiin, sosiaalihuoltolakiin, lastensuojelulakiin ja varhaiskasvatuslakiin. Miten lainsäädännössä turvattu perheen ja vanhempien oikeus saada tukea ja apua toteutuu käytännössä? Ensinnäkin tuen saamisessa on huomattavia alueellisia eroja. Asuinpaikka vaikuttaa paljon siihen, minkälaisia palveluja ja tukea perhe saa.

Toiseksi avun saaminen takkuaa usein tilanteissa, jossa perheellä on suurempaa tuen tarvetta. Palvelut ovat pirstaleisia ja eriytyneitä. Peruspalvelujen piirissä ei kyetä vastaamaan moniin tuen tarpeisiin ja erityispalveluihin pääsy kestää ja on usein monen kynnyksen takana. Apua tarvitsevaa perhettä lähetetään paikasta toiseen eikä missään ole mahdollisuutta pysähtyä pohtimaan perheen tilannetta ja auttamaan perhettä kokonaisvaltaisesti. Palvelujen saatavuuden parantaminen ja palvelujen yhteensovittamisen vahvistaminen sekä lähipalvelujen turvaaminen ovatkin tärkeitä ratkaistavia kysymyksiä hyvinvointialueilla.

Perhekeskusmallissa palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen. Sen avulla sovitetaan yhteen hyvinvointialueiden lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntien sivistyspalveluja sekä järjestöjen ja seurakuntien toimintoja. Esimerkiksi MLL:n avoimet kohtaamispaikat, vertaisryhmät ja tukihenkilötoiminta ovat osa perhekeskusverkoston toimintaa. Perhekeskustoimintaa kehitetään kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

Sosiaaliturvan leikkaukset, elinkustannusten nousu ja työttömyyden kasvu ovat heikentänet monien lapsiperheiden tilannetta ja lisänneet perheiden tuen tarvetta. Hyvinvointialueiden säästöt ja tiukka alijäämien kattamisvelvoite vaikeuttavat alueiden mahdollisuuksia lapsiperheiden tukemisessa. Mittavat avustusleikkaukset puolestaan nakertavat järjestöjen mahdollisuuksia tarjota tukea perheille. Julkisen sektorin palveluilla ei voida korvata kansalaisyhteiskunnan monipuolista apua ja tukea.

Pääkuva: Anna Autio

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet