Sisarussuhteen suuret tunteet

Sisarussuhteet ovat ihmisen pisimpiä ihmissuhteita. Juuri siksi niihin kuuluu tunteita laidasta laitaan.

Iloa ja riemua, raivoa ja kateutta. Sisarukset, etenkin pienellä ikäerolla, ovat ihmiselle yleensä ensimmäiset ja monella tapaa ainutlaatuiset vertaissuhteet.

– Sisarusten kanssa vietetään koko elämänmittainen matka, sosiologian apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka Turun yliopistosta tiivistää.

Hän on tutkinut perheitä ja sisarussuhteita eri sukupolvien näkökulmasta. Vuosikymmenten vaihtuessa sisarussuhteissa moni asia on samankaltainen. Erityisesti läheisyyden tunne on hyvin keskeinen kokemus.

Sisarussuhteita on tutkittu paljon eri tieteenaloilla. Siitä, millainen vaikutus sisaruksilla on lapsen kehitykseen, on osin ristiriitaisia tuloksia.

Yksi selkeä tulos on, että ainoat lapset menestyvät usein koulussa paremmin ja kouluttautuvat pidemmälle kuin ne, joilla on sisaruksia. Sisarusten kesken taas esikoiset pärjäävät koulussa nuorempia sisaruksia paremmin. Nämä tulokset eivät tietenkään päde jokaiseen yksittäistapaukseen, mutta Danielsbackan mukaan laajoissa joukoissa tulos on selvä.

– Muuten sisaruksista on hirveästi iloa ja hyötyä. Jo pikkulapsivaiheessa mallioppiminen on huikea etu, mitä ainoilla lapsilla ei esimerkiksi ole, hän sanoo.

Mallioppiminen tarkoittaa sitä, että isompien sisarusten toimia matkivat pikkusisarukset oppivat nopeammin taitoja kuin ne lapset, joilla sisaruksia ei ole.

Kinastelulle on selvä syy

Riidat, kinat ja suoranaiset tappelut tulevat monella nopeasti mieleen, kun aletaan puhua sisarusten väleistä. Tutkimuksessa sille on oma termi: sisaruskilpailu.

– Varsinkin pienillä lapsilla ja teini-ikäisilläkin vielä on aika paljon sisaruskilpailua, eli siis riitelyä ja tappelua ja vanhempien huomion hakemista.

Joissakin perheissä kilpailu voi olla rajumpaa ja jatkuvampaa, kun taas toisissa selvitään helpommalla. Joskus sisarusten välillä voi Danielsbackan mukaan olla koulukiusaamiseen verrattavaa nälvimistä ja kiusantekoa. Sitä kuitenkin on tutkittu vähän.

Mutta, Danielsbacka sanoo, kaikissa perheissä kilpailua tapahtuu jonkin verran etenkin pikkulapsivaiheessa.

Pohjimmiltaan riidat aiheuttaa usein kilpailu vanhempien huomiosta ja ajasta. Jos sisarusten ikäero on pieni, todennäköisyys kilpailulle on suurempi. Esimerkiksi seitsemän vuoden ikäero tekee kilpailun jo aika erilaiseksi kuin kahden vauvan tai vauvan ja taaperon kesken.

Vanhemmat voivat parhaansa mukaan yrittää kohdella lapsia tasapuolisesti, mutta varsinkin eri sukupolvien perhesuhteita tutkittaessa epäreiluuden kokemukset nousevat hyvin vahvasti esille. Ihmiset ovat esimerkiksi kokeneet, että jotakuta sisaruksista on suosittu antamalla enemmän rahaa tai lahjoja. Tunne epätasapuolisesta kohtelusta voi aiheuttaa ristiriitoja myös aikuisiällä.

– Kilpailu on koodattu lapsiin. He ovat hirveän herkkiä tarkkailemaan sitä, kuka saa enemmän ja suositaanko jotakuta. Vaikka vanhemmat kuinka yrittäisivät, saattaa lapselle jäädä kokemus, että minua on sorsittu, Danielsbacka sanoo.

– Voisin kuvitella, että vanhemman on hirvittävän vaikea huomata, jääkö lapsille sitä kokemusta vai ei.

Vaikka kilpailun taustalla on kaipuu vanhempien huomiolle, varsinaiset riitojen aiheet vaihtelevat eri ikäisillä.

Pienet ja kouluikäiset lapset riitelevät usein arjen asioista, tavaroista tai nykyään peliajasta. Aikuisiällä ja sisarusten vanhetessa voi tulla lastenlasten hoitamiseen, perintöön tai iäkkäistä vanhemmista huolehtimiseen liittyviä ristiriitoja.

– Vanhemmat ovat aina mukana jollain tavalla. Sisaruskilpailu tavallaan jatkuu pikkulapsivaiheen ohikin, Danielsbacka sanoo.

Vaikka riidat voivat olla raskaita kaikille osapuolille, Danielsbacka uskoo, että sisaruskilpailulla on tärkeitä tehtäviä elämäntaitojen oppimisessa.

Moni tietää omasta arjestaan, että sisarussuhteet voivat opettaa esimerkiksi jakamisen tärkeyttä, sopimista ja anteeksiantamista sekä pettymysten sietämistä. Sisarusten tuki ja esimerkki voivat helpottaa itsenäistymistä. Parhaassa tapauksessa kilpailu ja jopa kateuden tunteet toimivat myönteisinä kirittäjinä, jotka motivoivat tekemään työtä omia tavoitteita kohti.

Sisarukset tärkeä turvaverkko

Aikuisiällä sisarussuhteissa korostuu kilpailun sijaan yhteistyö.

– Monille sisarukset ovat parhaita ystäviä koko elämän tai ainakin kulkevat siinä parhaiden ystävien rinnalla hyvin pitkään.

Tutkimusten valossa mitä enemmän ihmisellä on läheisiä perhesuhteita, sitä parempi on resilienssi eli selviytymiskyky vaikeuksia kohdatessa. Hyvin moni lukeekin sisarukset omaan lähipiiriinsä. Läheiset sisarussuhteet tarjoavat konkreettista turvaverkkoa, apua ja tukea arjessa, mutta myös sosiaalisia voimavaroja.

– Ystävyyssuhteet voivat vaatia paljon huoltamista ja ystävän kanssa täytyy olla vastavuoroinen. Sisarussuhteet taas säilyvät helpommin ja kuuluvat elämään joka tapauksessa, Danielsbacka vertaa.

Sisarukset ovat ainoita ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa samat perhekokemukset ja muistot. Usein sisarukset myös tuntevat toistensa eri puolet erityisen hyvin, koska ovat kasvaneet yhdessä.

Omien vanhempien ikääntyessä ja kuollessa sisarukset voivat olla hyödyllisiä vanhemmista huolehtiessa ja korvaamattomia surun jakamisessa.

Sisarussuhteet ovat hyvin joustavia ja luonnollisesti eri perheissä erilaisia. On perheitä, joissa sisarukset eivät ole toisilleen tärkeitä, ja on elämänvaiheita, joissa sisarukset ovat toisistaan etäämmällä, ja elämänvaiheita, joissa he taas lähentyvät.

Siihen, kuinka läheisiksi sisarussuhteet muodostuvat, vaikuttaa moni asia. Tutkimuksissa korostuu pieni ikäero ja sukupuoli. Erityisesti sisko–sisko-parit kokevat toisensa läheisemmiksi kuin veljekset tai eri sukupuolta olevat sisarukset, Danielsbacka kertoo.

Samanikäiset sisarukset taas todennäköisesti tekevät samoihin aikoihin samoja asioita ja se yhdistää. Eli juuri ne, joiden kanssa lapsuudessa kilpaillaan ja riidellään eniten, usein myös koetaan aikuisiällä läheisimmiksi.


Näin meillä

Olen saanut huomata, että samankin perheen samantyyppisesti kasvatetut lapset ovat kaikki erilaisia.

Vanhempana vaikeinta on tasapainotella sen kanssa, että kohtelee kaikkia tasapuolisesti – ei siis samalla tavalla, vaan jokaista juuri siten, että kukin saa tilaa omalla tavallaan. Toinen saattaa tarvita enemmän rohkaisua ja toinen taas toppuuttelua.

Arjessa täytyy jatkuvasti ottaa huomioon mitä kukakin tarvitsee ja mikä ärsyttää ketäkin. Pitäisi saada ilmaista itseään laulamalla, vaikka se toista ärsyttää, ja olisi saatava omaa rauhaa, jos sitä tarvitsee.

Lapset ovat tosi tarkkoja siitä, että kaikki saavat saman verran, oli se sitten karkkia, peliaikaa, kotitöitä tai mitä tahansa. Tässä onnistuminen vaatii vanhemmilta läsnäoloa, sovittelua, paljon ennakointia ja sitä, että opetamme lapsia ottamaan toisiaan huomioon ilman, että se olisi koko ajan vanhempien käsissä.

Ilahduttaa nähdä, kuinka tärkeitä lapset ovat toisilleen, kuinka he tsemppaavat ja lohduttavat toisiaan. Läheisistä väleistä kertoo, että he leikkivät tiiviisti yhdessä ikäerosta huolimatta ja saattavat olla kylki kyljessä silloinkin, kun kaikki puuhaavat omia juttujaan.

Kaikesta riitelystä huolimatta he ovat huippukolmikko.
Eve, 10-vuotiaiden kaksosten ja 6-vuotiaan vanhempi

Sisarukset ovat ihan mahtavia, ainakin minä tykkään omistani. Minulla on kaksi isompaa ja yksi nuorempi sisarus. Isommat ovat nyt jo muuttaneet pois kotoa, mutta olemme silti paljon tekemisissä. Käyn heidän luonaan kylässä ja teemme yhdessä kaikkea.

Kun asuimme vielä samassa talossa, meillä oli paljon kiistoja pikkuasioista. Jos toinen sai enemmän limsaa tai karkkia, maailma meinasi loppua siihen. Pikkulapsena sisarusten merkitys oli vielä suurempi, nyt isompana taas vietän kavereiden kanssa enemmän aikaa.

Isosisaruksissa on se hyvä puoli, että heillä on aina kokemusta siitä, minne itse on vasta menossa. Koulussa, lukiossa, kaikessa mitä koskaan koettaakaan tehdä, on joku, jolta voi kysyä miten homma hoituu. Pikkusisarukselle taas voin itse opettaa niitä asioita.

Sisaruksiin kannattaa pitää hyvät suhteet, koska silloin takataskussa on tuki ja turva, jonka puoleen voi aina kääntyä. Kun muistaa olla tekemisissä tarpeeksi säännöllisesti, suhteet pysyvät kivasti kunnossa.
Aatos, 16 vuotta

Juttu on julkaistu Lapsemme 3/2021 -lehdessä.

Mari Uusivirta

Kirjoittaja

Johanna Sarajärvi

Kuvittaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Apua ja tukea

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.