Siirry sisältöön

Sisarukset nahistelevat

Sisarussuhde on pitkäkestoisimpia ja lähimpiä ihmissuhteita. Se tarjoaa mahdollisuuden harjoitella tärkeitä elämisen taitoja: jakamista, neuvottelua, lohduttamista, riitelyä, huomioon ottamista, anteeksi antamista ja saamista, hoivaamista, yhteistä iloa ja leikkiä sekä puolensa pitämistä. Sisarussuhteeseen kuuluu myönteisiä ja kielteisiä tunteita: mustasukkaisuutta, rakkautta, iloa ja kilpailumieltä.

Parhaimmillaan sisarusten väliset suhteet tarjoavat toveruutta, turvaa, kiintymystä ja yhteen kuulumista – todellista me-henkeä. Sisaruksen kanssa on yhteinen historia, läheisessä suhteessa voidaan jakaa sellaisiakin asioita, joita ei jaeta muiden kanssa. Kolikon kääntöpuoli on vanhemmille uuvuttavankin tuttua: sisarusten väliset riidat ovat tavallisia ja useiden vanhempien mielestä perhe-elämän rasittavimpia pulmia. Lasten väliset riidat näkyvät ja kuuluvat!

  • Sisarussuhteeseen kuuluu voimakkaita myönteisiä ja kielteisiä tunteita.
  • Sisarusten kesken harjoitellaan tärkeitä elämisen taitoja: jakamista, neuvottelua, lohduttamista, riitelyä, huomioon ottamista, anteeksi antamista ja saamista, yhteistä leikkiä sekä puolensa pitämistä.
  • Sisarusten välisiin suhteisiin vaikuttavat monet tekijät: lasten ikä ja ikäero, sukupuoli ja yksilölliset ominaisuudet sekä perheen lapsiluku, rakenne ja yleinen tunneilmasto.
  • Syntymäjärjestys sisarusparvessa saattaa tuoda lapsessa esille tiettyjä puolia, joita vanhemmat voivat tietoisesti tai tiedostamattaan vahvistaa
  • Kunkin lapsen yksilölliset ominaisuudet asettavat vanhemmalle erilaisia haasteita.
  • Sisarusten väliset riidat ovat tavallisia kaikissa perheissä. Monien vanhempien mielestä ne ovat perhe-elämän rasittavimpia pulmia.
  • Sisarusten välinen kateus ja kilpailu pohjaavat kilpailuun vanhempien huomiosta ja jakamattomasta rakkaudesta. Lapsi myös määrittelee itseään vertaamalla itseään ja taitojaan sisaruksiinsa.
  • Kaikki riitely ei ole vaarallista tai tuhoavaa, sillä riidoissa opitaan tärkeitä taitoja. Riidat ovat osa myös onnellisen ja toimivan perheen arkea; on hyvä, että kotona voi osoittaa monenlaisia tunteita.
  • Anna lapsille myönteistä huomiota ja palautetta silloin, kun kaikki sujuu hienosti.
  • Ole tasapuolinen ja hyväksy jokainen lapsi omana itsenään. Älä vertaile lapsia keskenään. Kerro kullekin lapselle, että hän on tärkeä ja rakastat häntä omana itsenään.
  • Kannusta tai auta käynnistämään lasten keskinäisiä leikkejä.
  • Varaa aikaa leikkimiseen, pelaamiseen tai muuhun mukavaan touhuun lasten kanssa.
  • Anna jokaiselle lapselle joskus kahdenkeskeistä aikaa yhden vanhemman kanssa.
  • Huolehdi päivärytmistä: riittävä ravinto, uni, liikunta, ulkoilu ja lepo ehkäisevät turhia kiukkuja.
  • Kokeile vahvojen roolien rikkomista: luota vastuutehtävä pikkuveljelle tai hoivaa esikoista.
  • Riitaisaksi muuttuneen lapsen mieltä saattaa painaa jokin kodin ulkopuolinen harmi.
  • Läheskään kaikkiin sisarusten välisiin riitoihin ei tarvitse puuttua. Aikuisen apua tarvitaan, kun tunteet kuumenevat vaikeasti hallittaviksi tai kyseessä on vaaratilanne.
  • Älä ratkaise riitoja lasten puolesta. Kannusta ja opeta lapsia ratkomaan omat riitansa keskenään neuvottelemalla.
  • Vältä riitatilanteessa syyllisen etsimistä tai nimeämistä, älä asetu toistuvasti yhden lapsen puolelle. Voit sanoa: ”Näen, että olette tosi vihaisia. Molemmat saavat vuorotellen kertoa mikä on ongelma.”
  • Kun kyseessä on vaaratilanne tai lasten sieto- ja neuvottelukyky on lopussa, auta riitapukareita: suuntaa lasten mielenkiinto uuteen kohteeseen tai erota lapset toisistaan rauhoittumaan. ”Te olette tosi vihaisia toisillenne ja satutatte toisianne. Käsiksi käyminen on kiellettyä ja vaarallista. Molemmat menevät eri huoneisiin rauhoittumaan.” Tilanteesta voidaan keskustella lasten rauhoituttua.

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät

Tukea vanhemmalle

Takaisin ylös