451. DIGIFIT-oppituntimalli

400. Mediakasvatus

Tehtävä

Oppituntimallin tavoitteena on tukea tasapainoista ja hyvinvointia tukevaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- ja vuorovaikutustaitoja. Mallia voi käyttää alakoulun 5.-6. sekä yläkoulun 7.-9. vuosiluokille. Se soveltuu myös tukioppilastoiminnan kummitunniksi.

Oppituntimalli koostuu kolmesta osiosta: lämmittelytehtävästä ja teematehtävistä.

Tila

Luokkatila

Tarvikkeet

Osallistujille: paperia, kyniä, digihyvinvointibingo-lomakkeet sekä DIGIFIT-treenipäiväkirjan tehtävä nro 1 ja nro 2 jokaiselle tulostettuna.

Opettajalle: Digihyvinvointibingon, DIGIFIT-treeniohjelman, sekä turvallisesti verkossa videon tehtäväkortit tulostettuina.

Kesto

15-45 min.

HyvinvointiMediakasvatus
5 - 9 luokatKummituntiNuorisotyö

Ladattavat materiaalit

DIGIFIT-treenipäiväkirja nuoret

Digihyvinvointibingo

Ohjeet

1. DIGIFIT- treenipäiväkirjan (tehtäväkortti nro 441) tehtävä nro 1: Minä mediankäyttäjänä, 15 minuuttia

  • Tulosta osallistujille etukäteen DIGIFIT-treenipäiväkirjasta tehtävä nro 1. Kerro, että tasapainoinen mediankäyttö vaatii harjoittelua. DIGIFIT-treeniharjoitusohjelman avulla osallistuja voi pohtia omaa miten oma mediankäyttö vaikuttaa hyvinvointiin ja saada vinkkejä miten vähentää digitaalista kuormitusta.
  • Pyydä osallistujia tekemään digihyvinvointitesti Nuortennetissä. Testi löytyy: https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/digihyvinvointi/digihyvinvointi-testi/
  • Tehkää DIGIFIT-treeniharjoitusohjelman treenipäiväkirjan tehtävä nro. 1. Minä mediankäyttäjänä. Purkakaa tehtävä yhdessä ja keskustelkaa minkälaisia oivalluksia osallistujat saivat tehtävää tehdessään omasta mediankäytöstään. Yllättikö jokin? Lopuksi osallistujat voi haastaa tekemään loput DIGIFIT-treeniharjoitusohjelman tehtävät itsenäisesti omaan tahtiin tai jatkaa DIGIFIT-treeniohjelmaa yhteisesti sovitussa aikataulussa.

2. DIGIFIT- treenipäiväkirjan (tehtäväkortti nro 441) tehtävä nro 2: Media osana tasapainoista arkea, 15 minuuttia

  • Harjoitukseen ei tarvitse ladata (jos sellaista ei sattumoisin ole jo valmiiksi puhelimessa) mediankäyttöä mittaavaa sovellusta. Pyydä oppilaita arvioimaan ja värittämään ympyrään oma vuorokausi: Kuinka kauan aikaa menee nukkumiseen, paljonko kouluun, liikuntaan, harrastuksiin, syömiseen jne. Paljonko jää aikaa mediankäyttöön?
  • Keskustelkaa lopuksi yhdessä: Mitä muuttaisit omassa päivässäsi? Mitä lisäisit? Mistä voisit ottaa pois? Onko unta tarpeeksi? Entä liikuntaa? Minkälainen olisi ihanne vuorokausi? Poikkeaako se paljon värittämästäsi ympyrästä?

3. Loppuharjoitus: Digihyvinvointibingo (tehtäväkortti nro 449), 10 minuuttia

  • Kummitunti päätetään tutustuen digihyvinvoinnin erilaisiin näkökulmiin pelaamalla digihyvinvointibingoa. Samalla ryhmä tutustuu toisiinsa lisää ja vaihtaa ajatuksia oman mediankäytön vaikutuksista hyvinvointiin.

4. Loppuleikki

Lisätietoa:

Elämme aikaa, jossa yhteiskunnan sähköistyminen ja erilaiset digitaaliset sisällöt ja toiminnot ulottuvat oikeastaan miltei jokaiselle elämän eri osa-alueelle. Olemme verkkojen ja verkostojen äärellä niin töissä, koulussa kuin vapaa-ajalla. Ajankuvan muuttuessa ja teknologian kehityksen myötä mediakasvatuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota niin teknisiin taitoihin, sisällön etsimisen ja tuottamisen taitoihin kuin monilukutaitoon. Viimeisin mediakasvatuksen tutkimus alleviivaa taitoja, joiden avulla voidaan paitsi hallita omaa mediankäyttöä, myös valtavaa virikkeiden ja tiedon tulvaa. Digitaaliset ympäristöt ovat paitsi valovoimaisia, myös suunniteltu varastamaan huomiomme pitkiksikin ajoiksi. Niihin sisältyy erityispiirteitä, joiden vuoksi mediankäytön rajaaminen ja ruutujen lumovoiman vastustaminen on haastavaa, myös aikuisille.

Mediankäytön hallintataitoja ja keskittymiskykyä tarvitaan virikkeiden tulvassa. Monet pelit ja sosiaalisen median sovellukset on suunniteltu siten, että viettäisimme niiden parissa mahdollisimman paljon aikaa. Kehittyvä ja kasvava lapsi tarvitsee tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Hyvinvointia tukevat esimerkiksi riittävä lepo ja laadukas uni, säännöllinen liikunta ja ruokailu,
mielekkäät harrastukset ja kasvokkaiset kohtaamiset. Oman ajan ja mediankäytön hallinta ei ole lapsille aina yksiselitteistä tai helppoa, kuten ei aikuisillekaan. Ennakointi eli käytön hallintaa tukevat tavat ja taidot ovat keskeisiä. On tärkeää jutella siitä, miten älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa esimerkiksi ajankäyttöön, nukkumiseen, koulunkäyntiin ja harrastuksiin, liikkumiseen tai kaveri- ja perhesuhteisiin. Tue lapsen taitoja hallita aikaansa ja löytää mielekästä ja myönteistä tekemistä. Mediankäytössäkin on tärkeää muistaa kohtuus. Lapsi saattaa käyttää paljon aikaa netissä, koska siellä on kiinnostavien sisältöjen lisäksi hänelle tärkeitä kavereita. Netin tai pelien kautta voi löytyä myös uusia kavereita. Keskustelkaa oppilaiden kanssa siitä, aiheuttaako vuorovaikutus netissä jonkinlaisia paineita osallistumiseen tai läsnäoloon. Jutelkaa, keiden kanssa netissä viihdytään ja vietetään aikaa.

Muistuta, että vaikka älylaitteiden avulla on helppo olla tavoitettavissa, aina ei tarvitse olla. Kannusta myös viettämään ikätovereiden kanssa aikaa kasvokkain ja tue lapsen kaverisuhteita.  Sopivaa ruutuaikaa pohtiessa ajan mittaamista tärkeämpää on tarkastella kokonaisuutta. Alakouluikäisen lapsen ja nuorenkin hyvinvoiva arki koostuu riittävästä unesta, ulkoilusta, liikunnasta, säännöllisistä ruokailuista, kasvokkaisista kohtaamisista, itselleen mieluisasta tekemisestä (esim. harrastukset, kavereiden kanssa tekeminen) ja yhdessä olemisesta. Hyvinvointia onkin, kun kaikki arjen osa-alueet ovat tasapainossa keskenään. Mediankäytöllekin jää arjessa aikaa, kunhan pidetään huoli siitä, että monipuolisen arjen lisäksi lapsi ja nuori viettää aikaansa omalle iälleen sekä kehitystasolleen sopivan laadukkaan mediasisällön parissa. Ikärajat peleissä ja kuvaohjelmissa (tv-ohjelmissa ja elokuvissa) ovat yksi tärkeä keino huolehtia sopivista sisällöistä.

  • Monipuolinen arki edellyttää lapselta tai nuorelta 1-2 tuntia aktiivista liikkumista. Medioiden äärellä ollaan usein paikallaan ja jos mediankäyttöön kulutettu aika on iso jää liikunnalle arjessa luultavasti liian vähän aikaa. Tällä hetkellä tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän.
  • Lapsi/nuori tarvitsee hyvälaatuista, pitkäkestoista unta iästä riippuen 8-14 tuntia vuorokaudessa. Älylaitteet saattavat häiritä omassa huoneessa yöunta ja viivästyttää nukkumaanmenoa. Voisiko puhelin “nukkua” yön toisessa huoneessa? Jos puhelimessa on herätys,
Lähteet:
APP Counsil on Communications and Media. Media Use n School-Aged Children and Adolescents. Pediatrics. 2016. https://pediatrics.aappublications.org/content/138/5/e20162592
Children and Adolescents and Digital Media. American Academy of Pediatrics, 2016. https://pediatrics.aappublications.org/content/138/5/e20162593
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus. Oikeus liikkua. 2018. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeus-liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf
MLL Media meidän perheessä-esite, 2015: https://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2017/07/06183927/Media-meid%C3%A4n-perheess%C3%A4-esite.pdf
MLL Lapsi ja media. 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle, 2018. https://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2019/01/03135058/MLL-Nuori-ja-media_www.pdf
MLL Nuori ja media. 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle, 2018. https://dzmdrerwnq2zx.cloudfront.net/prod/2019/01/07104928/MLL-Lapsi-ja-media_www.pdf
UKK Instituutti. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille, 2016.http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf
Silja Kosola, Mona Moisala, Päivi Ruokoniemi (toim. ), 2019. Lapset, Nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoon. Duodecim.