453. Hyvinvointia digiarjessa -oppituntimalli

400. Mediakasvatus

Tehtävä

Oppituntimallin tavoitteena on tukea hyvinvointia edistävää mediankäyttöä sekä kiinnittää huomiota arjen hyvinvoinnin peruspilareihin, riittävään nukkumiseen ja liikuntaan. Mallia voi käyttää alakoulun 5.-6. sekä yläkoulun 7.-9. vuosiluokille. Se soveltuu myös tukioppilastoiminnan kummitunniksi.

Oppituntimalli koostuu kolmesta osiosta: lämmittelytehtävästä ja teematehtävistä.

Tila

Luokkatila tai vastaava

Tarvikkeet

Oppilaille / osallistujille: DIGIFIT-treenipäiväkirjan tehtävä nro 4.-5. Uni on tärkeää!- tehtävät sekä Meemit-tehtäväkortin kuvat tulostettuina kaikille, kyniä

Opettajalle / tunnin vetäjille: DIGIFIT-treenipäiväkirjan sekä Meemit-tehtävän tehtäväkortit tulostettuina.

Kesto

15-45 min.

HyvinvointiMediakasvatus
5 - 9 luokatKummituntiNuorisotyö

Ladattavat materiaalit

Ohjeet:

1. Hyvinvointia digiajassa-video, ( tehtäväkortti nro 437), 15 minuuttia
• Katsokaa hyvinvointia digiajassa -video, jossa kerrotaan miten mediankäyttö vaikuttaa aivoihin ja minkälaisesta tekemisestä on aivojen hyvinvoinnille hyötyä. Kesto n. 5 min. Keskustelkaa ja pohtikaa videon tehtäväkortista löytyvien keskustelukysymysten avulla yhdessä minkälaisia vaikutuksia mediankäytöllä voi olla omaan ja koko perheen hyvinvointiin hyvinvointiin.

 

2. DIGIFIT-treenipäiväkirjasta tehtävä nro 4.-5. Uni on tärkeää! ja Miten hyvin nukut- testi Nuortennetistä, 20 minuuttia
• Tehkää Nuortennetistä Miten hyvin nukut testi: https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/digihyvinvointi/miten-hyvin-nukut/
• Tehkää DIGIFIT-treenipäiväkirjan tehtävä nro 4.-5. Uni on tärkeää! Keskustelkaa lopuksi yhdessä: Opitko jotain uutta? Mitä? Yllättikö jokin? Oivalsitko jotain tärkeää omasta mediankäytöstäsi?

3. Meemit-tehtävä, (tehtäväkortti nro 426), 10 minuuttia
• Tulostakaa meemi-kuvia ja keksikää oppitunnin aiheeseen liittyviä tekstejä meemi-kuviin. Muistuta, että meemien tarkoitus on olla vitsikkäitä ja huvittavia, ehkä jopa kantaaottavia. Niiden tarkoitus ei kuitenkaan ole loukata ketään eikä olla millään tavalla asiattomia.

4. Loppuleikki
• Suunnittele valmiiksi ryhmälle jokin kiva loppuleikki. Leikki-ideoita löydät: https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/haku

Lisätietoa:

Tutkimusten mukaan jopa 50-90% kouluikäisistä saa liian vähän unta. Nukahtamisessa ja unentarpeessa voi olla vaihtelua eri kehitysvaiheiden ja elämäntilanteen mukaan. Joskus lapsen ja nuoren mieleen saattaa illalla hiipiä monenlaisia kehitykseen liittyviä asioita ja nukahtaminen voi olla vaikeaa. On tärkeää, että nukahtaminen ajoitetaan oikein; unta on turha hakea, jos keho käy kierroksilla ja uni ei ota tullakseen. Tästä syystä vaikkapa päiväunet voivat hankaloittaa iltaisin nukahtamista. Nukahtaminen on helpointa hetkessä, jossa tuntuu että alkaa nukuttamaan.

Unen palauttavat ominaisuudet voivat vaihdella yö kohtaisesti, varsinkin jos syvän unen osuus jää jostain syystä vähäiseksi. Yön aikana aivoissa tapahtuu mm. tärkeitä aineenvaihduntaan liittyviä toimintoja sekä tiedon siirtymistä lyhytkestoisesta työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Alitajuntamme työstää yön aikana myös päivän aikana tapahtuneita asioista ja aamulla herätessä voi tuntua kuin moni asia olisi ratkennut kuin itsestään. Herääminen syvän unen vaiheesta tuntuu usein väsymyksen tunteena aamulla verrattuna siihen, jos herää kevyestä tai REM-unesta. Mitä myöhemmin on nukahtanut, sitä todennäköisempää on, että herääminen osuu syvään uneen. Jos uni jää vähäiseksi viikolla, on todennäköistä että lapsi tai nuori nukkuu korvausunta viikonloppuna. Jos univajetta on kertynyt paljon voi ihmisen toimintakyvyn palautuminen kestää monta nukuttua yötä. Viikonloppu harvoin edes riittää. Univaje aiheuttaa tarkkaavaisuuden heikentymistä, keskittymisvaikeutta, levottomuutta, muistin heikentymistä ja toiminnanohjauksen vaikeutta. Lapsella ja nuorella vaikeudet näkyvät helposti koulussa alisuorittamisena ja kyvyttömyytenä hoitaa sovittuja asioita. Sosiaalisissa suhteissa univaje voi aiheuttaa kavereiden kanssa riitoja ja kahnauksia. Alisuoriutuminen koulussa voi saada lapsen tai nuoren ajattelemaan itsestään kielteisesti, huonona oppijana ja sitä kautta vaikuttaa lapsen tai nuoren opiskelumotivaatioon ja omien tavoitteiden asettamiseen ja näin ollen myös lapsen ja nuoren itsetuntoon ja minäkuvaan.

Älylaitteiden läsnäolo makuuhuoneessa saattaa haitata lapsen ja nuoren nukkumista. Puhelimella tai tabletilla olemista tulisi välttää lähellä nukahtamista, sillä ne saattavat vaikuttaa melatoniini tasoon ja sitä kautta myös nukahtamiseen ja unen laatuun. Puhelimen sijoittaminen makuuhuoneen ulkopuolelle yöksi voi olla hyvä idea, jos lapsen tai nuoren on vaikea pysyä pois laitteen ääreltä myös yöaikaan. Unikäyttäytymisen ja vuorokausisäätelyn voidaan ajatella olevan osa itsesäätelyn kokonaisuutta, joka kehittyy monilla eri alueilla ja yksilöllisesti matkalla kohti aikuisuutta. Omasta kehosta ja itsestä huolen pitäminen, oman kehon viestien kuunteleminen ja ymmärtäminen ja niihin reagoiminen on osa opeteltavaa terveyskäyttäytymistä. Vanhemmat ovat tässä tärkeässä tukijan roolissa ja yleensä kannustava, utelias ja lapsen ja nuoren itsenäistymistä tukeva vanhemmuus toimii tässä parhaiten. Uni on kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille todella tärkeää ja koska univajeen seuraukset voivat olla lapsen ja nuoren kehitykselle haitallisia on tärkeää myös arjessa sopia, että on asioita joista ei aina voida neuvotella. Uni on yksi näistä, jos siitä huolehtiminen on lapselle tai nuorelle liian vaikea tehtävä.

Lähteet:
UKK Instituutti. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille, 2016:  http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf
Silja Kosola, Mona Moisala, Päivi Ruokoniemi (toim. ), 2019. Lapset, Nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoon. Duodecim.
Voiko uneen sukeltaa? Helsingin Yliopiston Viikon juttu-blogi, 2018. Kirjoittajat ovat Helsingin Yliopiston tutkijoita: https://blogs.helsinki.fi/med-viikonjuttu/2018/10/15/voiko-uneen-sukeltaa-hyvan-unen-suuri-paradoksi/