418. #parastameillä - Nuorten videotyöpaja

400. Mediakasvatus

Tehtävä

#parastameillä-videotyöpajoissa “leikitään” tubettamista. Se on moderni roolileikki nuorille tutulla alustalla. Leikkimällä oppii tärkeitä taitoja, kuten kykyä kuvitella, joka on kaiken luovuuden lähtökohta.

Tarvikkeet

Kuvauksen ja editoinnin mahdollistava puhelin. Maksuttomia editointiohjelmia ladattavissa.

Kesto

15-45 min.

MediakasvatusOsallisuus
7 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Videotyöpajan tausta

Sosiaalinen media, kuten YouTube, vie nuorten aikaa enenevässä määrin. Ei kuitenkaan ole samantekevää, miten nuoret aikansa somessa käyttävät: ovatko he passiivisia kuluttajia vai tiedostavia sisällöntuottajia. #parastameillä-työpajan tarkoitus on antaa nuorille eväitä videosisällön tuotantoon, ja samalla mahdollistaa nuorten omien ideoiden ja ajatusten esiin tuominen videoiden avulla.

#parastameillä-videotyöpajoissa “leikitään” tubettamista. Se on moderni roolileikki nuorille tutulla alustalla. Leikkimällä oppii tärkeitä taitoja, kuten kykyä kuvitella, joka on kaiken luovuuden lähtökohta. Tutkimusten mukaan leikki on saanut uusia muotoja, mutta leikkiaika on lyhentynyt. Erityisesti yläkouluun siirryttäessä, mutta usein jo aiemmin, moni lapsi arvelee, ettei enää voi leikkiä. Leikin pitäisi kuitenkin olla kaikenikäisten oikeus! Yhdessä leikkiminen sekä reaalimaailmassa että virtuaalisesti on erinomainen keino vähentää yksinäisyyttä.

 

Projektin tausta

#parastameillä-työpajoissa tutustutaan tubettamiseen ja videoblogeihin, harjoitellaan suunnittelua, käsikirjoittamista, videokuvausta ja -leikkausta. Työpajajakson lopputuloksena syntyy oma vlogi-video. Osallistujien kanssa on heti alussa hyvä sopia, mitä valmiille videoille tehdään, julkaistaanko ne jossakin palvelussa vai jäävätkö ne vain osallistujien iloksi.

Työpajat on tarkoitettu noin 12-16 vuotiaille nuorille. Työpajat voidaan toteuttaa esimerkiksi ala- tai yläkoulussa kokonaiselle luokalle, tukioppilasryhmälle tai valinnaisena kurssina. Toisaalta ne voidaan toteuttaa myös nuoriso- tai harrastetoiminnassa. Työpajamalli soveltuu noin 10-20 hengen ryhmille. Työpajat voidaan toteuttaa millä tahansa kalustolla, joilla on mahdollista kuvata ja editoida videoita, myös osallistujien omalla laitteistolla.

Työpajojen rakenne ja sisältö on suunniteltu niin, että työpajan ohjaajan ei tarvitse olla media-alan ammattilainen. Tutustuminen esimerkiksi tubettamiseen ja muutaman vlogaajan seuraaminen ennen työpajojen vetämistä ei kuitenkaan ole pahitteeksi. Perustiedot videokuvaamisesta ja -leikkaamisesta myös helpottavat työskentelyä, mutta alkuun riittää sekin, että videon saa editointiohjelmassa pyörimään.

Koska editointiohjelmia ja -tapoja on niin monenlaisia, tässä tehtäväkortissa ei käydä niitä erikseen läpi. Peruseditointi, jossa videoleikkeitä lyhennetään ja laitetaan peräkkäin, onnistuu yleensä jokaiselta pienen tuumailun jälkeen.

Videotyöpajajakson rakenne

Työpajajakson ihanteellinen kesto on 4 x 3 oppituntia (45min). Jos käytettävissä on vähemmän aikaa, työpajakertojen rakenne on suunniteltu niin että loppuosasta voi jättää tehtäviä pois.

  1. Mitä tubettaminen on?
  2. Käsikirjoittaminen
  3. Kuvaaminen
  4. Leikkaaminen ja julkaisu

Tavoitteet

  1. Nuorten osallisuuden vahvistaminen
  2. Nuorten omien ajatusten esiin nostaminen, vaikuttaminen videoiden avulla
  3. Nuorten mediataitojen vahvistaminen
  4. Leikin merkityksen tunnistaminen nuorten elämässä: some on myös roolileikkejä. Nuorellakin on oikeus leikkiin. Some-leikkien pelisäännöt.

 

Työpaja 1 – MITÄ TUBETTAMINEN ON?

Aloitus (5 minuuttia): Oma esittely, #parastameillä -videotyöpajojen esittely

Kerro lyhyesti  itsestäsi. Kerro sitten, että #parastameillä-videopajat ovat saaneet alkunsa huomiosta, että leikkiaika on vähentynyt, vaikka leikkimisellä on paljon positiivisia puolia. Leikkiminen on myös muuttanut aikojen saatossa muotoaan.

Lämmittely (25 minuuttia)

Tavoite: Luoda ryhmässä luottavainen ja turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki voivat avoimesti ja ilman nolatuksi tulemisen pelkoa esittää omia mielipiteitään.

Tarvikkeet & valmistelu: Järjestä koulutustilaan tilaa liikkua vapaasti.

Ohjeistus: Valitse muutama tutustumisleikki, joiden avulla saat tunnelman rentoutumaan.

1 Nimi ja liike
Tehdään piiri. Jokainen sanoo vuorotellen nimensä ja tekee jonkin liikkeen. Muut toistavat nimen sekä liikkeen.

2 Eläinten jalat
Leikkijät kävelevät ympäriinsä kunnes ohjaaja huutaa jonkin eläimen. Leikkijöiden tulee muodostaa ryhmiä, joilla on yhtä monta jalkaa kuin mainitulla eläimellä, esim. 2: strutsi, gorilla, kenguru; 4: koira, lehmä, sisilisko; 6: muurahainen, kärpänen, 8: hämähäkki, skorpioni, monta: tuhatjalkainen.

3 Tutustumiskilpailu
Leikkijät muodostavat noin viiden hengen ryhmiä. Ryhmäläiset seisovat rivissä. Leikinjohtaja määrää, millaiseen järjestykseen he rivissä asettautuvat: esim. aakkosjärjestyksen, kengännumeron, pituuden tai iän mukaan. Ryhmän voi myös käskeä muodostamaan erilaisia patsaita, eri kirjaimia jne. Ryhmät voivat miettiä toisilleen tutustumistehtäviä. Ryhmille voidaan antaa nopeus- ja nokkeluuspisteitä.

4 Olen ja etsin
Yksi leikkijöistä aloittaa sanomalla, että hän on jokin tai joku, joka etsii tärkeää asiaa. Esim. ”Olen balettitanssija ja etsin tanssikenkääni.” Seuraava jatkaa ”Olen tanssikenkä ja etsin jalkaa”, josta kolmas jatkaa ”Olen jalka ja etsin jalkapalloa”. Näin jatketaan. Jos joku ei keksi sopivaa sanaa, voivat kaikki pohtia sitä yhdessä.

Vinkki: Lisää leikkejä voit katsoa esimerkiksi osoitteesta www.leikkipankki.fi

Leikkimisen syyt (15 minuuttia)

Tavoite: Johdatella osallistujat ajattelemaan työpajoja roolileikkinä ja mahdollisuutena kokeilla jotain uutta, johon ei itsekseen välttämättä ryhtyisi.

Ohjeistus: Keskustele nuorten kanssa leikkimisestä ja sen tärkeydestä. Miksi uusia ryhmiä muodostettaessa yleensä leikitään tutustumisleikkejä (esim. leirit, uusi kerhoryhmä tai luokka jne.)? Miksi pienet lapset leikkivät? Millaisia leikkejä nuoret ovat leikkineet? Miksi teini-iässä ei enää leikitä? Mitä teemme leikkimisen sijaan? Millainen tekeminen tai harrastus nuorten elämässä muistuttaa leikkimistä? Yleensä nuoret kertovat ajan kuluvan harrastuksiin, kavereiden kanssa olemiseen, median kuluttamiseen sekä sosiaaliseen mediaan.

Kerro lopuksi, että #parastameillä-videotyöpajan voi ottaa leikkinä. YouTube on tutkimusten mukaan yksi nuorten käytetyimmistä some-kanavista ja vaikka suurin osa ei tee itse videoita, tarkoitus on leikkiä tubettajaa ja tehdä oma vlogivideo. Työpajan jälkeen osallistujista ei automaattisesti tule ammattimaisia tubettajia, mutta he saavat vinkkejä, miten videoita voi ja kannattaa tehdä.

Lempivloggaaja, paras tubevideo (45 minuuttia)

Tavoite: Tutustua erilaisiin videoihin ja teknisiin ratkaisuihin. Saada nuoret inspiroitumaan ja oivaltamaan, että erilaisia tapoja tehdä videoita loputtomasti.

Tarvikkeet & valmistelu: Tietokone, videotykki ja äänentoisto.

Ohjeistus: Pyydä nuoria muodostamaan pieniä ryhmiä (3-5 henkeä). Ryhmät voivat valita lempivideonsa, jotka katsotaan yhdessä. Jos videot ovat pitkiä, kannattaa katsoa jokaista parin minuutin pätkä, niin että idea ja toteutustapa tulevat selväksi.

Kysy jokaisen videon jälkeen ryhmältä, miksi he valitsivat juuri sen. Mitä videossa oli heidän mielestään hyvää: aihe, huumori, tekninen toteutus? Vaikka video ei miellyttäisi kaikkia, siinä oli jotain, minkä takia ryhmä halusi sen esittää ja se pitää tuoda esille. Voit samalla kertoa nuorille, että kaikkien ei tarvitse tykätä samoista videoista. Videot on yleensä suunnattu tietylle kohderyhmälle kuten Pikku Kakkonen pienemmille ja musiikkivideot artistin faneille.

Keskustelkaa jokaisen videon jälkeen myös koko ryhmän kanssa, miten video oli toteutettu: kuvaus, leikkaus, valaisu, lavastus, aihepiiri. Kuinka paljon videota oli käsikirjoitettu? Kuka tai minkälainen porukka on ollut tekemässä videota? Millaista osaamista tai taitoja videon tekoon tarvittu? Miten se erosi edellisistä videoista?

Kun kaikki videot on katsottu, kokoa yhteen millaisia erilaisia videoita näitte. Miten ne erosivat toisistaan toteutuksen ja sisältönsä puolesta. On yhtä montaa tapaa tehdä video kuin on tekijöitäkin, vain mielikuvitus on rajana.

Suunnitellaan ensimmäinen video (20 minuuttia)

Tavoite: Harjoitella suunnittelua ja asioiden jäsentämistä.

Tarvikkeet & valmistelu: kirjoituspaperia.

Ohjeistus: Muodostetaan taas 3-5 hengen ryhmät, jotka suunnittelevat ja toteuttavat vlogipostauksen tästä ensimmäisestä työpajasta. Videoita ei ole tarkoitus laittaa nettiin vaan kyseessä on harjoitus. Videot kuvataan yhdellä otolla eikä niitä leikata. Tehtävässä harjoitellaan videon käsikirjoitusta, kuvausta, kameran edessä oloa ja itsensä näkemistä ruudulta.

Jaa ryhmille paperit ja ohjeista tekemään ensimmäisestä työpajakerrasta kertova käsikirjoitus

  1. Miettikää, mitä haluatte työpajasta kertoa.
    1. Laittakaa ylös kolme asiaa, jotka haluatte kertoa (pääkohdat). Tarkentakaa jokaista kohtaa kolmella yksityiskohdalla, jotka kerrotte.
    2. Kuka asiat kertoo: yksi kertoo kaiken, vuorotellen jokainen yhden asian vai muu jako?
  2. Miten kuvataan
    1. Missä?
    2. Miten? Tosi läheltä vai tosi kaukaa, niin, että vain pää näkyy nurkan takaa, kukin puhuja yksin vai vierekkäin? Kuuluko ääni? Riittääkö valaistus?

Muistuta nuorille, että nyt on tarkoitus leikkiä tubettajaa, ei tehdä täydellisiä lopputuloksia.

Videoiden kuvaaminen (10 minuuttia)

Tavoite: Päästä kuvaamaan ja kokeilemaan, millaista on kameran edessä.

Tarvikkeet & valmistelu: Kamerat, tabletit tai kännykät, joilla voi kuvata videoita.

Ohjeistus: Videot kuvataan yhdellä otolla eikä niitä leikata.

Videoiden katsominen (15 minuuttia)

Tavoite: Tottua näkemään itsensä videolla.

Tarvikkeet & valmistelu: Videotykki ja systeemi, jolla videot saa projisoitua.

Ohjeistus: Heijastakaa videot taululle, mikäli mahdollista ja katsokaa ne yhdessä läpi. Videot voi katsoa myös pienryhmissä. Keskustelkaa nuorten kanssa videoiden tekemisestä. Mikä oli haastavaa, oliko kameran edessä vaikea olla, tuliko mokia? Verratkaa lopputuloksia aiemmin katsottuihin tubevideoihin.

 

Työpaja 2 – KÄSIKIRJOITTAMINEN

Ideoiden herättely (20 minuuttia)

Tavoite: Huomata, miten paljon hienoja asioita ympärillämme on sekä kiinnittää huomiota siihen, miten tuoda esille ongelmakohtia ja ratkaisuehdotuksia.

Tarvikkeet & valmistelu: Paperia esim. tarralappuja ja kyniä.

Ohjeistus: Jaa nuorille nippu pieniä paperilappuja, tarralaput käyvät myös, ainakin 6kpl per henkilö. Lappuja kannattaa olla reilusti tarjolla, että niitä voi ottaa lisää. Pyydä nuoria kirjoittamaan lappuihin asioita, jotka ovat heidän mielestään hyvin, yksi asia per lappu. Asiat voivat olla henkilökohtaisia tai liittyä perheeseen, kouluun, asuinpaikkaan, Suomeen tai koko maailmaan. Ne voivat olla harrastuksia, paikkoja, ystävyyssuhteita, televisiosarjoja tai mitä tahansa. Toisin sanoen ei ole liian pientä tai suurta asiaa, jonka lappuun voi kirjoittaa.

Anna kirjoittamiseen reilusti aikaa. Pyydä nuoria työskentelemään yksin, että vastauksista tulisi mahdollisimman monipuolisia. Kun kirjoittaminen alkaa hiipua, pyydä kaikkia tuomaan laput pöydälle tai taululle niin, että ne on helppo lukea.

Kun laput on kerätty, jaa uudet laput. Tällä kertaa niihin tulee kirjoittaa asioita, joissa on vielä parantamisen varaa. Ohjeistus on muuten sama, ei liian pientä tai suurta ongelmaa. Pyydä nuoria kirjoittamaan ongelmakohdat tarkasti. Jos esimerkiksi koulussa on parantamisen varaa, tulisi kirjoittaa, mitä halutaan muuttaa. Onko kyse ruokailusta, välituntien pituudesta vai läksyistä?

Sillä aikaa, kun nuoret kirjoittavat uusia lappuja, voit järjestellä hyvä-laput teemoittain, samaan asiaan liittyvät lähekkäin ja identtiset laput päällekkäin. Kun ongelmat on kirjattu ylös, pyydä laput jälleen esille ja järjestele ne, kuten hyvä-laput.

Vastausten analysoiminen ja aiheen päättäminen (25 minuuttia)

Ohjeistus: Kerääntykää nuorten kanssa lappujen ympärille ja käykää ne yhdessä läpi aloittaen asioista, jotka ovat hyvin. Onko jotain tiettyä asiaa, jonka moni on nostanut esiin? Pyydä nuoria kertomaan, mikä heidän esiin nostamissa asioissa on hyvin. Jos lapuissa on aiheita, joita et tunne, pyydä nuoria kertomaan, mistä on kyse. Ota kaikki vastaukset huomioon, vääriä vastauksia ei ole!

Tehkää samoin toisten lappujen kanssa. Jos jokin ongelma on kirjoitettu liian epämääräisesti tai laajasti, pyydä nuoria tarkentamaan, mitä he tarkoittavat. Pohtikaa yhdessä, millä tavalla nuoret ratkaisisivat ongelman. Kerro nuorille, että asiat tulevat paremmin kuulluksi, silloin kun ne ovat perusteltuja tai niihin on itsellä ratkaisuehdotus.

Kun sekä hyvät että ongelmalliset asiat on käyty läpi, voit kerrata vielä lyhyesti, mitkä aihepiirit saivat eniten kommentteja. Pyydä sitten nuoria muodostamaan noin kolmen hengen ryhmiä, joissa oma vlogivideo ryhmän yhdessä valitsemasta aiheesta toteutetaan. Suuret ryhmät ovat usein hankalia, koska kaikille ei välttämättä riitä ryhmässä tekemistä. Työparit puolestaan toimivat yleensä hyvin.

Pyydä nuoria valitsemaan heitä itseään kiinnostava vlogivideon aihe joko äsken läpikäydyistä hyvistä tai parantamista vaativista aiheista tai sitten keksimään joku muu kiinnostava aihe.

Käsikirjoittaminen (45 minuuttia)

Tavoite: Kiinnittää nuorten huomio suunnittelun tärkeyteen.

Tarvikkeet & valmistelu: Paperia ja kyniä.

Ohjeistus: Kun aihe on valittu, ensimmäinen tehtävä on muodostaa siitä väitelause. Lauseen tulisi kertoa vlogin näkökulma, esim. Puijon metsässä on hyvät ulkoilumaastot, Koulun tulisi alkaa myöhemmin tai Vaadimme paremmat taukotilat kouluun! Tämä auttaa nuoria hahmottamaan, mitä he haluavat aiheesta sanoa. Seuraavaksi keskitytään vlogin sisältöön.

  1. Miettikää mitä valitsemastanne aiheesta haluatte kertoa.
    1. Laittakaa ylös kolme tai neljä asiaa, jotka haluatte kertoa (pääkohdat).
    2. Tarkentakaa jokaista pääkohtaa kolmella yksityiskohdalla, jotka tulevat videossa esiin.
  2. Mikä on vlogivideon tyylilaji?
    1. Myday-video, esittelyvideo, haastattelu, sketsi vai perinteinen vlogivideo, jossa puhutaan paikallaan pysyvälle kameralle
    2. Keksittekö jonkin uuden tyylin?
    3. Huom! Pitkiä tekstejä on yleensä tylsä lukea, joten pelkkään tekstiin perustuvaa videota ei välttämättä jaksa kukaan katsoa.
  3. Miten asiat kerrotaan?
    1. Tarvitaanko spiikki vai pärjätäänkö kuvakerronnalla?
    2. Puhutaanko spiikki kameralle vai riittääkö voice over eli pelkkä puhuttu ääni?
  4. Kuvauspaikka
    1. Missä?
    2. Onko paikka rauhallinen, saako siellä kuvata?
    3. Onko tilassa hälinää tai kaikua, kuuluuko ääni?
  5. Miten kuvataan?
    1. Liikkuuko kamera?
    2. Lähikuvaa vai yleiskuvaa? Muista vaihtaa kuvakokoja
    3. Muista myös kuvituskuvat

Muistuta nuoria: jos he haluavat tehdä esim. haastattelun, heidän pitää pyytää haastattelun julkaisemiseen lupa haastateltavalta.

Kuvaus- ja editointiharjoitukset (45 minuuttia)

Valitse muutama kuvausharjoitus, jotka nuoret toteuttavat 2-3 hengen ryhmissä tunnin aikana.

  1. Kuvakoot
    Keksikää yksinkertainen kohtaus esim. henkilö istuu tuolille ja alkaa lukea kirjaa. Kuvatkaa tilanne kaksi kertaa:
  1. Kuvatkaa kohtaus yleiskuvalla yhdellä otolla.
  2. Kuvatkaa kohtaus lähikuvalla yhdellä otolla.

Verratkaa valmiita videoita toisiinsa. Kumpi toimii paremmin? Mitä hyviä puolia kummassakin on, esim. saako laajakuvassa selvää, mitä henkilö lukee, entä lähikuvassa? Voisiko videoista leikata yhden kokonaisuuden?

  1. Esittele esine
    Valitkaa jokin esine, jonka esittelette kameralle. Miettikää, mitä esineestä kannattaa kertoa sellaiselle henkilölle, joka ei ole nähnyt esinettä koskaan eikä tiedä miten sitä käytetään.
  2. Kertokaa kameralle, miten esinettä käytetään.
  3. Näyttäkää lähikuvassa ainakin kolme yksityiskohtaa esineestä.
  4. Leikatkaa kuvista yhtenäinen kokonaisuus.

Katsokaa leikattu video. Miettikää, osaisiko katsoja käyttää esinettä videon katsottuaan?

Vinkki: lisää hyviä kuvausharjoituksia voit löytää mm.
http://koulut.tampere.fi/media/ON/mediakortit/mediapeli.html

 

Työpaja 3. – KUVAAMINEN (3 oppituntia)

Tavoite: Opetella kuvaamaan tehdyn suunnitelman mukaan, tottua olemaan kameran edessä ja takana, ratkaista eteen tulevia ongelmatilanteita.

Tarvikkeet & valmistelu: Kuvausvälineet esim. tabletti-tietokoneet, kamerat tai kännykät.

Ohjeistus: Varmista tunnin aluksi, että nuorilla on suunnitelma ja käsikirjoitus valmiina. Jos haluat, voitte käydä käsikirjoitukset vielä yhdessä läpi koko ryhmän kanssa. Kun kaikki on selvää, nuoria voivat ryhtyä kuvaamaan videoita sovituissa ryhmissä.

Neuvo vain tarvittaessa ja anna nuorten toimia mahdollisimman itsenäisesti. Jos kuitenkin näyttää siltä, että kuvaukset ovat ohi hyvin nopeasti ja kuvattu sisältö on kovin suppeaa, haasta nuoria miettimään voisiko kuvakerrontaan saada monipuolisuutta.

Vinkki: Mikäli nuorten valitsema aihe on sellainen, ettei sitä voi kuvata käytettävissä olevien tuntien aikana (paikka on kaukana tai kiinni ko. ajankohtana tai he haluavat haastatella jotain henkilöä), he voivat kuvata videon omalla ajallaan. Tunnit voi tässä tapauksessa käyttää esimerkiksi kuvausharjoitusten tekemiseen.

 

Työpaja 4 – LEIKKAAMINEN JA VIDEOIDEN JULKAISU

Tavoite: Opetella editoinnin perustaitoja sekä tottua näkemään ja kuulemaan itsensä ruudulla.

Tarvikkeet & valmistelu: Editointilaitteet esim. tabletti-tietokoneet, läppärit, pöytäkoneet tai kännykät, joissa editointiohjelmat.

Ohjeistus: Editoikaa videot. Muista, että videoissa voi käyttää tehosteena myös musiikkia. Musiikin täytyy kuitenkin olla sellaista, että nuorilla on oikeudet sitä käyttää. Esimerkiksi YouTubessa on tarjolla musiikkikirjasto, palveluun ladattavia videoita varten.

Kun kaikki videot on leikattu, voitte järjestää oman ensi-iltatilaisuuden ja katsoa videot yhdessä. Voitte myös ladata videot joko julkiselle (esim. YouTube, Vimeo, Kelaamo) tai koulun palvelimelle, jos olette sopineet näin nuorten kanssa.

Jutelkaa lopuksi nuorten kanssa kokemuksista työpajaan osallistumisesta, yhdessä tekemisestä ja videoiden tekemisestä. Millaista omien videoiden tekeminen oli? Mikä oli mukavaa tai uutta? Tuntuiko jokin vaihe vaikealta? Mistä syystä? Millainen tekeminen työpajoissa muistutti leikistä? Miten työpajan antia tai niissä harjoiteltuja taitoja voisi hyödyntää jatkossa?


Linkkivinkit:

Kuvausharjoituksia:
http://kaikkikuvaa.fi
http://koulut.tampere.fi/media/ON/mediakortit/mediapeli.html
http://mediametka.fi/oppimateriaalit/

Vlogeja:
http://vlogit.fi/
https://www.youtube.com/

Nuorten elokuvasivustoja:
www.kelaamo.fi

Tietoa tekijänoikeuksista:
http://blog.kelaamo.fi/pieni-tekijanoikeusopas/

Tämä malli on koottu vuonna 2017-2018 toteutetun Itä- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin rahoittaman nuorten videoprojektin kokemusten pohjalta. Projektissa videotyöpajat toteutettiin ylä- ja yhtenäiskouluilla ympäri Järvi-Suomea ja työpajojen tuotokset ovat nähtävissä MLL Järvi-Suomen piirin YouTube-kanavalla. Projektin vetäjänä toimi mediakouluttaja Toni Essel.